Itsensätyöllistäminen työelämää kehittävänä uravalintana

• Kirjoittaja: Anu Järvensivu, Yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 25.10.2021
• Kirjoittaja: Juha Niiranen, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 25.10.2021

Työelämän muutoksilla on tekijänsä

Työelämän muutoksia kuvataan usein vääjäämättömästi ihmisiin kohdistuviksi ulkoisiksi voimiksi. Niitä pitää osata ennakoida ja omaa toimintaa on osattava sopeuttaa niihin. Tämä kuvaus on toki osittain osuva, mutta vain osittain. Se nimittäin aliarvioi ihmisten toiminnan merkityksen. Työelämä ei muutu, vaan me muutamme sitä.

Toimintamme muuttaa työelämää joskus hyvään suuntaan, joskus huonoon. On myös selvää, että toisilla on enemmän valtaa ja vaikuttamismahdollisuuksia, toisilla vähemmän. Työelämä muuttuu yhtä lailla kolmikannan päätösten kuin yritysten henkilöstöstrategisten linjaustenkin voimalla. Työpaikoilla toteutetaan monenlaisia työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittäviä toimia henkilöstön yhteistyönä. Niissä työyhteisöjen jäsenet rakentavat yhdessä tämän ja huomispäivän työelämän käytäntöjä. Suomessa on lisäksi pitkä valtiotasoisen ohjelmallisen työelämän kehittämisen perinne, joka elää tällä hetkellä hallitusohjelmaan kuuluvan TYÖ2030-ohjelman muodossa.

Suurten valtakunnallisten pyrkimysten ja yritystason toimien ohella myös ihmisten työssään tekemät pienet arkiset valinnat ja elämän varrella kehkeytyneet työuravalinnat muuttavat työelämää. Työelämän suuri kuva koostuu lukemattomista pienistä teoista, jotka muuttavat työelämää toisinaan parempaan, toisinaan huonompaan. Vaikka monenlaiset sosiaalisen ympäristön tekijät ja alueelliset tekijät vaikuttavat siihen, millaiset työurat ovat kenellekin mahdollisia (esim. Pryor & Bright 2014), ihmisen omille ratkaisuille jää tilansa. Suomalaisilla on useimmiten mahdollisuus valita ammatti ja suurin osa työtä tekevistä kokee onneksi lopulta päätyneensä tekemään merkityksellistä työtä. On myös mahdollista vaikuttaa siihen, työskenteleekö palkkatyösuhteessa vai yrittäjänä vai työllistääkö itseään monimuotoisemmin tavoin. Joskus työnteon mallin valintakin voi olla työelämää kehittävä kannanotto.

Ansaintaa perinteisten palkkatyösuhteiden ulkopuolella

Humak on mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa ESR-rahoitteisessa hankkeessa ”Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä” (KEMUSOTE). (www.jamk.fi/kemusote) Siinä muun muassa etsitään suuntaviivoja sille, miten on mahdollista hallita ja rakentaa mielekästä työuraa monimuotoisia työnteon tapoja soveltaen.

Perinteinen kokoaikainen toistaiseksi voimassa oleva palkkatyösuhde on toki vallitseva työn teon sopimusmuoto myös sosiaali- ja terveysalalla. Osa kuitenkin koostaa ansaintaansa useasta lähteestä, työskentelee yksinyrittäjänä tai esimerkiksi osuuskunnan kautta. Joissain ammateissa myös laskutuspalveluyritysten käyttö työn laskuttamiseen ilman omaa yritystä on mahdollista. Näiden erilaisten toimintatapojen tukeminen sekä moninaisin tavoin työskentelevien työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen ovat KEMUSOTE-hankkeen keskiössä.

KEMUSOTE-projektin aikana järjestetään neljästi työpajasarja itsensätyöllistämistä, kevytyrittäjyyttä, yrittäjyyttä tai ansainnanyhdistämistä harkitseville tai yrittäjänä jo toimiville sote-alan ammattilaisille. Kevään 2021 työpajojen jälkeen järjestettiin kaksi tilaisuutta, joissa osallistujat keskustelivat yhdessä erilaisista ansainnantavoista, niiden hyvistä ja huonoista puolista, omasta työhistoriastaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Osallistujat pohtivat pitkästi yrittäjyyden, ansainnan yhdistämisen tai ”keikkailun” ja perinteisen palkkatyön hyviä ja huonoja puolia. Moni oli kiinnostunut yrittäjyydestä tai toimikin jo vähintään osittain yrittäjänä. Joku vasta valmisteli siirtymää, mutta päätös yrittäjyydestä oli jo tehty.

