Mennään bussilla! Sinfonian kera!

• Kirjoittaja: Jari Hoffrén, Kulttuurituotannon lehtori, YTT, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 22.10.2021

Julkisten taidelaitosten toiminnassa saavutettavuudella ja osallisuudella on jo vuosia ollut tärkeä merkitys. Tässä tarkastelun kohteena on Soiva linkki, Jyväskylä Sinfonian uusin markkinointitempaus, joka tuo orkesterin toimintaa lähemmäs kaupunkilaisia ennakkoluulottomalla tavalla. Orkesteri nousi syksyllä 2021 paikallisbussiin, ja hyppäsin kyytiin.

Matkamusiikkia äänin ja kuvin

Yksi Jyväskylän liikenteen bussi on varustettu laatukaiuttimin ja videonäytöllä siten, että orkesterin konserttitaltiointeja voidaan näyttää non stop –periaatteella. Koska kulttuurituotannon lehtorina satun asumaan soivan bussin reitillä, oli helppoa hypätä kyytiin havainnoimaan kokeilua ja pohtia sinfoniaorkestereiden tilannetta Suomessa laajemminkin.

Bussiin noustessa tuli hakeutua keskiovien läheisyyteen, sillä näyttö sijaitsee siten, että keskiovien molemmin puolin olevien kaiutinparien väliselle alueelle jää sekä istuma- että seisomapaikkoja. Näin bussissa voi etsiytyä myös paikoille, joissa ei halutessaan tarvitse kiinnittää musiikkiin huomiota. Tämä on hienoa, sillä esimerkiksi pakollinen joululaulukylpy on kaupoissa lähempänä kuin uskoisikaan.

Aloin seurata äänenlaadultaan hämmästyttävän laadukasta taltiointia Dvořákin pianokonsertosta, vaikka bussi toki murahtelee pysäkkien välejä edetessään. Istuimien selkänojiin on liimattu Sinfonian muusikoiden kuvia lyhyiden aforismien kanssa. Tuolla viulisti-Harri kertoo, kuinka ”musiikki kirvoittaa tunteeni jonnekin, minne sanat eivät yllä”, ja vieressä lyömäsoittaja-June toteaa, kuinka hänelle rakas musiikki yhdistää ihmisiä ja vie heidät toisiin maailmoihin.

Mielikuvia ja todellisuutta

Matkan edetessä tulen miettineeksi mielikuvien voimaa. Kysyn vuosittain ensimmäisen vuoden kulttuurituottajaopiskelijoita, kuinka monta kuulijaa käy sinfoniaorkestereiden konserteissa Suomessa. Saan yleisimmin vastauksia, jotka sijoittuvat haarukkaan 30 000 – 120 000 kuulijaa. Koronaa edeltävän ajan viimeisin vuosi on 2019, jolloin konserteissa kävi todellisuudessa 1 114 719 kuulijaa, siis yli miljoona (Sinfoniaorkesterit.fi 2020, 4). Vuosituhannen alkuvuosina 2000-2007 liikuttiin silloinkin hyvin lähellä miljoonaa, sen molemmin puolin vaihdellen (Sinfoniaorkesterit.fi 2008). Kun vielä laskee mukaan orkesterien toiminnan mediassa, oli vuonna 2019 kuulijoita yli neljätoista miljoonaa (14 697 024) (Sinfoniaorkesterit.fi 2020, 4). Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää.

Lisäksi jäykkä mielikuva peruskonsertista on liian yksipuolinen. Orkestereiden konserteista (2462 kpl vuonna 2019) lasten- ja koulukonsertteja oli 15 %, ulkoilma- ja ilmaiskonsertteja 9 % ja laitos- ja työpaikkakonsertteja 1 %. Perinteisten sinfoniakonserttien, joiden ohjelmaa pyritään tuoreuttamaan mm. uuden musiikin avulla, osuus on siis alle puolet, 41 %. Kun vielä yleisötyöhön osallistui 115 257 henkeä (mt.), osoittautuu orkesterien toiminta monipuoliseksi.

Huomasin saapuvamme keskustaan ja havaitsin, kuinka matkustajamäärän vaihdellessa monet hakeutuvat kuuntelualueelle, jotkut – yleensä mutta eivät aina nuoret – taas bussin hiljaisempaan takaosaan. Yksi matkustaja aloittaa paneutuneen keskustelun kuljettajan kanssa, ainakin sanat ”romanttinen pianokonsertto” ja ”jazz” kantautuvat keskiosaan saakka. Linja-autossa on tunnelmaa.

