Kulttuurituotannon Valtakunnallinen hanke
Avohakkuista kaskenpolttajiksi – luovat alat väylänä uudenlaiselle metsäliiketoiminnalle -hanke yhdistää metsätoimialaa ja luovia aloja uusien yhteisten liiketoimintapotentiaalien löytämiseksi.Yhdistelemällä erilaisia osaamisia luovilta aloilta, peliteknologiasta, tarinaperinteestä ja niiden herättämistä tunnetiloista luodaan uudenlaisia menestystarinoita suomalaiselle metsätoimialalle – ja samalla luontomatkailulle, kansanterveydelle, peliteollisuudelle, koulutusviennille.
Parhaat menestystarinat syntyvät kokeellisesta yhteistyöstä ja rohkeista kokeiluista. Tavoitteena onkin tutkia, kuinka kulttuurisia interventioita voitaisiin tehdä metsämatkailussa ja toisaalta kuinka teknologia soveltuisi tarinallisten ja kulttuuristen elementtien liittämiseksi osaksi metsäelämystä. Erityisenä pyrkimyksenä on havainnollistaa myös (talous)metsien monimuotoisuutta ja kestävän metsätalouden mahdollisuuksia.
Hankkeen avulla pyritään selvittämään, millaisia kulttuurisin keinoin ja metodein luontokohteisiin voidaan motivoida uudenlaisia käyttäjiä. Hankkeen aikana syntyviä uudenlaisia tuotteita pilotoimalla tutkitaan, millaisia tuotteita ja liiketoimintaa voidaan synnyttää näillä rajapinnoilla kun hyödynnetään mielihyvän luomisessa ihmisen luontaista leikkisyyttä ja pelimekaniikkoja.Avohakkuista kaskenpolttajiksi – luovat alat väylänä uudenlaiselle metsäliiketoiminnalle on ESR-rahoitteinen hanke, jossa Humak toimii hallinnoijana. Rahoituksen on myöntänyt Hämeen ELY-keskus.
Järjestö- ja nuorisotyöEtelä-Suomi
Metropolia Ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Verke eli Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus selvittävät avoimen etäopetuksen kehittämistä verkossa tehtävän nuorisotyön ja nuorten parissa työtätekevien osaamisen lisäämiseksi.
Hankkeessa tehdään selvitys erilaisten modernien etäoppimistapojen kuten MOOCien (Massive Open Online Course), mahdollisuuksista ja tarjotaan toimenpide-ehdotuksia niiden hyödyntämiseksi verkkonuorisotyön koulutuksissa.
Hanke jakautuu neljään osioon:
Mikrokirja MOOCiin menevä nuorisotyö – Joustava etäopetus digitaalisen työotteen vahvistajana. Lataa tästä
Hanke sosiaalisessa mediassa:
Hanketta hallinnoi Metropolia ammattikorkeakoulu, jonka lisäksi myös Humakilla on hankkeessa henkilöstöresursseja. Kolmantena kumppanina on Verke – Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus. Hankkeen rahoittaja: Manner-Suomen ESR-ohjelma
Kulttuurituotanto, Varsinais-Suomi
Luovien alojen yrityshautomo Creve on aloittavan yrityksen palvelukokonaisuus, joka tähtää menestyvien yritysten syntymiseen ja kehittymiseen kasvavalla toimialalla. Creve jalostaa yhdessä yrittäjän kanssa kasvupotentiaalin omaavan luovan alan yritysidean kannattavaksi liiketoiminnaksi sekä tarjoaa aloittaville yrittäjille puitteet ja palvelut oman yritystoiminnan rakentamiseksi kannattavaksi liiketoiminnaksi. Creven tarjoamissa palveluissa korostuu yrittäjän liiketaloudellisen osaamisen kasvattaminen sekä monipuolisen verkoston hyödyntäminen yrityksen toiminnan kehittämisessä.
Yrityksillä on myös mahdollisuus vuokrata toimistotilaa hautomosta.
Hankkeen yhteyshenkilö: Petri Katajarinne
Kulttuurituotanto, Etelä-Suomi ja Itä-Suomi
Tavoitteena on laaja-alaisen luovan alan sekä matkailun osaamisverkoston syntyminen Etelä-Karjalaan ja sen kautta syntyvät uudet asiakkuudet palvelumuotoiltujen tuotekokonaisuuksien avulla. Tuloksiin päästään tarjoamalla verkoston yrityksille liiketoimintaosaamista sekä koulutusten, konsultaatioiden että verkostolle kehitettävän tuottaja-rakenteen kautta. Erityisesti tuottaja-rakenteen kautta verkostomaisesti toimivien yritysten liiketoimintaedellytykset parantuvat ja luovan alan toistaiseksi melko jäsentymättömät markkinat selkeytyvät.
Hankkeen yhteyshenkilö: Kai Hämäläinen
Kulttuurituotanto, Etelä-Suomi
Hankkeen lähtökohtana on kokeilla uutta tuottajalähtöistä mallia tukemaan maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia Suomessa.
Hankkeessa kokeillaan vuoden ajan kuinka ammattimainen tuottaja kykenee verkostoimaan ja luomaan uusia työtilaisuuksia ja työskentelymahdollisuuksia maahanmuuttajataustaisille taiteilijoille. Keskeisenä lähtökohtana kokeilussa on se, että maahanmuuttajataustaisilla taiteilijoilla on kantaväestöön kuuluvia taiteilijoita hankalampi toimia suomalaisen taiteen kentällä ja hahmottaa työmarkkinoita ja myyntikanavia. Osaava suomalaista yhteiskuntaa, taidejärjestelmiä ja taidekauppaa tunteva tuottaja voi tuoda taiteilijoille huomattavia uusia mahdollisuuksia luoda toimeentuloa ja työmahdollisuuksia.
Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyössä monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston Moniheli ry:n, Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisan ja Catalysti-verkoston sekä Yritys Helsingin toteuttaman hankkeen avulla kokeillaan tuottajamallia, joka mahdollistaa pidemmälle viedyn tuottajamallin rakentamista esimerkiksi osuuskuntapohjaisen toiminnan kautta.