Yrittäjyydessä kiehtoivat erityisesti vapaudet sekä mahdollisuus tehdä juuri itselle sopivaa, kehittymisen mahdollistavaa ja merkitykselliseksi koettua työtä. Yrittäjyysratkaisut näyttäisivät perustuvan arkielämän kokemuksiin, erilaisten vaihtoehtojen punnitsemiseen, vastaavassa tilanteessa olevien ihmisten vihjeisiin, omiin verkostoihin sekä monenlaisiin yrittäjyyskoulutuksiin ja valmennuksiin osallistumiseen.

Toisaalta keskustelutilaisuuksissa tuli vahvasti esiin, että osallistujat pelkäsivät yrittäjyyteen liittyviä riskejä, kuten institutionaalisen turvan heikkoutta. Tästä syystä ansainnan lähteiden yhdistely, eli usean työn tekeminen (tarkemmin Järvensivu 2020) tai keikkailu koettiin kiinnostaviksi. ”Keikkatyötä” on monessa sote-alan ammatissa hyvin tarjolla, etenkin isommilla paikkakunnilla. Se muodostaakin huomionarvoisen vaihtoehdon, paitsi perinteiselle palkkatyölle, myös yrittäjyydelle. Keikkailussa, usean työn tekemisessä tai erilaisten ansainnan tapojen yhdistämisessä on parhaimmillaan mahdollista yhdistää palkkatyön tarjoamaa institutionaalista turvaa yrittäjämäisiin vapauksiin ja itsellisyyden tunteeseen. Toki samalla on muistettava, että kaikille keikkailu ei ole vapaaehtoinen valinta vaan ennemminkin vastentahtoinen tilanne.

Palkkatyöorganisaatioiden kielteiset piirteet ajavat monimuotoiselle uralle

Paljon keskusteltiin syistä, jotka saivat harkitsemaan yrittäjyyttä tai ansainnan tapojen yhdistämistä niin sanotun perinteisen palkkatyön, eli toistaiseksi voimassa olevan kokoaikaisen palkkatyösuhteen, sijasta. Kritiikkiä keskustelijoissa herätti se, että työpaikkojen käytännöissä taloudelliset tavoitteet ohittivat liian usein varsinaisen työn teon tavoitteet ja tarkoituksen.

Organisaatioihin oli lisäksi syntynyt runsaasti rutiineja, hallinnointia ja erilaisia kontrollointitoimia, joiden yhteys varsinaiseen työhön oli ohut. Tehtiin työtä organisaation, ei niinkään työn kohteen, vuoksi. Tällainen vähentää työn merkityksellisyyden kokemusta ja saa pohtimaan, voisiko työtä tehdä enemmän aikaa varsinaiseen ammattityöhön kohdistaen (Järvensivu 2020).

”Organisaation pitää mukautua ihmisiin eikä ihmisten organisaatioon” – keskustelutilaisuuden osallistujan kommentti

Keskustelutilaisuuksien osallistujat toivat esiin samoja seikkoja, jotka ovat tutkimuksissa tulleet esiin motiiveina tehdä useaa työtä ja yhdistää ansainnan lähteitä (Bamberry & Campbell 2012; Järvensivu 2020). Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että isojen palkkatyöpaikkojen yleisesti tunnetut ongelmat, kuten työn intensivoituminen, eli työtahdin kiristyminen, sekä työnkuvien ja organisaatioiden muutokset saavat harkitsemaan yrittäjyyttä tai ansainnanyhdistämistä (Järvensivu 2020).

Isot organisaatiot eivät pysty kaikilta osin vastaamaan kovatasoisten ammattilaisten odotuksiin eivätkä tarjoa sellaisia kehittymismahdollisuuksia, joita he odottaisivat. Mahdollisuudet kokea työn merkityksellisyyttä ja tehdä työ hyvin ovat kiireen keskellä vähentyneet. Jäykät rakenteet ja työaikojen raamit vaikeuttavat työn ja muun elämän yhteensovittamista ja työn joustamista erilaisten elämäntilanteiden ehdoilla. Tällöin ratkaisuna saattaa olla lähteminen yrittäjäksi tai myymään omaa työtä useammalle työnantajalle.

