Freelance-työn palapeli – työn tekemisen tavat luovilla aloilla | Harticle

Vuosina 2020-2022 toteutetun Freet2030-kehittämishankkeen tavoitteena oli löytää ja kehittää toimivia malleja freelance-työhön niin, että työelämän suojaavat rakenteet toimisivat paremmin myös kulttuurialalla. Mallien kehittämiseksi tarvittiin parempi, ajantasainen tilannekuva freelancereiden ansaintamalleista, jonka jälkeen pystyttiin rakentamaan toimivampia työnteon ja hyvinvoinnin rakenteita palapelimäisesti tehtävään työhön.

Tavoitteena oli löytää keinoja, joiden avulla työn tekeminen olisi turvatumpaa ja ammattilaiset voisivat keskittyä työhönsä ja siinä kehittymiseen. Luovilla aloilla freelance-työtä tehdään monenlaisissa sopimussuhteissa, kuten palkkatyönä, laskuttamalla ilman yritystä, apurahoilla tai yrittäjyyden eri muodoissa. Sopimussuhteet vaihtelevat tai ovat samanaikaisia ja ovat tämän vuoksi erittäin haasteellisia ansainnan ja sosiaaliturvan osalta. Myöskään itsensä kehittämiseen ja opiskeluun ei ole mahdollisuutta säännöllisen epäsäännöllisten toimeksiantojen arjessa, varsinkin, jos opiskelu vaatii läsnäoloa tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.

Haasteet olivat moninaiset. Kulttuurialalla freelancereiden osuus on suuri, mutta työntekemisen reunaehdoista ja kulttuurista ei ole kovin kattavaa kuvaa.

Freelance-neuvola parantaa matalalla kynnyksellä freelancereiden hyvinvointia

Hankkeen päätoteuttaja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry ja Humak kokosivat kattavat kuvan alan freelancereiden työstä ja työnkuvista sekä hyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvistä asioista. Tilannekuvan pohjalta laadittiin toimivia työnteon malleja niin, että työelämän suojaavat rakenteet toimisivat paremmin myös kulttuurialalla. Tavoitteena oli parantaa yhä laajenevan freelancetyön toimivuutta ja työhyvinvointia.

Freelancereiden työn tukemiseksi  kehitettiin yli 30 ideaa. Keskeisin näistä on Freelance-neuvola, joka matalan kynnyksen digitaalisena neuvontapalveluna parantaa kulttuurialan freelance-työn tekijöiden ja teettäjien tuottavuutta ja hyvinvointia. Neuvolan kokeilu ja edelleen kehittäminen toteutetaan tulevissa hankkeissa.

Hanke onnistuu kohderyhmiä osallistamalla ja hyvällä viestinnällä

Onnistunut hanke edellyttää hankkeen kohderyhmien osallistamista, yhteistyötä muiden samankaltaisten hankkeiden kanssa sekä onnistunutta viestintää. Freet2030-hankkeessa tilannekuvan keräämiseksi ja toimivien rakenteiden kehittämiseksi järjestettiin useita virtuaalisia työpajoja eli Kinkereitä. Hankkeen asiantuntijat tekivät myös asiantuntijahaastatteluita, keräsivät työelämäkertoja sekä osallistuivat työelämän ja kulttuurien tutkimuksen seminaareihin ja muihin kehittämistilaisuuksiin sekä tekivät yhteistyötä muiden kulttuurialan kehittämishankkeiden kanssa.

Hankeasiantuntijat kirjoittivat blogeja ja vertaisarvioituja artikkeleita eri kanaviin sekä tuottivat podcastina ”Onnistuva freelancer” -oppaan jonka kaksi jaksoa ovat kuunneltavissa Humakin Soundcloudissa (Jakso 1, Jakso 2). Podcastissa hankkeen vetäjät Anna Anttila ja Sikke Leinikki keskustelevat, mitä kaikkea freelancertyössä onnistumisessa on hyvä ottaa huomioon.

Yhteistyön laajuutta kuvaa, että hanke osallistui Esittävien taiteiden koulutuksen Visio2030-julkaisun tekemiseen. Laajassa yhteistyössä tehty visiojulkaisu vaikuttaa merkittävästi tulevien kulttuurialan ammattilaisten mahdollisuuksiin laajentaa osaamistaan.

