Nuorisotyö ja kansainvälisyys

• Kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, FT, nuorisotyön yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 05.9.2022
• Kirjoittaja: Katja Munter, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 05.9.2022
• Kirjoittaja: Mika Pietilä, opetusharjoittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 05.9.2022

Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin Euroopan nuorison merkitys entistä vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisen tulevaisuuden rakentamisessa. Samalla EU pyrkii tarjoamaan nuorille pandemian jälkeen muun muassa mahdollisuuksia osallistua toimintaan eri puolilla Eurooppaa ja tavata toisia nuoria. Ajatus nuorille omistetusta vuodesta ei ole uusi eikä eurooppalainen. YK on jo vuodesta 1985 järjestänyt kansainvälisiä nuorten vuosia, viimeksi 2010.

Nuoria on monenlaisia, samoin nuorisotyötä. Nuorisotyötä muovaavat kansalliset kontekstit. Nuorisotyötä ohjaavat kuitenkin erilaiset kansainväliset sitoumukset, joista yleisesti tunnetuin lienee YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. Myös Euroopan neuvoston nuorisotyösuositukset (CM/Rec(2017)4), jotka rakentavat yhteistä ymmärrystä nuorisotyöstä Euroopassa, ovat ainakin Suomessa varsin hyvin tunnettuja. Eurooppalaisesta nuorisotyöstä ei siltikään voida puhua, sillä eri maiden väliset erot ovat suuria.

Kohtaaminen nuorisotyön universaali ydin

Tomi Kiilakoski (2020, 59) jaottelee kiinnostavasti Euroopan eri maiden erilaisia näkemyksiä nuorisotyöstä. Kiilakoski käyttää australialaisen kasvatustieteilijän Stephen Kemmisin kollegoineen kehittämää käytäntöarkkitehtuuriteoriaa nuorisotyön tarkasteluun. Kiilakoski jakaa eurooppalaiset maat ja alueet neljään ryhmään. Hänen tulkintansa mukaan eurooppalaisittain Suomi kuuluu ykkösryhmään, jossa on hyvin kehittynyt vahva käytäntöarkkitehtuuri. Tähän ryhmään kuuluvat myös mm. Viro, Ranska, Saksa, Yhdistyneet kuningaskunnat ja Irlanti. Näissä maissa nuorisotyö on määritelty laissa ja sillä on myös omat laatukriteerinsä. Lisäksi nuorisotyöntekijät ovat järjestäytyneet, heillä on oma yhdistyksensä. Nuorisotyöllä on myös ammatillinen ja korkea-asteen koulutus, non-formaalia oppimista tuetaan julkisin varoin ja nuorisotyöntekijöillä on tunnistettavat urapolut. (Mt., 81-82.)

Humakin keväällä 2022 toteutetulla ylemmän AMK:n opintojaksolla Eurooppa nuorisotyöntekijän toimintakenttänä (5 op) yksi opintojakson tehtävistä oli perehtyä opintojaksoa varten tehtyjen eri maissa työskentelevien nuorisotyön tekijöiden haastatteluihin, joissa he kertoivat muun muassa oman maansa nuorisotyöntekijöiden koulutuksesta ja käsityksistään nuorisotyön tulevaisuuden kehityksestä omassa maassaan ja Euroopassa. Opintojaksoa varten tuotetuissa videoklipeissä oli haastateltavina muiden muassa ruotsalaisia, virolaisia, itävaltalaisia ja saksalaisia nuorisotyöntekijöitä. Vaikka nuorisotyön koulutuksessa on maakohtaisia eroja ja joissakin maissa se jopa puuttuu, opintojakson opiskelijat havaitsivat haastatteluista kohtaamistaidot, kyvyn kuunnella ja olla avoin sekä oman toiminnan reflektoinnin piirteiksi, jotka yhdistävät suomalaista ja muiden maiden nuorisotyötä.

Kansainvälisyys suomalaisessa nuorisotyössä Nuorilla on monia mahdollisuuksia kansainvälistyä, esimerkiksi Euroopan nuorisoportaali opastaa ulkomaille haluavia antamalla tietoa mahdollisuuksista lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan, opiskelusta tai työnteosta, opiskelu- ja nuorisovaihdosta tai harjoittelusta. Lisäksi portaali antaa vinkkejä myös matkailuun. Vastaavasti Erasmus+ -ohjelma tarjoaa nuorisotyöntekijöille liikkuvuusmahdollisuuksia. Lisäksi kunnallisessa nuorisotyössä ystävyyskuntatoiminta, samoin kuin isoimmissa järjestöissä kansainväliset filiaalit, tarjoavat puitteet nuorisotyöntekijöille ja nuorille kansainvälisiin kohtaamisiin ja vierailuihin sekä matkustavana osapuolena että kansainvälisiä vieraita vastaanottavana osapuolena.