Osuuskuntatoiminta myös mahdollistaa tuottajan toiminnan jatkuvuuden ja taiteilijoiden pitkäjänteisen työllistymisen ja myös uuden liiketoiminnan syntymisen. Maahanmuuttajataiteilijoiden toimintamahdollisuuksien kehittämisellä on myös laajaa merkitystä monikulttuurisen yhteiskunnan näkökulmasta.
Hankkeentoimintona on joulukuussa 2013 perustettu luovan alan kulttuurituotantoyhtiö Osuuskunta SummArt (SummArt Co-op), johon otetaan lisää jäseniä mukaan kuluvan vuoden aikana. Osuuskunta SummArtin tuottajana toimii marraskuun 2014 loppuun saakka Minna-Mari Roms.
Hankkeen yhteyshenkilö: Terhi Dahlman
Järjestö- ja nuorisotyö, valtakunnallinen
Preventiimi on Humakin hallinnoima valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, joka on toiminut vuodesta 2003. Preventiimi on osa opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa pysyvää nuorisotyön kehittämis- ja palvelurakennetta. Preventiimin kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaiden nuorten parissa toimivat ammattilaiset.
Preventiimillä on neljä tavoitetta:
Preventiimi tukee nuorisoalan ammattilaisia laadukkaan ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa muun muassa järjestämällä koulutuksia, tuottamalla tukimateriaaleja ja julkaisuja, olemalla mukana kehittämistyössä ja yhteistyöhankkeissa sekä jakamalla ajankohtaista tietoa.
Preventiimiverkostoon kuuluu yli 110 organisaatioita, joiden kanssa on solmittu kirjallinen kumppanuussopimus.
Hankkeen yhteyshenkilö: Elsi Vuohelainen
Kulttuurituotanto, Varsinais-Suomi
Projektiässät-hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda Turun kaupungin, Turun seudun kärkitoimialojen ja turkulaisten korkeakoulujen yhteinen toiminta- ja palvelumalli, jonka avulla toimijat pystyvät edistämään valmistumassa olevien korkeakouluopiskelijoiden työelämäsuhteiden kehittymistä ja opiskelijoiden työllistymistä maakuntaan.
Hankkeen yhteyshenkilö: Iina-Maria Piilinen
Kulttuurituotanto, Etelä-Suomi
TuOTa yhdessä! on Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen hanke, joka pyrkii edistämään kulttuurituottajien, nuoriso-ohjaajien ja taiteilijoiden työllistymistä uusille aloille. Sen tavoitteena on myös tukea ammatillisen identiteetin vahvistamista muuttuvien työympäristöjen keskellä.
Hankkeessa kehitetään kulttuurituottajan, nuoriso-ohjaajan ja taiteilijan välistä työryhmämallia. Tarve mallin kehittämiseen on noussut nuoriso- ja taidetoimijoiden kokemuksista. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja se toteutetaan vuoden 2015 aikana. Mallin avulla voidaan ehkäistä erilaisten työkulttuurien aiheuttamia yhteentörmäyksiä projekteissa, joissa taidelähtöisiä menetelmiä käytetään niille epätyypillisissä ympäristöissä, kuten nuorisotaloissa, kouluissa tai hoitolaitoksissa.
Hankkeen keskeiset toimijat Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus testaavat työryhmämallia tulevana kesänä. Kerättyä testiaineistoa hyödyntäen kootaan perehdyttämispaketti, joka julkaistaan syksyn 2015 aikana.
Hankkeen yhteyshenkilö: Titta Pohjanmäki
Kulttuurituotanto, Etelä-Suomi
Hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten luovan alan toimijoiden edellytyksiä toimia yrittäjinä Suomessa.
TuPa-hankkeessa tarjotaan luovan alan yrittäjyyteen liittyvää koulutusta, mentorointia ja mahdollisuus osallistua osuuskuntaan, jonka kautta taiteilijat voivat myydä ja markkinoida tuotteitaan ja osaamistaan. Osuuskunnan jäsenille tarjotaan tuottajapalveluja, niin että heillä on mahdollisuus keskittyä omaan taiteelliseen toimintaansa ja omien kulttuurituotteidensa tekemiseen. Osuuskunnan toiminnasta järjestetään koulutus kaikille siihen liittyville ennen osuuskunnan perustamista.
Tuottajapalveluja maahanmuuttajataustaisille luovan alan toimijoille (TuPa), on Humanistisen ammattikorkeakoulun hanke yhteistyössä Moniheli-verkoston, kulttuurikeskus Caisan, Catalysti-hankkeen taiteilijaverkoston ja Yrittäjäksi Suomeen –hankkeen kanssa. Hanke on saanut rahoituksensa EAKR-rahastosta ja rahoituksen on myöntänyt Uudenmaan liitto.
Hankkeen yhteyshenkilö: Terhi Dahlman
Järjestö- ja nuorisotyö, Keski-Suomi
Hanke paneutuu kolmannella sektorilla, erityisesti järjestöissä työskentelevien työhyvinvoinnin tilanteeseen ja kehittämismahdollisuuksiin.
Hanke kohdistuu eri toimialojen järjestöihin, joita ryhmitellään myös suhteessa välityömarkkinoiden osuuteen järjestön ja sen ammatillisen henkilöstön toimenkuvaan. Kohdennetuilla haastatteluilla selvitetään järjestöissä ammatillista työtä tekevien sekä koko työyhteisön hyvinvointiin liittyviä käytäntöjä.
Projektin tuloksista kertova raportti julkaistaan Humakin julkaisusarjassa (Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset) nettijulkaisuna. Keskeisenä tuloksena on aineistopohjainen analyysi, joka tunnistaa muun muassa järjestötyöntekijöiden käsityksiä ja asenteita, työhyvinvoinnin tilaa ja toimintoja käytännön tasolla sekä vertaistuen tarpeita ja mahdollisuuksia järjestötyössä. Kirjallisuuspohjaisesti tarkennetaan työhyvinvoinnin käsitettä toimialalla ja tunnistetaan työhyvinvoinnin tukemisen muotoja järjestötyössä. Haastatteluaineiston ja kirjallisuuden tietoja reflektoiden arvioidaan vertaistuen ja muiden menetelmien soveltuvuutta ammatillisen järjestötyön tekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen.