Muiden hankkeiden kanssa tehdystä yhteistyöstä voi nostaa esille yhteistyön Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen ” Poikkeustila ja resilienssi tapahtumatalouden organisaatioissa” -hankkeen kanssa. Yhteistyö syvensi molempien hankkeiden käsitystä kulttuurialojen toimintatavoista.

Freelancer-näkökulma on ollut Temen viestinnässä erittäin näkyvästi esillä muun muassa järjestön Meteli-verkkolehdessä, verkkosivuilla, viikkotiedotteissa sekä sosiaalisen median (Twitter, Meta ja LinkedIn) viestinnässä. Tiedotuksen lisäksi Teme on suunnannut freelancer-jäsenilleen kyselyjä ja pyyntöjä osallistua Freet2030-hankkeen aineistojen kartuttamiseen (esim. kinkerit ja työelämäkerrat). Viestinnän avulla onnistuttiin tavoittamaan riittävä määrä freelance-neuvolan kehittämisestä kiinnostuneita jäseniä mukaan työpajoihin.

Freelance-työtä tuotiin hankkeen aikana vahvasti esiin myös kulttuuripolitiikan ja työelämän tutkimuksen alan julkaisuissa ja seminaareissa sekä esim. alan suurtapahtumassa, Music x Media -tapahtumassa.

Freelancerit arvostavat työhyvinvointia ja oman ajan hallintaa

Suomessa työ luokitellaan tehdyksi joko palkkatyönä tai yrittäjänä. Tähän jakoon freelance-työ sopii huonosti: monet työskentelevät limittäin ja joskus päällekkäinkin sekä yrittäjinä että palkansaajina ja tästä aiheutuu ongelmia esimerkiksi suhteessa sosiaaliturvaan.

Silti freelancerius houkuttelee ja se on taide- ja kulttuurialoilla monille vapaaehtoinen valinta. Vapaat taiteilijat osoittavat käytännössä, että työtä tehdään myös muun kuin siitä saatavan palkan vuoksi. Freelancerit arvostavat työhyvinvointia ja oman ajan hallintaa. He korostavat vapauttaan valita miten, missä, milloin ja kenen kanssa työtään tekevät. Näin freelancerit ovat vapaita vakituisen työpaikan työkulttuurista tai työtahdista, jotka eivät kenties olisi itselle parhaita mahdollisia. Samalla he kuitenkin valitsevat sen, että vastaavat yksin työn organisoinnista, osaamisen kehittämisestä ja työkyvyn ylläpidosta.

Freelance-tyyppinen työ yleistyy

Freelance-työtä tekevien kokemukset saattavat kuitenkin ennakoida, mihin suuntaan koko työelämä kehittyy. Työelämässä koettu yksinäisyys koskettaa monia muitakin työntekijöitä freelancereiden lisäksi. Freelancereiden arkea kuvaavaa resilienssiä eli psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja uudelleen orientoitumista pohditaan yksilön, yhteisön ja prosessin näkökulmista. Freet2030-hankkeessa resilienssi näyttäytyi prosessina, jossa oman toiminnan reunaehtoja pohditaan toistuvasti, mutta samalla rakennetaan sekä yksilön että ympäröivien organisaatioiden joustavuutta. Freelancereiden on siis jatkuvasti sopeuduttava ja mukautettava toimintaansa, mutta niin myös freelancereita palkkaavien tahojen tulisi jatkuvasti kehittää ja uudelleenarvioida omaa toimintaansa.

Kun freelance-työ nostaa esille yleisiä työhön ja sen tarjoamaan yhteiskuntakytkökseen liittyviä ongelmia, pitäisi pohtia, olisiko syytä luokitella työ toisin. Voisiko kaikki työn tekemisellä ansaittavat ansiot katsoa vaikkapa vain työtuloiksi?

 

Kirjoittajat:

Sikke Leinikki, VTT, tiimivastaava, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Anna Anttila, FT, dos. projektipäällikkö, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
Milla Lähdeniemi, TtM, TKI-asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Mari Simola, KTM, entinen Päätoiminen tuntiopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, nykyinen väitöskirjatutkija, Helsingin Yliopisto
Nina Simola-Alha, VTM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Julkaisupäivämäärä 19.9.2023, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Harticle