Kansainvälisyys voi arjen nuorisotyössä toki olla muutakin kuin liikkuvuutta. COVID-19 pandemian ja siitä seuranneen digiloikan myötä niin nuoret kuin nuorisotyöntekijätkin ovat tutustuneen erilaisiin digitaalisiin alustoihin ja yhteydenpitotapoihin, jotka ovat riippumattomia maantieteellisestä sijainnista tai etäisyyksistä. Digitaalisuuden ja teknologian hyödyntämistä nuorisotyön kansainvälisyyden kehittämisessä rajoittaa ainoastaan oma mielikuvitus – tai mahdollisesti eri aikavyöhykkeeseen kuuluminen. Toisinaan kansainvälisyyden lisäämisen esteenä pidetään myös kielitaidon puutetta. Esimerkiksi Humakin opiskelijaryhmässä ei kuitenkaan pidetty kielen osaamista edellytyksenä kansainvälisyydelle vaan opiskelijat katsovat, että pienelläkin kielitaidolla voidaan saada hyviä kansainvälisyyskokemuksia. Oleellisinta on uskallus ja into lähteä mukaan.

Kohti vahvempaa kansainvälisyyttä

Suomi on monella tapaa nuorisotyön mallimaa Euroopassa, mutta kansainvälisyys ei näy läpileikkaavana teemana arjen nuorisotyössä ainakaan kaikkialla. Joissakin nuorisotyön työyhteisöissä voi olla runsaastikin kansainvälistä toimintaa, kun taas toisissa kansainvälisyys on hyvin vähäistä. Ymmärrettävästi pienissä työyhteisöissä ei ole mahdollisuuksia panostaa kaikkeen ja kansainvälisyys voi siksi jäädä vähemmälle huomiolle. Tällöin kuitenkin alueellinen yhteistyö tai verkostoyhteistyö voi mahdollistaa kansainvälisyyttä, jota oman työyhteisön voimin ei olisi mahdollista aikaansaada.

Valtakunnallinen nuorisotyön ja politiikan ohjelma 2020-2023 (VANUPO) asettaa kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle. Tästäkin kannattaa rohkeasti lähteä kansainvälisyyden tielle. Humakin Eurooppa nuorisotyöntekijän toimintakenttänä -opintojakson vierailevat luennoitsijat, luento- ja videotallenteet, podcastit sekä ryhmä- ja yksilötehtävät virittivät monia opintojakson opiskelijoita tarkastelemaan oman työyhteisönsä kansainvälistä toimintaa. Opintojakson opiskelijoiden moninaiset ja hyvin konkreettiset sekä toteuttamiskelpoiset kehittämissuunnitelmat osoittivat kuinka opintojaksolla saatu tieto ja ymmärrys kansainvälisen nuorisotyön moninaisuudesta motivoi lähtemään rohkeasti kokeilemaan ja kehittämään omaan työhön uusia ulottuvuuksia. Opintojaksolla podcastiin haastateltu nuorisokeskus Villa Elban kansainvälisten asioiden koordinaattori Ritva Saarikettu kertoo, että kansainvälinen nuorisotyö on vahvasti nuorten kanssa yhdessä tekemistä ja, että se on tuonut hänen omaan työhönsä paljon uusia sisältöjä, monipuolisuutta sekä tuonut myös mukanaan rohkeutta tarttua hetkeen. Kansainvälinen nuorisotyö on monella tapaa uusien asioiden oppimista ja erilaisten kulttuurien ymmärtämistä, niin nuorille kuin nuorten parissa työskenteleville.

 

Lähteet

Eurooppa nuorisotyöntekijän toimintakenttänä -podcast – Haastattelussa Ritva Saarikettu. Viitattu 9.6.2022. https://soundcloud.com/sanna-lukkarinen/ent-haastattelussa-ritva-saarikettu/s-iY5It45t14a?utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing

Kiilakoski, Tomi 2020. Diversity of practice architectures: education and career paths for youth workers. Teoksessa Taru, Marti & Ewa Krzaklewska & Tanya Basarab (eds). Youth Worker Education in Europe: Policies, structures and practices. Youth Knowledge #26 Council of Europe and European Commission, 57-89. Viitattu 11.5.2022. https://pjp-eu.coe.int/documents/42128013/47261623/Web-PREMS-051920-Education-of-youth-workers-in-Europe.pdf/484a2b36-7784-d953-bfc4-2a34c988e854

Valtakunnallinen nuorisotyön ja politiikan ohjelma 2020-2023 (VANUPO) Viitattu 12.5.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162007/OKM_2020_2_VANUPO_fi_u.pdf?sequence=1&isAllowed=y