Henkilöstön hyvinvointi edistää järjestöjen toiminnan ja välityömarkkinoiden myönteistä kehitystä, mikä edistää koko yhteiskunnan sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tuloksia hyödyntävät kolmannen sektorin toimijat, järjestöt ja niiden ammatilliset toimihenkilöt ja luottamusmiesjohto sekä välityömarkkinoiden toimintaa tukevat viranomaiset sekä opiskelijoiden työssäoppimista ja harjoittelua järjestävät oppilaitokset.
Hankkeen yhteyshenkilö: Pekka Kaunismaa
Järjestö- ja nuorisotyö, valtakunnallinen
Järjestöalalla on työn luonteeseen ja rakenteeseen liittyviä hyvinvointiriskejä, joihin eMessi2-hankkeessa pyritään pureutumaan ja tuottamaan työhyvinvointia tukevia toimintamalleja. Hankkeen tavoitteena on kehittää verkkoavusteista vertaistukemisen ja -oppimisen menetelmä työhyvinvoinnin tukemiseksi järjestöalan ammatillisessa työssä.
Hankkeen perusajatus on, että vertaisuuteen perustuva verkkopohjainen ryhmätoiminta edistää henkistä työsuojelua ja tukee työhyvinvointia, työn hallintaa arjessa, työhön liittyvää oppimista ja hiljaisen tiedon näkyväksi tekemistä.
Hankkeessa kootaan yhteistyöorganisaatioiden työntekijöistä muodostuvia vertaismentorointiryhmiä, joiden toteuttamisessa on tukena hankehenkilöstön edustaja.
Hankkeen tuloksista hyötyvät yhteistyöjärjestöt ja ryhmiin osallistuvat työntekijät. Toimivasta eMessi-mallista hyötyy laajemmin koko järjestötyösektori. Hankkeen myötä tuotetaan myös tietoa kolmannen sektorin työstä ja työhyvinvoinnista.
Projektin päätuotokset ovat: 1) järjestöille soveltuva eMentoroinnin toimintamalli, 2) eMessi-vetäjien toiminnallinen perehdytys, koulutus sekä koulutusmateriaali, 3) projektin tulokset: toimintamallin ja tutkimuksen tulokset koostava julkaisu ja siitä tiedottaminen sekä seminaari.
Hankkeen toteutusaika on 11/2013 – 11/2015 ja sen rahoittaa Työsuojelurahasto.
Hankkeen yhteyshenkilö: Minna Rajalin
Kulttuurituotanto, Etelä-Suomi
Hanke pyrkii asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen paikalliseen kulttuuritoimintaan. Monet kulttuurilaitokset ovat pyrkineet osallistamaan yleisöään mukaan toimintaansa. Osallistamispyrkimykset kulttuurialalla ovat osa laajempaa yhteiskunnallista trendiä, jossa asiakkaita ei enää nähdä passiivisina palveluiden vastaanottajina, vaan pikemminkin sisällöntuottajina. Kulttuurialalla on siirrytty puhumaan kävijän tai vierailijan sijasta asiakkaasta tai jopa osallistujasta. (Lindholm ym. 2011.)
Osallistamisella on kuitenkin rajansa. Osallistamistoimenpiteet lisäävät aktiivisten käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia, mutta eivät yleensä laajenna asiakaspohjaa. Tyypilliset ei-kävijät, kuten vähän koulutetut nuoret miehet, ammattimiehet ja maahanmuuttajat, jäävät yleensä osallisuusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Kulttuuripalveluiden valikoitunut käyttäminen on ongelmallista monille julkisin varoin tuetuille kulttuurilaitoksille, sillä niiden tehtävä on palvella koko väestöä. (Emt., 49–50; Laycock 2008.)
Tämän hankkeen perimmäinen tavoite on laajentaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet tyypillisten ei-kävijöiden ulottuville. Hankkeen pilottivaiheeseen osallistuvat itähelsinkiläiset kulttuurikeskukset Stoa ja Vuotalo sekä kulttuurikeskus Karatalo Espoon Karakalliosta. Pilottiin valittiin ne kulttuurikeskukset, jotka ovat olleet erityisen aktiivisia osallistamaan alueensa asukkaita. Erityisesti Itä-Helsingille on ominaista mahanmuuttujataustaisen väestön suuri osuus.
Hankkeen aluksi (1) kartoitetaan, mitä toimenpiteitä kulttuurialalla on tehty yleisön osallistamiseksi ja mitkä niistä ovat osoittautuneet toimiviksi. Kartoitus on kansainvälinen ja siihen liittyen järjestetään benchmarking-matka muutamaan eurooppalaiseen kohteeseen. Toisessa (2) vaiheessa selvitetään, mitkä asukasryhmät alikäyttävät Helsingin ja Espoon alueellisten kulttuurikeskusten palveluita ja mitä he kulttuurikeskuksilta haluavat. Kolmannessa vaiheessa (3) luodaan pääkaupunkiseudulle ei-kävijöiden joukosta uudenlainen ”kulttuuriaktivistipankki,” jonka jäsenille hankkeen neljännessä vaiheessa tarjotaan (4) konkreettisia osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia.
Kokemukset osallistamisesta arvioidaan huolellisesti yhdessä asianosaisten kanssa ja niitä edelleen parannetaan (vaihe 5). Osallistamismenetelmät mallinnetaan sellaisiksi, että niitä voidaan soveltaa kulttuurialalla valtakunnallisesti. Lopuksi (6) järjestetään valtakunnallinen osallistamisseminaari ja julkaistaan aihetta käsittelevä laaja-alainen julkaisu. Julkaisu, seminaari, hankkeeseen osallistuvien kulttuurilaitosten aktiivisuus ja Humanistisen ammattikorkeakoulun verkostot vakiinnuttavat tulosten ja kokemusten levittämisen koko kulttuurin kentälle.
