”Onko teille vaikeaa päästä opiskelemaan?”
- Kirjoittaja: Karri Soppi, YTM, suunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 18.3.2020
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen myötä tänä keväänä ei kannata liikaa käyttää aikaa edellisten vuosien hakijatilastojen tutkimiseen.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kannustaa jokaista hakijaa keskittymään itseensä edellisvuosien tilastojen tarkkailun sijasta. Tänä keväänä luodaan todistusvalintojen pisterajat eikä menneeseen juuri auta nyt katsella.
Opiskelijavalintauudistuksen tarkoituksena on helpottaa korkeakouluun hakemista
Opiskelijavalinnat uudistuvat tänä keväänä, kun yli puolet hakijoista tulee valituksi ammatillisella todistuksella ja ylioppilastutkintotodistuksella. Lisäksi iso osa paikoista varataan ensikertalaisille. Samanaikaisesti korkeakoulut siirtyvät entisistä raskasta valmistautumista vaativista valintakokeista kokeisiin, joiden painopiste on mitata valmiuksia korkeakouluopintoihin.
Jos hakija ei saa opiskelupaikkaa todistusvalinnan perusteella, seuraava vaihtoehto on osallistua valintakokeeseen.
Mikäli hakija ei saa opiskelupaikkaa valintakokeen kautta, useilla aloilla on mahdollista opiskella tutkinto-opiskelijoiden kanssa samoja opintoja samassa tahdissa joko avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston kautta.
Edellisten vuosien tilastoista laiha lohtu
Blogin otsikossa olevaan potentiaalisten hakijoiden klassikkokysymykseen vastaaminen on tänä vuonna vaikeaa opiskelijavalintauudistuksen myötä. Edellisten vuosien korkeakoulujen sisäänpääsyn pisterajoihin ei kannata katsoa, sillä ne eivät kerro, minkälaisilla todistuksilla tänä keväänä opiskelupaikka aukeaa.
Joillakin aloilla on toki käytössä kynnysehdot, eli vaatimukset tietystä todistuksen arvosanasta. Kynnysehdot luovat suuntaviivoja arvuuttelulle, mutta pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei niiden perusteella voi tehdä.
Alakohtaisesti hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin voi pysyä edellisten vuosien tasolla. Todistusvalinnan käyttöönotto tekee kuitenkin mahdolliseksi entistä vaivattomammaksi kokeilla, riittäisikö oma todistus jonkin opiskelupaikan saamiseen. Toisin sanoen, tänä keväänä hakija voi helpommin osallistua kilpaan useammasta eri opiskelupaikasta.
Aiemminkin on toki voinut yhteishaussa hakea kuuteen eri opiskelupaikkaan, mutta käytännössä valmistautuminen ja osallistuminen erilaisiin valintakokeisiin ympäri Suomea on ollut työlästä. Kenties tästä syystä melko harva on aiemmin täyttänyt hakulomakkeelle sen mahdollistamia kuutta hakukohdetta, mutta tänä vuonna tämä voi muuttua.
Selvää on, että kilpailu opiskelupaikoista säilyy tiukkana. Opiskelijavalintauudistus ei ratkaise sitä, että suosituimmilla aloilla hakijoita on paljon suhteessa aloituspaikkoihin. Mietittävää riittää siinä, miten hakijat jakautuisivat tulevaisuudessa tasaisemmin eri aloille.
Ammattikorkeakouluun hakevalla hyvä tilanne
Tänä keväänä moni pelkästään ammattikorkeakouluun pyrkivä on varsin hyvässä tilanteessa, jos tilannetta vertaa edellisten vuosien valintakoerumbaan. Ammattikorkeakouluissa on käytössä yhteinen AMK-valintakoe, eikä kokeessa menestyksen edistämiseksi hakijoilla ole juurikaan tehtävissä ennen varsinaista koitosta. AMK-valintakoe ei edellytä ennakkovalmistautautumista, eikä ennakkomateriaaleja ole.
Ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen valintakoe on käytössä suurimmassa osassa hakukohteista, joten samalla koekerralla pääsee tavoittelemaan useampaa mieleistä alaa.
Ylen uutisen (2020) mukaan tuhannet hakijat pänttäävät nyt varmuuden vuoksi valintakokeisiin ja joutuvat tekemään turhaa työtä, vaikka opiskelijat valitaan todistuksen perusteella. Valtakunnallinen AMK-valintakoe ei tätä turhaa työtä aiheuta, mikä on erinomainen asia. Ammattikorkeakouluun hakeva voi tänä keväänä keskittyä mukavampiin asioihin. Toisaalta jos tuleva unelma-ala kovasti kutkuttaa, voi hakija osallistua maksuttomille kurkistuskursseille avoimen ammattikorkeakoulun kautta ja saada opintopisteitä jo ennen opintojen varsinaista alkua.
