TKI-toiminnan vaikuttavuuden vertaisoppiminen kahdenvälisenä osaamisen kehittämisenä | Harticle
”Vertaisoppiminen on yhteisöllinen työtapa, jossa opitaan toiselta yhteisöltä ja sitoudutaan yhteiseen kehittämiseen. Vertaisoppiminen on vähintäänkin aktiivista vuorovaikutusta, ja parhaimmillaan pitkäkestoista kehittämiskumppanuutta. Vertaisoppimisen prosessissa rakennetaan sosiaalisia verkostoja, saadaan vertaispalautetta oman organisaation nykytilasta ja rakennetaan yhdessä uusia oivalluksia.” (Karvi 2019.)
Vertaisoppimisen lähtökohdat
Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) välinen vertaisoppiminen toteutettiin syksyllä 2023 osana Humakin ulkoista auditointia. Alun perin vertaisoppimisen kipinä tuli Jamkin nyt jo eläkkeelle jääneeltä vararehtorilta Heikki Maliselta, joka näki Humakin ja Jamkin välillä paitsi TKI-toimintaan liittyvän yhteistyön mahdollisuuksia myös mahdollisuuden rakentaa vaikuttavampaa aluekehitystä Jyvässeudulle voimia yhdistämällä. Yhteisissä keskusteluissa nousi esille mahdollisuus vertaisoppimiseen, joka voisi luoda laajempaa pohjaa pitkäkestoisemmalle yhteistyölle.
Vertaisoppimisen aihepiiriksi valikoitui TKI-toiminnan vaikuttavuus, joka nähtiin sekä mahdollisuutena oppimiseen että asiana, jonka osalta molemmilla ammattikorkeakouluilla oli myös kehittämisen tarvetta. TKI-toiminta on ammattikorkeakouluille alue, jonka kautta vaikuttavuus näkyy monipuolisesti. Se tuottaa tietoa ja osaamista koulutukseen, kehittää ratkaisuja alueellisiin tarpeisiin ja hakee vastauksia laajempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Parhaassa tapauksessa nämä yhdistyvät niin, että ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus tuottaa pitkäaikaista vaikuttavuutta rakentavia uusia toimintamalleja, ratkaisuja tai tuotteita. Tässä sekä Jamk että Humak ovat myös onnistuneet, jolloin oppimisen ja toimintatapojen kehittämisen lisäksi myös hyvien käytäntöjen jakaminen ja vertaiskumppanin onnistumisista oppiminen mahdollistuu prosessin aikana.
Humakin ja Jamkin TKI-toiminnan vaikuttavuuden vertaisoppimisen taustalla toimi myös se, että molemmilla ammattikorkeakouluilla on ollut vaikuttavuuden kehittämisessä käytössä IOOI-malli, jossa vaikutukset ja vaikuttavuus perustuvat etenevään ja samalla vastavuoroiseen ketjuun: panos (input) – teko (output) – vaikutus (outcome) – vaikuttavuus (impact). Tässä ketjussa vaikuttavuus on sekä tavoite että lopputulos, joka säteilee takaisin panoksiin ja resursseihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että organisaatiot voivat mallin avulla arvioida miten heidän toimintansa ja resurssinsa vaikuttavat tavoitteidensa saavuttamiseen ja mahdollistaa yhteisen ymmärryksen syntymisen vaikuttavuudesta, edistäen samalla toiminnan kehittämistä. Se että molemmissa ammattikorkeakouluissa on käytössä sama malli, tukee yhteistä ymmärrystä silloinkin, kun toimintatavat poikkeavat toisistaan.
Vertaisoppiminen osana auditointia
Humakin auditointiprosessin toteuttaa Opetushallituksen erillisyksikkönä toimiva Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). Karvin toteuttamissa korkeakoulujen auditoinneissa vertaisoppiminen on ollut mukana vuodesta 2019 ja kokemukset siitä ovat olleet käytännössä poikkeuksetta positiivisia. Vertaisoppiminen on nimensä mukaan toiminut molempia osapuolia hyödyttävänä osaamisen kehittämisenä, eikä niinkään toisen osapuolen arviointina.
Karvin auditointikäsikirja kuvaa vertaisoppimista toimintana, jonka tavoitteena on ”kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti saada palautetta omasta toiminnastaan ja oppia toisen organisaation hyvistä käytännöistä.” Vertaisoppiminen auditoinnin osana on suomalaisen auditointimallin ainutlaatuinen piirre, joka sopii hyvin kehittävän arvioinnin perinteeseen. Parhaimmillaan vertaisoppimisesta voi muodostua auditoinnin vaikuttavuutta vahvistava menettely.
Humakin ja Jamkin vertaisoppimisessa palautteen saaminen omasta toiminnasta ja toisen organisaation hyvistä käytännöistä oppiminen toteutuivat monipuolisesti. Itse prosessi on yhä kesken, eikä tuloksia voi toistaiseksi tyhjentävästi kuvata, mutta Humakin osalta oli erittäin positiivista huomata, että monet oman toiminnan käytännöt ovat niin hyvällä tasolla, että ne tuovat kehittämisen avaimia kumppanille. Toisaalta yhtä tärkeää oli huomata, että kokonaisuudesta löytyy osa-alueita, joita ei välttämättä olisi itse ilman Jamkin huomioita edes ymmärtänyt kehittämistä kaipaaviksi alueiksi. Kolmanneksi oli loistavaa löytää niitä asioita ja kokonaisuuksia, joissa voimavaroja yhdistämällä on mahdollista rakentaa parempia toimintamalleja kuin yksin olisi ollut mahdollista.