Hankkeen yhteyshenkilö: Arto Lindholm
Turusta ja turkulaisilta kerätty kaitafilmiaineisto digitoidaan ja kootun materiaalin pohjalta säveltäjä, kapellimestari, pianisti, musiikin moniottelija Kirmo Lintinen luo kaitafilmikuvan ja jousiorkesterimusiikin kokonaisteoksen. Lintinen on mukana alusta saakka teoksen kaitafilmikoosteen valinnassa, joten lopputuloksesta voidaan varmuudella odottaa jotain aivan muuta kuin vain kuvitettua musiikkia tai musiikilla maustettua kuvaa.
Kokonaisuudesta vastaa Mikkelin ammattikorkeakoulu yhdessä Humakin kanssa.
Hankkeen yhteyshenkilö: Kari Keuru
Kulttuurituotanto Lounais-Suomi Itä-Suomi
Humanistinen ammattikorkeakoulu ja S-ryhmään kuuluva ABC-ketju toteuttavat yhteistyössä ABC-liikennemyymälät ja nuoret -tutkimushankkeen aikavälillä 1.9.2009-31.5.2010.
ABC-liikennemyymälät ja nuoret -tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää,
Tutkimushankkeen käytännön toteutus ja toimijat:
01.09.2009 – 31.05.2010 Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
Humanistisen ammattikorkeakoulun Kulttuuriyrittäjyyskeskus tarjosi ajalla 1.11.2008 – 30.4.2009 luovan alan yrittäjille maksutonta lakiasioihin keskittyvää neuvontaa. Hanketta rahoitti Turun seudun Aluekeskusohjelma. Neuvonnoissa käytiin läpi yrityksen lakiasioihin liittyviä ongelmia ja kysymyksiä. Neuvojana toimi sopimus- ja immateriaalioikeuksiin erikoistunut asianajaja.
Hankkeen yhteyshenkilö: Timo Parkkola 020 7621 232 timo.parkkola@humak.fi
Kulttuurituotanto Länsi- ja Sisä-Suomi
Ala: Kulttuurituotanto, Valtakunnallinen
Humanistinen ammattikorkeakoulu toteutti aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston toimeksiannosta 26 luovien alojen kehittämisen alueellista työpajaa. Aluekeskusohjelma-alueilla kartoitettiin luovien toimialojen tilaa ja kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi etsittiin konkreettisia ideoita toimialan kehittämisen tueksi alueellisella ja kansallisella tasolla.
Raportissa esille tulleet kehittämistarpeet liittyvät verkostoitumiseen, yrityspalveluihin, tuotteistamiseen, viestintään, tiedottamiseen ja koordinaatioon. Kehittämistyö halutaan tehdä ensisijaisesti seutukunnissa tai maakunnallisesti. Kansalliset verkostot nähdään merkittävänä tukena ja valtakunnallisia tapaamisia pidetään tärkeinä, mutta palvelujen toivotaan sijaitsevan lähellä. Merkittävänä tavoitteena nähdään luovien alojen nostaminen osaksi alueiden elinkeinostrategioita. Tärkeää on myös yrittäjyysnäkökulman tuominen kulttuuristrategioihin. Yritystoiminnan kehittämiseksi toivotaan yrityspalvelujen lisäksi yritysrahoituksen saamista samalle tasolle perinteisempien toimialojen kanssa.
Aluekeskusohjelma-alueilta kerättiin luoviin aloihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Näistä raportissa on mukana yli 60. Hyvinä käytäntöinä nousi esille kehittämistoimia, koulutusta, onnistuneita tuotteistamisprosesseja, toimintamalleja, tapahtumia, toimintaa kokoavia tiloja ja keskuksia, mutta myös yritystoimintaa. Kootut käytännöt ovat arvokas tietopankki oman alueen kehittämistoimenpiteiden valinnassa sekä yhteistyön luomisessa alueiden välille. Useissa esitetyissä kehittämistoimissa aluekeskusohjelmalla on ollut merkittävä ja aktiivinen rooli.
Hankkeen yhteyshenkilö Timo Parkkola timo.parkkola@humak.fi
Turun seudulla kehitetty Arsnet on kulttuurialan tukipalvelu, jonka tavoitteena on kulttuuriosaajien työllisyyden parantaminen ja toisaalta kulttuuriosaamisen löytämisen helpottaminen. Vuonna 2001 internetissä avattu Arsnet Gallery on kulttuuriammattilaisten, heidän osaamisensa sekä heidän tuottamiensa palveluiden ja tuotteiden esittely- ja markkinointisivusto. Kulttuuriosaajien lisäksi sivustolla on esiteltynä kulttuuritiloja. Arsnettiin voivat hakea kulttuurialan ammattilaiset ja kulttuuritilat, joille palvelu on maksuton.
Arsnetissa on yli 700 osaaja- ja tilaesittelyä. Sivustolla ovat edustettuina seuraavat osaamisalat: musiikki, kuvataide, kirjallisuus, tanssi, teatteri, sirkus, elokuva ja animaatio, valokuvaus ja graafinen suunnittelu, arkkitehtuuri ja sisustus, muotoilu ja taidekäsityö, lasten ja nuorten kulttuuri. Sivustolla käy vuosittain n. 30 000 – 40 000 kävijää ympäri maailmaa.
Tällä hetkellä Arsnetissa on omat alueelliset sivustonsa Turun ja Salon seuduilla. Tavoitteena on laajentaa Arsnettia muualle Suomeen.
Hankkeen www-osoite: http://www.arsnet.fi
Kulttuurituotanto Lounais-Suomi
Kulttuurituotanto Etelä-Suomi
ASTU-hanke on Etelä-Karjalan alueella toteutettava tapahtumatuotannon kehittämishanke. Se toteuttaa Humanistisen ammattikorkeakoulun vuonna 2008 laatimaa Kyllä tapahtuu – tapahtumatuotannon toimenpideohjelmaa.
Hankkeen toteutuksesta vastaa Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa.
