Vuoden 2023 Nuorisotutkimuspäivien eri työryhmissä pohditaan toivon moninaisuutta. “Toivon moninaisuus” -teemaa käsitellään eri näkökulmista kaikkiaan 19:ssa eri työryhmässä. Ydinkysymys on, miten ja millä tavoin toivoa voidaan lisätä nuorten keskuudessa.
Konferenssin alustajina toimivat alan kansainväliset asiantuntijat Dr. Philip McDermott, Dr. Olga Osokina, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja dosentti Panu Pihkala. Työryhmien tavoitteena on jakaa uusinta tutkimustietoa nuoria koskettavista aiheista, vaihtaa ajatuksia ja lisätä kollektiivista tietoa.
Humanistinen ammattikorkeakoulu toimii vuoden 2023 Nuorisotutkimuspäivien järjestäjänä yhdessä Nuorisotutkimusseuran kanssa.
Digitaalisuutta käsitellään useassa työryhmässä. Digitaalisuuden kautta nuorten osallisuutta voidaan lisätä ja vahvistaa. Esimerkiksi erilaisten digitaalisten keskustelupalveluiden kautta nuori voi saada apua ja tukea sekä keinoja kriisien läpikäymiseen. Samalla voidaan tunnistaa mielenterveyspalveluja tarvitseva nuoria ja ohjata heidät eteenpäin asiantuntijoille.
Siinä missä nuorten digilaitteiden käyttöön liittyvä keskustelu on usein sävyltään negatiivista ja nuoria syyllistävää, tuo digitaalisuus laitteineen, sovelluksineen ja ilmiöineen kuitenkin mukanaan myös uudenlaisia mahdollisuuksia osallistua, kohdata ja kokea yhteisöllisyyttä.
Mielenterveysongelmat ovat yleisiä yhä nuorempien keskuudessa ja yksinäisyys on kasvava ongelma. COVID19 lisäsi omalta osaltaan merkittävästi nuorten pahoinvointia. Nuorten mielenterveyden haasteet ovat esillä useassa työryhmässä, jossa toivosta keskustellaan. Toivo edellyttää osallisuutta ja sen kokeminen on keskeinen osa mielen hyvinvointia, jota digitaaliset palvelut oikein valjastettuna edistävät.
Järjestöillä ja nuorten harrastuksilla on tärkeä rooli nuorten voimavarojen kehittämisessä ja yhteiskunnallisen osallistamisen lisäämisessä. Miten järjestöjen toimintaa ja harrastuksia voidaan kehittää, jotta ne entistä paremmin ottaisivat tämän huomioon? Yksi konferenssin työryhmistä tarkastelee aihetta osoittaen tutkimustiedon avulla yhteyksiä järjestö- ja harrastamistoiminnan sekä voimavarojen ja osallisuuden välillä.
Nuorten väkivaltarikollisuus ja erityisesti katujengit ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä julkisissa ja poliittisissa keskusteluissa. Nuorten väkivaltaa käsittelevässä työryhmässä esitellään teoreettisia ja menetelmällisiä pohdintoja liittyen katujengien tutkimiseen ja jo valmiita empiirisiä tuloksia. Esityksissä tuodaan esiin rikosten taustalla olevia tekijöitä ja mahdollisia ratkaisuja. Toisessa työryhmässä pyritään löytämään syitä nuorten riskikäyttäytymiseen tieteen keinoin.
Työryhmissä käsitellään myös nuorisotutkimusta eri näkökulmista: tutkimusetiikasta, menetelmistä ja aiheista.
Yksi kysymys on, millaisin menetelmin nuorisotyötä tutkitaan ja miten tutkimus on pyrkinyt tulkitsemaan, ymmärtämään ja arvioimaan nuorisotyötä. Myös tutkimusetiikka on tärkeää nuoria tutkittaessa johtuen tutkittavien nuoresta iästä. Lapsi- ja nuorisotutkimuksen parissa tutkitaan myös sensitiivisiä aiheita tai eri tavoin haavoittuvia ryhmiä.
Nuorisotutkimuspäivillä puhutaan myös taiteesta keinona nuorten näkökulmien esille tuomisessa, tekstien tuottamisen merkityksestä nuorille sekä toivon luomisesta nuorten palveluissa.
Nuorisotutkimuspäivät tarjoavat kiinnostavan kattauksen ajankohtaiseen tietoon ja tutkimukseen nuorisotyöstä ja tutkimuksesta. Päivien monipuolinen työryhmäkattaus ja ohjelma löytyvät Nuorisotutkimusseuran sivuilta,
Keskustelua voit seurata myös Humakin somekanavilla:
Seuraa päivien kulkua Humakin some-kanavilla ja osoitteessa humak.fi.
Teksti: Sanna Haarlaa, yhteisöpedagogiopiskelija, konferenssiharjoittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu; Anja Miettinen, yhteisöpedagogiopiskelija, konferenssiharjoittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Eeva Sinisalo-Juha, FT, tutkija, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivämäärä: 5.11.2023