Keskustelutilaisuuksissa esiin tulleet seikat kytkeytyvät myös työn organisointitapojen muutoksiin. Perinteisesti johtajat ja esihenkilöt organisoivat työtä palkkatyöpaikkojen sisällä. Hiljalleen työn organisoitumistapa ja sopimussuhteet ovat kuitenkin muuttumassa verkostomaisemmiksi ja joustavammiksi. Tätä tapahtuu jo siksikin, että isot yksityiset työnantajat tarjoavat työtä yhä enemmän alihankintana pienyrityksille ja ammatinharjoittajille ja yhä vähemmän kokopäiväisinä toistaiseksi voimassa olevina palkkatyösuhteina (World Economic Forum 2018). Samaan suuntaan vaikuttaa digitalisaatio; teknologia korvaa osia työnkuvista, mistä seuraa alityöllisyystilanteita, eli tilanteita, joissa työtä ei riitä kokopäiväiselle työntekijälle.

Keskeinen havainto keskustelutilaisuuksista oli, että usein työnantajalähtöisenä pidetty työn organisoitumisen tapaa muuttava työurien moninaistumisen trendi oli kuitenkin samansuuntainen sote-alalla työtä tekevien toiveiden ja aikeiden kanssa. Yrittäjänä tai ansainnanyhdistäjänä koettu itsellisyys ja mahdollisuus tehdä enemmän merkityksellistä työtä houkutti jopa hylkäämään perinteisen palkkatyösuhteen turvarakenteen. Yhtä keskustelijaa lainaten: ”Toivoisinkin näkeväni oikeat ihmiset oikeissa paikoissa tekemässä merkityksellistä työtä. Jäykät rakenteet saisivat sortua pois.”

Ainakin osa yrittäjistä, usean työn tekijöistä, itsensätyöllistäjistä ja keikkailijoista onkin laskettava tietoisesti työelämää ja sen käytäntöjä muuttaviksi, eli työelämän muutosvoimiksi. Pohdittuaan kohtaamiaan tilanteita he kohdistavat voimakkaan kritiikin isojen palkkatyöorganisaatioiden ongelmia kohtaan ja etsivät mielekkäitä työn teon mahdollisuuksia niiden ulkopuolelta tai niihin vain väljästi linkittyen. Samalla he kehittävät uusia tapoja järjestää työtä erilaisissa verkostoissa moninaisin sopimussuhtein.

Monimuotoisia työuraratkaisuja voidaan hyvällä syyllä pitää yhtenä tapana kehittää työelämää paremmaksi. Näin erityisesti siksi, että monimuotoisella työuralla työn tekemistä tyypillisesti ohjaa halu maksimoida itselle ja muille merkitykselliseen tekemiseen käytettävissä oleva aika. Yrittäjyys ja itsensätyöllistäminen työuraratkaisuina ovat keskustelutilaisuuksien ja aiempien tutkimusten valossa tulkittavissa reaktioiksi työelämän ongelmakohtiin. Samoin ne voidaan nähdä pyrkimyksiksi neuvotella oma merkityksellisen työn teon paikka laajalla sosiaali- ja terveysalan kentällä.

KEMUSOTE – Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä on valtakunnallinen 1.3.2020 – 28.2.2023 toteutettava kehittämisprojekti, jossa rakennetaan sote-alalla uudenlaisissa työnteon muodoissa työskentelevien työuran rakentamisen ja hallinnan mallia. Projektin aikana kehitetään sote-alan toimijoiden yrittäjäosaamista sekä työhyvinvointia tukevia palvelukonsepteja uudenlaisille palveluntuottajille kuten yhteiskunnallisille yrityksille. Lisäksi projektissa luodaan toimintasuunnitelma haja-asutusalueiden hyvinvointi- ja sotepalvelujen tuottamiselle osuuskuntamallilla. Projektia rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Voit käydä tutustumassa KEMUSOTE-projektiin osoitteessa www.jamk.fi/kemusote.

Kirjoittajat: Anu Järvensivu, työyhteisöjen kehittämisen yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Juha Niiranen, työyhteisöjen kehittämisen lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina JAMKin hallinnoimassa KEMUSOTE – Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä -projektissa.

Lähteet

Bamberry, Larissa & Campbell, Ian 2012. Multiple Job Holders in Australia: Motives and Personal Impact. Australian Bulletin of Labour. National Institute of Labour Studies 38 (4): 293-314.

Järvensivu, Anu 2020. Työn merkityksellisyyden kaipuu johtaa korkeakoulutettuja yhdistämään useita töitä. Työn tuuli. Henry ry, 60-70.

Pryor, Robert G.L., & Bright, Jim 2014. The chaos theory of careers (CTC): Ten years on and only just begun. Australian Journal of Career Development 23 (1), 4–12.

World Economic Forum 2018. The future of jobs report 2018. Centre for the New Economy and Society. http://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2018.pdf (luettu 22.9.2021)