Hankkeen tavoitteena on luoda malli Etelä-Karjalan alueen tapahtumien tuotannon toteutukseen, uusien tapahtumien synnyttämiseksi ja jo olemassa olevien tapahtumien kehittämiseksi. Hankkeen avulla pyritään kehittämään erityisesti Saimaa Gardens – alueen matkailun oheispalveluina järjestettäviä tapahtumia. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2010 aineistoa mallinnukseen kerättiin kahdesta tapahtumasta: Simpeleellä järjestettävästä Antiikki ja Keräily Kesäpäivistä ja Ruokolahdella järjestettävästä Äijänkärräyksen MM-kilpailusta. Mallinnuksen lisäksi ensimmäisen vaiheen tuloksena tapahtumajärjestäjät saivat arvokasta tietoa tapahtumistaan.
Maaliskuussa käynnistyneen hankkeen toisen vaiheen aikana tapahtumatuotannon malli pilotoidaan kehittämistä varten Lappeenrannassa järjestettävään Venäläinen viikko -tapahtumaan. Toisen vaiheen laajempana tavoitteena on luoda organisaatiotason tilaaja-tuottajamalli matkailua tukevan tapahtumatuotannon kehittämiseksi. Samalla tehostetaan alueen eri toimijoiden välistä yhteistyötä tapahtumien järjestämisessä.
Hanke toteutetaan osana Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun KOKO-ohjelmaa (Valtakunnallinen koheesio – ja kilpailukykyohjelma) vuosina 2010–2011.
Hankkeen yhteyshenkilö Juha Iso-Aho 020 7621 202 juha.iso-aho@humak.fi
08.06.2010 – 31.12.2012 Kulttuurituotanto , Etelä-Suomi
Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen 01.05.2011 – 31.03.2012
Baltzar-KKI-Humak oli Veijo Baltzarin kulttuuris-pedagogisen innovaation tutkimus- ja mallinnushanke. Se pohjautui kirjailija Baltzarin kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan käsitteeseen sekä siihen liittyviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden perimmäisenä tavoitteena oli uudistaa eurooppalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä. Nimessä oleva ”KKI” viittaa kulttuurienväliseen kokemuspohjaiseen innovaatioon.
Baltzar-KKI-Humakin strategisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Baltzar. Ohjausryhmään kuuluivat entinen pääministeri Paavo Lipponen, kansanedustaja Pekka Haavisto, nuorisoasiainneuvos Olli Saarela, professori Juha Sihvola (varalla professori Sami Pihlström), koulutusjohtaja Katariina Soanjärvi (>Humak) ja teatterinjohtaja Reima Jokinen (Aleksanterin teatteri). Paavo Lipponen toimi myös hankkeen suojelijana.
Hanketta rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikkö.
Baltzar-KKI-HUMAK-Raportti-final (pdf)
Hanna Laitinen 020 7621 389 hanna.laitinen@humak.fi
Humak osallistuu syksyllä 2006 käynnistyneeseen laajaan eurooppalaiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää tuottajakoulutusta antavien organisaatioiden ja kulttuuri- sekä taidelaitosten välistä yhteistyötä kulttuurin sosiaalisen vahvistamisen alueella.
Hanketta rahoittaa EU:n Leornardo da Vinci -ohjelma ja sitä koordinoi Oxford Brookes University Englannissa. Hanke jatkuu 30.9.2008 asti.
Yhteistyökumppanit: ENCATC European Network of Cultural Administration Training Centres, Institut für Kulturpolitik Universität Hildesheim (Saksa), ARSEC (Ranska), Aries Formazione (Italia), Vilnius Academy of Fine Arts (Liettua), Jagelloan University (Puola), University of Information Technology and Management (Puola), Sout-West University Neofit Rilsky, (Bulgaria).
Hankkeen julkaisut Jolyon Laycock & Pekka Vartiainen: Mahdollisuuksista totta. Taiteen ja kulttuurin tuotanto ja sosiaalisen osallisuuden haaste. (2008) European Arts Management Projectissa syntyneitä artikkeleita yhdeksästä maasta
Yliopettaja Pekka Vartiainen 020 7621 234 pekka.vartiainen@humak.fi
Kulttuurituotanto kansainvälinen hanke
Hankkeen tarkoituksena on kouluttaa nuoriso-ohjaajia, kulttuurista nuorisotyötä tekeviä kulttuurituottajia, opettajia ja opinto-ohjaajia käyttämään Forum-teatterin keinoja nuorten kokemien sosiaalisten ongelmien ratkaisuissa. Hanke on temaattista jatkoa EU:n palkitsemalle ja HUMAKin aikanaan hallinnoimalle Minerva-hankkeelle, jonka lopputuloksena tehtiin Forum-teatterin käsikirja. Laajempina tavoitteina hankkeella on ehkäistä nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta ja vähentää peruskoulun keskeyttäneiden lukumäärää.
EU:n Leonardo da Vinci –ohjelman rahoittamaa hanketta hallinnoi tanskalainen Resourse Centre for Integration (VIFIN), joka on maahanmuuttajien integroimiseen erikoistunut kuntien, työnantaja- ja työntekijäliittojen sekä alueellisen hallinnon rahoittama tutkimus- ja kehityskeskus. Hankkeen muut partnerit ovat tanskalaisen Vejlen kunnan nuorten ohjaus- ja uraneuvontapalveluyksikkö sekä lontoolainen nuorten koulunkäyntiä tukeva ohjaus- ja tukikeskus London Borough of Hammersmith & Fulham.
Forum-teatterissa näyttelijät ja yleisö pyrkivät yhdessä löytämään keinoja ja ratkaisuja arkielämässä kohdattuihin ongelmiin. Katsojia suorastaan kehotetaan osallistumaan näytelmän kulkuun ja tarjoamaan vaihtoehtoisia ratkaisuja näytelmään ja roolihahmoihin. Teatteriharjoituksen jälkeen katsojien on helpompi puuttua myös tosielämässä kohtaamiinsa vastaavanlaisiin tilanteisiin.