Orkesteritoimintaa tutuksi monin keinoin

Konsertin uhatessa jäädä kesken päätän pysyä kyydissä. Mieleeni nousee kulttuuriluotsitoiminta, jossa vapaaehtoiset vertaisohjaajat opastavat kuntalaisia kulttuuritarjonnan, myös sinfoniaorkesterin konserttien, pariin (Jyvaskyla.fi 2021). Monissa orkestereissa harjoitetaan lisäksi kummitoimintaa (Helsingin kaupunginorkesteri 2021), jolloin esimerkiksi

”monivuotisen taidekasvatussuunnitelman mukaisesti kummilapsille tullaan esittelemään musiikin eri tyylilajeja eri teemojen ja esiintyjien kautta lasten ikätasoon sopivalla tavalla” (Kuopion kaupunginorkesteri 2021).

Soiva linkki, jonka ideoi Humakin kulttuurituottaja-alumni, Jyväskylä Sinfonian viestintä- ja markkinointikoordinaattori Suvi Lindell-Mäkelä, on ennakkoluuloton jatke edellä mainituille osallistamistoimille (Linkki.jyvaskyla.fi 2021). Bussi on näiden mietteiden myötä saapunut jo toisen lenkin päätepysäkille, ja kuljettaja varmistaa, että olen tietoinen asiasta. Kyllä vain, pysähtyneessä autossa kapellimestari Emilia Hovigin johtama Beethovenin seitsemäs sinfonia kuulostaa epätodellisen voimaperäiseltä ja vie mennessään.

Paluumatkalla taltiointi alkaa uudelleen siitä kohden, missä se oli bussiin hypättäessä. Muusikoiden työskentelyä seuratessani havahdun pohtimaan myös sitä, kuinka muusikot voisivat toimia perinteisen orkesterimuusikon roolin ohella laajemmin yleisötyön parissa. Tätä tutki omassa YAMK-opinnäytetyössään Tapiola Sinfoniettan tuottaja, alumni Miina Sivula. Hänen huomionsa ovat varsin ajankohtaisia:

”Kaikki ovat ymmärtäneet, että orkesterit ja koko kulttuuriala eivät pääse eteenpäin pandemian jälkeen, jollei kaikilta löydy palveluasennetta ja valmiutta laajentaa toimenkuvaansa. On mielenkiintoista nähdä, mitä tälle työnkuvan muutokselle tapahtuu, kun poikkeustila on ohi ja arki normalisoituu” (Sivula 2020, 50).

Vajaan puolentoista tunnin matkan jälkeen palaan kotipysäkilleni. Aika on kulunut kuin siivillä, ja olo bussista poistumisen jälkeen hieman epätodellinen. Jyväskylässä keskustasta Säynätsalon ja Tikkakosken suuntiin liikkuvien kannattaa kokeilla, soiva linkki jatkaa kulkuaan ainakin ensi vuoden alkupuolelle. Soivatkohan bussit vielä muuallakin, jää nähtäväksi.

Lähteet

Helsingin kaupunginorkesteri 2021. Verkkosivu. Viitattu 27.9.2021. https://helsinginkaupunginorkesteri.fi/fi/kummilapset

Jyvaskyla.fi 2021. Kulttuuripalveluiden verkkosivu. Viitattu 27.9.2021. https://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/kulttuuripalvelut/kulttuuriluotsit

Kuopion kaupunginorkesteri 2021. Verkkosivu. Viitattu 27.9.2021. https://www.kuopionkaupunginorkesteri.fi/yleisotyo/kummilapsitoiminta/

Linkki.jyvaskyla.fi 2021. Verkkosivu. Viitattu 27.9.2021. https://linkki.jyvaskyla.fi/soivalinkki

Sinfoniaorkesterit.fi 2020. Vuosikertomus 2019. Suomen sinfoniaorkesterit ry SUOSIO. Viitattu 27.9.2021. https://www.sinfoniaorkesterit.fi/assets/statistics/Suosio-Vuosikertomus-2019.pdf

Sinfoniaorkesterit.fi 2008. Tilasto. Viitattu 27.9.2021. https://www.sinfoniaorkesterit.fi/assets/statistics/Kuulijat_2000-2007.pdf

Sivula, Miina 2020. Orkesterimuusikon muuttuva työnkuva. Teoksessa Pekka Vartiainen (toim.) …ja sitten saapui korona. Helsinki: Humak, 47-51. Viitattu 27.9.2021. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2020/05/ja-sitten-saapui-korona-2020.pdf