Parhaassa tapauksessa opiskelupaikka varmistuu ennen AMK-valintakoetta todistusvalinnan perusteella. Monella ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvalla tai uudella ylioppilaalla on railakkaita juhlia tiedossa, koska opiskelupaikka on varmistunut jo juhlien koittaessa.
Vaikka opiskelijavalintauudistuksesta on esitetty monia mielipiteitä, uudistus on hakijaystävällinen. Montako kättä nousee pystyyn, jos kysytään, ottaisitko opiskelupaikan mieluummin usean kuukauden valmistautumisella valintakokeisiin kuin olemassa olevalla todistuksella?
Ylen uutisessa (mt.) annetaan ymmärtää, että ensi keväänä turha työ voi vähentyä, kun tilastotietoa todistusvalinnan pisterajoista on käytössä. Uskon monen hakijan vuoden kuluttua varautuvan joka tapauksessa mahdolliseen valintakokeeseen. Melko kylmähermoinen hakija täytyy olla, jos pystyy luottamaan pelkkään tilastotietoon todistusvalinnan pisterajoista. Sen sijaan turhan työn välttämiseksi kehityssuunnan tulee kulkea siihen, että mahdollisessa valintakokeessa vaaditaan mahdollisimman vähän ennakkovalmistautumista – kuten AMK-valintakokeessa.
Opiskelupaikkoja ammatillisella todistuksella sekä muillekin kuin laudaturin ylioppilaille
Hakijoiden ei kannata olla huolissaan siitä, että vain laudaturin ylioppilastutkintotodistuksilla aukeaa ovet korkeakouluihin. Opiskelupaikkoja on korkeakouluissa tarjolla noin 47 000, joista yli puolet tulee täyttää joko ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon perusteella. Opiskelupaikkoja on näin ollen jaossa todistusmenestyksen perusteella runsaasti, eivätkä ammatillisen tutkinnon todistukset ja ylioppilastutkintotodistukset kilpaile samoista paikoista.
Laudatureita ei ylioppilaskirjoituksissa jaeta määräänsä enempää – opiskelupaikkoja riittää todistusvalinnassa myös kohtuullisesti menestyneille.
Opinnoissa pärjääminen ja sen osoittaminen kokonaisuudessaan hyvällä ammatillisella todistuksella tai ylioppilastutkintotodistuksella ratkaisee kilvan suurimmassa osassa paikoista.
Kaikkein suosituimmille aloille voi silti muodostua varsin korkeita pisterajoja todistusvalinnassa. Jos mediassa tullaan päivittelemään suosituimpien alojen korkeita pisterajoja, on hyvä muistaa, että suurin osa opiskelupaikoista on saatu muilla kuin laudaturin papereilla.
Ammattikorkeakoulussa pisteytetään ylioppilastutkintotodistuksesta viisi ainetta ja yliopistoissa neljästä kuuteen. Tästä voi päätellä, ettei menestys yhdessä aineessa muiden kustannuksella välttämättä tuo opiskelupaikkaa – vaikka paras olisikin pitkä matematiikka.
Valitaan pisimmät – ja saadaan kaksimetrisiä lääkäreitä?
Suosituimmille aloille on aina ollut vaikea päästä valintatavasta riippumatta, koska aloituspaikkoja on vähän suhteessa hakijoiden määrään – sisäänpääsyn kynnys kasvaa korkeaksi valintatavasta riippumatta. Jos opiskelijavalinnat tehtäisiin pituuden mukaan, kaksimetrinen lääkäri olisi pian ennemmin sääntö kuin poikkeus.
Mielestäni kiinnostavimpia tilastoja tullaan saamaan aloilta, joilla on sekä aloituspaikkoja että hakijoita paljon. Tästä näkökulmasta itseäni kiinnostaa etukäteen erityisesti ammattikorkeakoulujen hakukohteista tradenomit ja insinöörit.
Monien alojen osalta tullaan luultavasti saamaan kiinnostavaa hajontaa myös alojen sisällä eri alueiden kesken. Toisaalta myös aloituspaikoiltaan pieniin hakukohteisiin saattaa yllättäen todistusvalinnan kautta muodostua korkeita pisterajoja, koska todistuksella valitaan vain kourallinen uusia opiskelijoita.