Sanna Pekkinen Puh.: 020 7621 219 sanna.pekkinen@humak.fi 01.10.2010 – 30.09.2012
Ala: Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
HOKK – hankkeen taustalla oli Humanistisen ammattikorkeakoulun pitkäjänteinen oman harjoittelujärjestelmänsä kehitystyö. HOKK – hanke syntyi jatkamaan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa aloitettua ammattikorkeakouluharjoittelun kehitystyötä ja Humakin harjoittelujärjestelmän myötä syntyneiden kokemusten jakamiseen ja mallintamiseen ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli laaduntaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelun aikaista ohjausta kehittämällä kaikkia koulutusaloja palveleva koulutustuote, Harjoittelun ohjaajakoulutus, harjoittelun ohjaajille.
Hankkeessa pilotoitiin harjoittelun ohjaajakoulutuksia kuudella paikkakunnalla Jyväskylässä, Helsingissä, Mikkelissä, Torniossa, Oulussa ja Joensuussa yhteistyössä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa. Koulutus toteutettiin lisäksi osana kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman muuntokoulutusta Helsingissä.
Kokemusten perusteella aineistoa muokattiin ja hankkeessa julkaistiin 2008 kouluttajan kansio, ”Kehity ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelun ohjaajana. Harjoittelun ohjaajakoulutus – kouluttajan aineisto”. Kansiossa esitellään lisäksi HOKK – hankkeen toteuttaminen ja tulokset varsinaisen koulutuksen materiaalin lisäksi. Koulutuskansiota jaettiin kaikkiin Suomen ammattikorkeakouluihin ja erityisesti hankkeen yhteistyö oppilaitoksille sekä tahoille harjoittelun ohjauksen kehittämiseen ja Harjoittelun ohjaajakoulutusten järjestämistä varten. Aineisto soveltuu moniammatillisen koulutuksen järjestämiseen kaikkien ammattikorkeakoulujen koulutusalojen harjoittelun ohjaajille työelämässä.
Kehity ammattikorkeakoulun harjoittelun ohjaajana -koulutuskansio. HOKK-hanke (2008). Julkaisun ovat koonneet: Marjo Kolehmainen, Anne-Mari Jaamalainen, Petri Katajarinne, Niina Leinonen ja Jukka Määttä.
Marjo Kolehmainen 020 7621 373 marjo.kolehmainen@humak.fi
Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Viittomakieliala Valtakunnallinen
Projektin tulokset on julkaistu joulukuussa 2013 verkkojulkaisuna Vertaisuutta verkossa – Humanistisen ja kasvatusalan pienten työpaikkojen ammattilaisten eMentorointi -esiselvitys
Pienillä työpaikoilla asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistyötä tekevät korkeakoulutetut henkilöt jäävät usein oppimisen ja osaamisen kehittämisen kysymyksissä yksin ja vaille tukea. Projektin ytimessä on ajatus siitä, että keskinäisellä tuella pienten työpaikkojen koulutettu henkilöstö voi saada osaamisen kehittämiseen toimintamallin, systemaattisuutta ja keskinäistä tukea. Ongelmana kuitenkin on, että pienten työpaikkojen fyysiset ja organisatoriset etäisyydet ovat suuret. Internet-pohjaisella ja avoimella sovelluksella voidaan kuitenkin ylittää esteet. Projektissa eMentorointi tähtää ensisijaisesti vertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaan mentorointiin joko ryhmä- tai parimentoroinnin mallin mukaisesti.
Projektin tavoitteena on kerätä tietoa
a) vertaistuen merkityksestä ammatillisessa työssä sekä
b) eMentorointi-sovelluksista, niiden käytöstä ja käyttömahdollisuuksista.
Vertaistukea selvitetään keräämällä työelämästä laadullista ja määrällistä aineistoa sekä perehtymällä olemassa olevaan tietoon erityisenä kohdejoukkona humanistisella ja kasvatusalalla sekä kulttuurialalla toimivien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudesta. Näillä aloilla pienet työpaikat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. eMentorointi-sovelluksia tarkastellaan vertailemalla teknisiä ratkaisuja sekä niiden käyttömahdollisuuksia.
Projektissa Humanistinen ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä HUMAKin alumnit ry:n ja TJS Opintokeskuksen kanssa.
Hanke on osa Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi kehittämisohjelmaa.
Rahoittaja:
Euroopan Sosiaalirahasto ja Lapin ELY
Hankkeen yhteyshenkilö
Minna Rajalin 020 7621 212 minna.rajalin@humak.fi
01.09.2012 – 31.12.2013
Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Viittomakieliala Valtakunnallinen
Kulttuurituotanto Lounais-Suomi
Työvoimapoliittinen koulutus. INTRO tarjoaa mahdollisuuden tuotteistaa oma osaamisensa joko liiketoiminnaksi tai uudenlaisissa työympäristöissä hyödynnettäviksi taidoiksi. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti meriteollisuuden toimihenkilöille sekä luovan alan (vähintään amk-tasoisen taide- tai kulttuurikoulutuksen saaneille) ammattilaisille.Keskeisenä tavoitteena on osaamisen tuotteistaminen ja sitä kautta joko a) laajentaa työnhakumahdollisuuksia toisille aloille (sisältää työharjoittelun) tai b) kehittää ideoita yritysideaksi ja edelleen yritysaihioiksi. INTRO- koulutuksen lävistää ideointiin tähtäävät puheenvuorot ja luovat metodit. Suuri painoarvo annetaan myös oman osaamisen havainnoinnille ja sen tuotteistamiselle. Keskeistä on ideoiden tunnistamisen ja tuotteistamisen työkalut.
Humanistisen ammattikorkeakoulun vuosina 2008-2012 hallinnoima kuuden korkeakoulun yhteisprojekti vahvistaa järjestötyön osaamista kehittämällä korkeakouluja ja järjestöjä sekä lisäämällä näiden yhteistyötä. Projektissa kehitetään opetussuunnitelmia ja oppimisympäristöjä sekä toteutetaan järjestöjen ja oppilaitosten yhteisiä kehittämishankkeita. Tämä toteutuu muun muassa korkeakouluhenkilöstön järjestöissä toteuttamien työelämäjaksojen avulla. Projektissa organisoidaan myös järjestöalan ohjauskoulutusta sekä muita järjestötyöhön liittyviä koulutuksia ja tuotetaan julkaisut kehitetyistä, valtakunnallisista malleista.
