Kuvat osana kielellisesti saavutettavaa seminaaria, osa 1
- Kirjoittaja: Tanja Gavrilov, FM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu , 28.8.2023
- Kirjoittaja: Mari Syvälä, Tulkki (AMK)-opiskelija, ja puhevammaisten tulkki (EAT, Humanistinen ammattikorkeakoulu , 28.8.2023
Mari Syvälä ja Tanja Gavrilov
Tämän kaksiosaisen blogin ensimmäisessä osassa kerromme siitä, millä tavoin Humakin ja Diakin IDLA-seminaarin suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin kuvakommunikointi osana kielellistä saavutettavuutta. Kerromme suunnittelusta ja toteutuksesta tulkkiopiskelijan ja seminaaritiimissä olleen lehtorin yhteistyön näkökulmasta.
Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu järjestivät yhdessä ensimmäistä kertaa kansainvälisen International Days of Linguistic Accessibility -seminaarin (IDLA-seminaari) eli Kielellisen saavutettavuuden päivät 11.–12.5.2023. Seminaari järjestettiin Helsingissä Valkeassa talossa. Mukana oli osallistujia niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Myös Humakin ja Diakin opiskelijoilla oli mahdollisuus olla mukana seminaarissa joko paikan päällä tai etäyhteydellä. Päivien teemana oli ”Toimiva kommunikaatio työpaikalla”. Seminaarissa kuultiin kielelliseen saavutettavuuteen liittyviä esityksiä tulkkauksesta, kulttuurien välisestä kommunikaatiosta sekä kommunikaatio-osaamisesta.
Kuvat osaksi IDLA-seminaarin viestintää
Nimensä mukaisesti IDLA-seminaari haluttiin toteuttaa mahdollisimman saavutettavaksi kielellisesti. Tämän vuoksi seminaarin suunnittelutiimi halusi ottaa myös kuvat osaksi seminaariviestintää, kirjoitetun, puhutun ja viitotun kielen rinnalle. Kuvien käyttö lisää monin tavoin kielellistä saavutettavuutta, sillä kuvat voivat esimerkiksi tukea kirjoitetun viestin ymmärtämistä tai ne voivat auttaa orientoitumaan kulloinkin käsiteltävään aiheeseen.
Kuvakommunikointi on yksi kommunikointikeinoistamme, jonka käyttöön emme arjessa kiinnitä useinkaan sen kummempaa huomiota. Kuvakommunikointia toteutetaan useimmiten kuitenkin suunnitelmallisesti, etenkin jos tavoitteena on tehostaa ja parantaa viestien välittymistä. Luonnollisten kielten rinnalla kuvien tehtävänä on tukea viestien vastaanottamista, ja yleisimmin kuvia käytetään keskustelun tukena vuorovaikutuksessa toisen henkilön kanssa. Kuvilla on monia muitakin tehtäviä. Niiden avulla voidaan ennakoida tulevaa, jäsentää asioita, muodostaa toimintaohjeita ja kuvata ympäristössä tapahtuvia asioita. Kuvat auttavat myös suunnistamaan erilaisissa tiloissa ja ympäristöissä.
Tulkkiopiskelija Mari Syvälä työskenteli kuvakommunikoinnin suunnittelun parissa yhdessä IDLA:n seminaaritiimin, erityisesti Humakin koulutussuunnittelija Karoliina Miettisen ja lehtori Tanja Gavrilovin kanssa. Suunnittelutyö oli osa hänen Kehittämistoiminnan käytännöt -opintojaksoaan.
Kuvasuunnittelun tehtävät jäsentyvät
Työskentelyn alkuvaiheessa kuvakommunikoinnin suunnitteluryhmämme ideoi sitä, miten kuvat voisivat näkyä ja olla osana kielellisesti saavutettavaa seminaaria. Päädyimme siihen, että Mari tekisi kuvatuen seminaariohjelman tekstien rinnalle, ”Kielimuurin murtaja” -kuvatauluston kasvokkaisia keskustelutilanteita varten sekä kuvitetut toimintaohjeet seminaarin ilmoittautumispisteelle. Lisäksi ideoimme seinän, johon jokainen seminaarivieras voisi piirtää ajatuksiaan ja fiiliksiään seminaaripäivästä.
Kuvien suunnittelussa oli otettava huomioon monia eri asioita. Suunnittelu vaati monia vaiheita, joissa Mari pohti, kokeili ja testasi erilaisia ratkaisuja. Työ vaati myös arviointia, yhteistyötä muiden kanssa ja malttia, sillä seminaaria oli suunnittelemassa useita ihmisiä. Seminaarin kuvasuunnittelussa piti huomioida myös seminaarin visuaalinen ilme, joka oli jo osittain valmis ennen kuin Mari aloitti työnsä, ja jota suunniteltiin vielä kuvakommunikoinnin suunnittelun lomassakin.
Ydinasiat-työkalu suunnittelutyön tukena
Humakin vuosina 2021–2022 hallinnoimassa Ydinasia-hankkeessa tuotettu Ydinasiat-työkalu: Kielellisen saavutettavuuden työkalu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille koostaa yhteen tärkeää tietoa siitä, kuinka ottaa huomioon kielellinen saavutettavuus erilaisissa kohtaamisissa ja palveluissa. Työkalussa on huomioitu myös kielellisesti saavutettavan seminaarin järjestäminen. Hyödynsimme tätä työkalua suunnittelutyössämme.
Seminaarisuunnittelua käsittelevissä huoneentauluissa korostuu seminaarin kohderyhmän eli erilaisten kieltenkäyttäjien huomioon ottaminen. Tämä helpottaa erilaisten ratkaisujen tekemistä suunnittelun eri vaiheissa, mikä vie kohti kielellisesti saavutettavampaa seminaaria. Työkalussa korostetaan sitä, että suunnittelussa ei voida tai osata ottaa aina kaikkia asioita huomioon. Tärkeintä on tahtotila kehittyä ja oppia uutta matkalla kohti kielellisesti saavutettavaa seminaaria.
Myös kuvakommunikoinnin suunnittelussa tulee ottaa huomioon kohderyhmä eli se, ketä varten kuvia suunnitellaan. IDLA-seminaari oli avoin kaikille, ja odotimme sinne saapuvan kielen- ja kommunikaation ammattilaisia, opiskelijoita ja kielellisestä saavutettavuudesta kiinnostuneita henkilöitä. Koska seminaari oli kansainvälinen, eminaariyleisön oletettiin olevan monikielinen. Tämä kohderyhmän määrittely ohjasi meitä kuvatyypin valinnassa ja siinä, millä tavoin päädyimme käyttämään kuvakommunikointia seminaarissa.
Blogin seuraavassa osassa (osa 2) kerromme siitä, millaiseen kuvatyyppiin päädyimme, millaisia saavutettavuusohjeita huomioimme toteutuksessa ja miltä lopulliset kuvatuetut viestintämateriaalit näyttivät.
Lähteet:
Trygg, Heister Boel 2010. Graafinen kommunikointi. Esineet, kuvat ja symbolit puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