Edelleen monta reittiä päästä opiskelemaan
Kuluvan vuoden aikana on voinut lukea toisen asteen opiskelijoiden kokemasta opiskeluun ja tulevaisuuteen liittyvästä stressistä. On myös tuotu esiin näkökulmia, että korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on osaltaan lisännyt nuorten uupumista (Yle 2019). Kun kilpa opiskelupaikoista on ollut ennen uudistustakin kovaa, on tarpeellista pyrkiä hälventämään nuorten turhia epäluuloja opiskelijavalintauudistusta kohtaan. Haluan korostaa oikean ja liioittelemattoman tiedon merkitystä, en vähätellä kenenkään kokemaa uupumista.
Opiskelijavalintauudistus ei opiskelupaikoista tapahtuvan kilpailun kokonaiskuvaa muuta, eikä uhkakuvien maalailu vähennä paineita tai tuo opiskelupaikkaa lähemmäksi. Kun todistusvalinnat ovat vielä tekemättä, ei kannata maalata piruja seinille oman todistuksen riittävyydestä. Vaikka median huomio ja julkinen keskustelu kohdistuvat vahvasti todistusvalintaan, muitakin reittejä korkeakouluun on.
Jos opiskelupaikka ei aukea todistusvalinnassa, seuraava vaihtoehto on valintakokeet. Jos opiskelupaikka ei aukea valintakokeissa, kannattaa tutkia avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston tarjoamat mahdollisuudet. Useilla aloilla on mahdollista suorittaa avoimessa korkeakoulussa väyläopinnot, jotka mahdollistavat seuraavana vuonna hakemisen erillishaussa. Yksikään hakija ei ole yhden kortin varassa.
Elämää on muuallakin kuin korkeakoulussa.
Peruuttamatonta vahinkoa ei tapahdu, jos opiskelupaikka ei ensimmäisellä kerralla aukene. Ilman opiskelupaikkaa jääminen voi ja saa harmittaa, mutta opiskelemaan ehtii myöhemminkin ja joskus parhaat oivallukset tulevat ajan myötä tai yllättäen. Omia opiskeluvalintojani pakotti pohtimaan tulivuorenpurkaus Islannissa, koska myöhästyin ennakkotehtävien lähettämisestä. Vaikka tuolloin asia harmitti, nyt sitä tuskin muistaa.
Tutkijoille ja poliitikoille pohdittavaa
Opiskelijavalintauudistus on kiinnostava myös koulutuspolitiikan ja yhteiskunnan näkökulmasta. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa korkeakouluihin hakemista, sujuvoittaa siirtymiä ja nostaa osaltaan nuorten ikäluokkien koulutustasoa, kun iso osa paikoista tulee ensikertalaisille.
Vuonna 2030 tavoitteena on, että puolella nuorista on korkeakoulututkinto. Vähitellen tilastotietoa uudistuksen vaikutuksista alkaa kertyä, minkä jälkeen tavoitteiden saavuttamista päästään arvioimaan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT tekee opiskelijavalintauudistuksesta kaksivaiheisen tutkimuksen (2019), kuten tämän kaltaisissa uudistuksissa pitääkin. Laajoihin rekistereihin perustuvien tutkimusten lisäksi kysyntää olisi myös laadullisille tutkimuksille erityisesti vaikutuksesta nuorten ohjaukseen.
Opiskelijavalintauudistus ei ratkaise suosituimpien hakupainealojen pullonkauloja, eikä näille aloille pääsemiseksi uudistus oletettavasti tuo helpotusta. Muilla koulutuspoliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa pullonkaulojen poistamiseen. Nykyisen tilanteen vallitessa on järkevämpää panostaa nuorten oikea-aikaiseen tukeen ja ohjaukseen opiskelu- ja ammatinvalintojen tekemiseksi.
On tärkeää miettiä, kuinka nuoret tarkastelisivat omia opiskeluvalintojaan kykyjensä, taipumustensa ja intohimojensa puolesta – samalla kyseenalaistaen esimerkiksi omia sukupuolittuneita näkökulmia tai muualta omaksuttuja toiveita. Hyvin työllistäviä tulevaisuuden ammatteja on haettavana jo nyt – kannattaa tutustua avoimin mielin tarjontaan.
Lähteet:
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 2019. Tutkimusryhmä selvittämään korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia. Viitattu 9.3.2020. https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutkimusryhma-selvittamaan-korkeakoulujen-opiskelijavalintauudistuksen-vaikutuksia
Yle 2019. “Itkin kokeessa, kun pelkäsin, etten osaa” – Yle selvitti, millaisissa lukioissa on uuvuttu eniten, testaa myös oma riskisi. Viitattu 9.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-10763591
Yle 2020. Kukaan ei vielä tiedä, mitkä arvosanat riittävät korkeakoulupaikkaan – tuhannet opiskelijat pänttäävät nyt varmuuden vuoksi myös pääsykokeisiin. Viitattu 9.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11221246