Projektia rahoittavat osittain Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Euroopan sosiaalirahasto.
Hankkeen verkkosivut
01.09.2008 – 30.06.2012 Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Viittomakieliala Valtakunnallinen
Kaleidoskooppi luo meri- ja metalliteollisuuden yritysten sekä korkeakoulujen ja aluekehittäjien välille innovaatioverkoston, jonka kautta aikaansaadaan pysyviä uudentyyppisiä innovaatioympäristöjä työelämän ja kilpailukyvyn kehittämiseen.
Hankkeessa tutkitaan kulttuurin toimintatapojen ja menetelmien soveltuvuutta meri- ja metalliteollisuuden innovaatiotoiminnan lisäämiseksi ja tehostamiseksi. Siinä syvennytään sekä meri- ja metalliteollisuuden luovaan puoleen havainnoimalla ja mallintamalla sitä että
toisaalta luodaan luoville aloille uusia ansaintamahdollisuuksia perinteisen teollisuuden prosesseissa. Kaleidoskooppi luo mahdollisuuden yhdistää ja konkretisoida monialaista osaamista sekä löytää uusia sovellutuksia ja käytänteitä hankkeessa syntyvien verkostojen sekä tuottajatoiminnan avulla.
Hanke koostuu kolmesta toimintalinjasta. Ensimmäisessä kokonaisuudessa avataan meri- ja metalliteollisuuden sekä eri luovien alojen innovaatiokäytäntöjä tutkimuksen, seminaarien ja kokeellisten työpajojen kautta. Tarkoitus on selvittää, miten luovien alojen työkalut ja toimintatavat soveltuvat teollisuusalojen innovaatioprosesseihin.
Toisessa toimintalinjassa pilotoidaan parhaat tulokset tuottajatoiminnan avulla. Hankkeessa toimiva tuottaja helpottaa kohtaamisia ja näin saadaan testattua, kuinka käytäntöjen vaihto aidosti toimii. Kolmas kokonaisuus sisältää opiskelijoille suunnatun Kaleidoskooppi-kilpailun, jossa mukana olevien toimijoiden välille pyritään luomaan pysyviä innovaatioalustoja.
Kaleidoskooppi-hanke on osa opetus- ja kulttuuriministeriön ESR-osarahoitteista Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittämisohjelmaa. Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus.
Kaleidoskoopin osatoteuttajat ovat: Prizztech Oy, Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Sovelletun mekaniikan laitos, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Koneteknologiakeskus Turku Oy, Porin Yliopistokeskus/TTY, Turun ammattikorkeakoulu.
Humanistinen ammattikorkeakoulu on hankkeen hallinnoijana.
Hankkeen yhteyshenkilö Rita Rauvola Puh.: 0400 349 368 rita.rauvola@humak.fi
01.03.2011 – 31.12.2013 Kulttuurituotanto Valtakunnallinen
Järjestö- ja nuorisotyö Kansainvälinen
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa paikallisia kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimijoita Bosnia-Hertsegovinassa ja lisätä suomalaisten ymmärrystä bosnialaisten nuorten, nuorisotyöntekijöiden ja kansalaistoimijoiden elämästä, toimintamahdollisuuksista ja tulevaisuuden toiveista.
Hankkeen julkaisu: Hanna Laitinen (toim.): Tule mukaan – Osallistumisen edellytyksiä järjestötyössä (2006) Kirjan artikkelit tarkastelevat kansalaisjärjestöjen vapaaehtoisia toimijoita ja toimintatapoja sekä pohtivat osallistumisen motivaatiotekijöitä.
lehtori Ruut Kaukinen 020 7621 304 ruut.kaukinen@humak.fi
Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
Suomessa toimii useita kymmeniä kansalaistoiminnan keskuksia ja järjestötaloja. Näissä keskuksissa toimii lukuisia erilaisia järjestöjä. Nämä järjestöt toteuttavat muun toimintansa ohella myös koulutusta.
Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa keskusten toimintaympäristöä ja löytää mahdollisia synergiaetuja. Osa järjestötaloista on kehittymässä kansalaisten avoimiksi oppimisympäristöiksi, joissa kansalaislähtöisesti ja järjestötoimijoiden keskinäisillä prosesseilla muodostetaan toimintamalleja oppimisprosessien organisointiin. Järjestöjen palkattu henkilöstö on oppimisprosesseissa keskeisessä asemassa.
Esiselvityksellä kerätään tutkimustietoa olemassa olevista toiminnoista ja ratkaisuista.
Esiselvityksen tulokset on julkaistu verkkojulkaisussa Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä. Julkaisu sisältää lisäksi artikkelit järjestökeskusten johtamisesta (case Matara) ja järjestöjen yhteistyörakenteista.
Hankkeen yhteyshenkilö: Esa Ylikoski 020 7621 308 esa.ylikoski@humak.fi
01.01.2013 – 31.12.2013
Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
Käynnissä on kehittämishanke, joka liittyy kansalaistoiminnan opetukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Hanketta koordinoi Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2006 ja kesti vuoden 2009 loppuun.
Käytännössä organisoidaan asiantuntijatapaamisia ja keskustelutilaisuuksia ammattikorkeakoulujen sisäisten toimijoiden kesken ja välille sekä keskeisten yhteistyökumppanien kesken. Helmikuussa 2009 hanke järjesti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ensimmäiset kansalaisyhteiskunnan t&k-päivät.:
tutkija-lehtori Pia Lundbom 020 7621 376 pia.lundbom@humak.fi
Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Viittomakieliala Kansainvälinen
Kansallinen ja eurooppalainen kansalaisyhteiskunnan kehittämisverkosto -hankkeen tavoitteena on solmia sekä uusia yhteistyökumppanuuksia että syventää kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä.