Jamk käsittelee Humakilta saamansa palautteen TKI-toiminnan johtoryhmässä, jossa päätetään valittava kehittämiskohde / -kohteet. Prosessin ollessa kesken ei kannata spekuloida, mihin valinnat kohdistuvat. Selvää on, että palaute tarjoaa runsaasti tarttumapintaa niin vahvuuksien edelleen vahvistamiselle kuin kehittämiskohteiden kuntoon saattamiselle.
Karvin auditointikäsikirja nostaa vertaisoppimisen hyödyiksi seuraavat:
- vertaispalautteen saaminen oman organisaation nykytilasta
- uusien oivallusten saaminen
- sosiaalisten verkostojen rakentaminen.
Nämä myös toteutuivat vertaisoppimisvierailujen aikana ja niistä saadun palautteen kautta.
Vertaisoppimisen toteutus
Itse vertaisoppiminen toteutettiin molemmin puolisina vierailuina. Humakin vertaisoppimisryhmä vieraili Jamkissa 11.10.2023. Ennen vierailua Jamk lähetti Humakin ryhmälle ennakkomateriaalin keskusteltavista aiheista ja vierailun ohjelman. Aihepiirit koostuivat melko laajasti vaikuttavuuden johtamisesta indikaattoreihin ja viestinnästä prosesseihin ja toimintaympäristön muutosten analysointiin ja ennakointiin. Jamk toteutti vastavierailun Humakiin 22.11.2023. Vierailun toteutus ennakkomateriaaleineen pidettiin käytännössä samanlaisena kuin Humakin vierailun aikana. Suurin ero tuli käytännössä siitä, että Jamkia kiinnosti Humakin monipaikkainen toimintamalli ja verkostomainen toimintatapa, johon sekä ennakkomateriaaleissa että vierailun aikana osaltaan pureuduttiin. Samankaltainen rakenne vierailuissa oli kuitenkin tietoinen valinta. Tavoitteena oli vastavuoroisuus ja vertailtavuus, joiden katsottiin olevan oppimisen kannalta hyvä lähtökohta.
Oppimisen näkökulmasta erityisen tärkeää oli myös se, että molemmista ammattikorkeakouluista prosessiin valikoitui ryhmät, joissa oli henkilöstöä erilaisista tehtävistä. Tätä kautta vierailut mahdollistivat erilaiset näkökulmat ja lähestymistavat käsiteltäviin aihepiireihin. Toisaalta vertaisoppiminen tarjosi myös rakenteen, jossa ammattikorkeakoulut saattoivat vertailla omassa organisaatiossaan tapahtuvaa toimintaa ja saada siihen samalla kommentteja toisesta ammattikorkeakoulusta. Joskus saattaa käydä myös niin, että omassa ammattikorkeakoulussa on kehitetty hyvä käytäntö, joka on jäänyt vain jonkin yksikön tai tutkimusryhmän käyttöön. Kun sitä esitellään vertaisoppimistilaisuudessa, huomataan sen jalkauttamisen mahdollisuudet myös oman organisaation laajempaan käyttöön.
Vertaisoppimiseen osallistuneita kuultiin spontaaneja kommentteja siitä, että arjessa on turhan vähän mahdollisuuksia vertailla omaa toimintaa toisten organisaatioiden hyviin toimintamalleihin ja ottaa oppia toisilta. Vertaisoppimisessa pysähtyminen yhteisen asian äärelle mahdollistaa yhteisen reflektoinnin, joka toivon mukaan jatkuu vertaisoppimisvierailuiden jälkeenkin.
Vertaisoppimisesta yhteistyöhön?
Vertaisoppimisen vierailut ovat nyt toteutuneet, mutta matka jatkuu. Vertaisoppimisen sopimus päätettiin yhdessä laatia niin, että se jatkuu vuoden 2024 loppuun, vaikka Humakin auditointi saadaankin tehtyä jo kevään aikana. Tavoitteena on alusta lähtien ollut rakentaa yhteistyötä sekä organisaation kehittämisen että muun toiminnan välillä. Vierailujen jälkeen on tärkeää katsoa lopputulema yhdessä ja valita saadun palautteen perusteella sellaisia toiminnan alueita, joilla oppimista ja yhteistyötä on syytä jatkaa.
Jamk on pääosin alueellisesti toimiva ammattikorkeakoulu. Humak puolestaan valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, jolla on kampus myös Jyväskylässä. Molemmilla on merkittävää kansainvälistä toimintaa. Toisaalta Humak ja Jamk ovat profiililtaan monellakin tavalla erilaisia toimijoita. Kilpailua koulutuksessa ei juurikaan ole, mutta mahdollisuuksia toteuttaa toisiaan täydentävää toimintaa paljonkin. Vertaisoppimisen vierailut ovat olleet hyvä tapa tunnustella yhteistyön mahdollisuuksia – tulevaisuus antaa kuvan siitä mihin vertaisoppiminen johtaa.
Teksti:
Timo Parkkola, Koulutusjohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Tero Janatuinen, Laatupäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Mikko Äärynen, Kehittämispäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivämäärä: 27.12.2023
Julkaisusarja: Humak Harticle, ammatillinen
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu
Lähteet
Heliskoski, J. Humala, H. Kopola, R. Tonteri, A & Tykkyläinen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130. https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/03/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf [viitattu 4.12.2023].
Karvi 2019. Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2019–2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 19:2019. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/korkeakoulujen-auditointikasikirja-2019-2024 [viitattu 4.12.2023].