Kohderyhmänä eurooppalaiset korkeakoulut ja paikalliset kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen osallistuvat toimijat (mm. kaupungit, järjestöt, jopa pienet yritykset).:
Sari Höylä .:
0400 349 376 sari.hoyla@humak.fi
01.01.2010 – 31.12.2011
Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Viittomakieliala Kansainvälinen
Kulttuurituotanto Lounais-Suomi
Katalyytti on osa valtakunnallista alueiden omaehtoisen kehittämisen KOKO-ohjelmaa. Monialaisen tuottajuuden kehittämispilotti vastaa suoraan sekä toimialarajat ylittävän verkostoitumisen ongelmaan että osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelmassa mainittuun tavoitteeseen toimialojen rajapinnoilla työskentelevän välittäjän kautta. Pilotti saattaa yhteen eri toimialojen tarpeita. Lisäksi hanke käynnistää eri alojen välisiä yhteisiä hankkeita sekä yritysten kilpailukykyä parantavaa liiketoiminnallista yhteistyötä.
Lähtökohtana toiminnalle on innovatiivisten mm. teollisuus- ja luovien alojen osaamisen yhdistävien tuotteiden edistäminen ja uusien tuotteiden/palveluiden luominen ammattimaisen tuottajan avustamana.
Järjestö- ja nuorisotyö Länsi- ja Sisä-Suomi
Tässä selvityshankkeessa fokuksessa ovat järjestöjen muodostamat palvelutuotannon ketjut, usean erikoistuneen toimijan muodostaman palvelutuotannon kokonaisuudet. Ketjut voivat olla monialaisia ja lisäksi mukana voi olla julkissektorin organisaatioista ja yrityksistä. Valokeilassa ovat palvelutuotantoketjut ja järjestöjen välisenä yhteistyönä toteutetut palvelut, jotka edistävät hyvinvointia.
Tarkoituksena on selvittää Keski-Suomessa toteutuvien ketjumaisten palvelurakenteiden toimivuutta, hyviä käytäntöjä, ja myös niitä käytännön pulmia, esteitä ja kynnyksiä, joiden johdosta ketjumaisuus ei toteudu.
Selvityksessä hyödynnetään ja testataan Kolmas lähde -hankekokonaisuudessa tuotettujen selvitysten tuloksia keskisuomalaisessa toimintaympäristössä.
Erityinen huomio kiinnitetään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloihin, mutta vertailevan tarkastelun kohteena on myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.
Hankkeessa laaditaan 3-4 case-kuvausta niistä toimijaverkostoista, joissa palvelutuotantorakenteet ovat toimineet. Lisäksi selvitetään oppilaitosyhteistyön luonnetta ja yksityiskohtia palvelurakenteiden kehittämisessä.
Materiaalien perusteella laaditaan selvityksellinen loppuraportti, jossa on opastusaineistoa tuotantoketjun rakentamiseen sekä yhteistyörakenteiden kehittämiseen.
Pekka Kaunismaa (toim.) Yhdistykset yhteistyössä? – Kuvauksia keskisuomalaisten järjestöjen palveluista (2014)
Sanna Lukkarinen 020 7621 278 sanna.lukkarinen@humak.fi
16.10.2013 – 15.05.2014 Järjestö- ja nuorisotyö Länsi- ja Sisä-Suomi
Kulttuurituotanto Lounais-Suomi
Varsinais-Suomen luovien alojen yrityspalvelut on koottu yksiin kansiin.
Opaskirjasessa alueen luoville yrityksille suunnatut palvelut esitetään selkeinä ja jäsenneltyinä palvelupaketteina niin, että olemassa olevat palvelut on yksikertaisesti löydettävissä.
Keskeisenä lähtökohtana on tuoda esille julkiset yrittäjille ja yrityksille tarjotut neuvonta- ja kehittämispalvelut sekä esimerkiksi yritysten verkostoitumiseen tai kansainvälistymiseen tähtäävät toimenpiteet.
”Luovan alan yritystoiminnan kaikissa vaiheissa on tärkeää, että yrittäjä tunnistaa ne ongelmakohdat, joita yritystoiminnassa on ja löytää niihin oikean palvelun ja palveluntarjoajan. Luovan alan yrittäjyys tarvitsee paitsi toimialan erityiskysymyksiin vastaavia palveluja myös yritystoiminnan yleisiin ongelmakohtiin saatavaa apua. Kädessäsi oleva opaskirjanen tai ”peli” vastaa tähän tarpeeseen ja opastaa juuri niiden palvelujen äärelle, joita pelaaja tarvitsee. Opas on rakennettu siten, että keskeiset yritystoiminnan kysymykset on luokiteltu omiksi otsikoikseen, joista jokaista vastaa yksi pelilaudan piste. Jokaisen tällaisen otsikon alta löytyy lyhyt kuvauksen siitä, miten palveluntarjoajat vastaavat tähän kysymykseen ja mihin vastauksen saamiseksi kannattaisi ottaa yhteyttä. Ajatuksena on, että erityiskysymyksistä lähtevä jaottelu helpottaa ratkaisujen löytymistä.
Oppaassa on lisäksi aakkosellinen hakemisto niistä palveluntarjoajista, joihin pelin aikana voi tutustua. Aakkosellisen hakemiston kautta löytyy tietoja myös palveluntarjoajien muista palveluista. Osa “pelimerkeistä” on sellaisia palveluntuottajia, jotka eivät tarjoa palveluja erikseen luoville aloille, vaan laajemmin koko yrityskentälle. Näiden osalta etsitty yhteyshenkilöt, joilla on kokemusta luovien alojen yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä.”
Katalogin toteutuksesta on vastannut Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-Humak Meri ja rahoituksesta Turun seudun aluekeskusohjelma.
Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Viittomakieliala Itä-Suomi
01.08.2010 – 31.12.2012
KOPSU -hanke on itäsuomalaisten korkeakoulujen yhteishanke, jossa luodaan työelämäpohjainen koulutusmalli/-malleja oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi eri aloilla työskenteleville korkeasti koulutetuille. Hankkeessa muodostetaan malli työn ja oppimisen yhdistämiseen. Tämä edellyttää sitä, että koulutuksen sisältö suunnitellaan työnantajan tarpeiden pohjalta. Samoin koulutuksessa käytettävät menetelmät tulee suunnitella niin, että ne tukevat työn ja oppimisen yhdistämistä.
Sisältöjen ja käytettävien pedagogisten menetelmien lisäksi oppisopimustyyppisessä koulutuksessa on suunniteltava tarkasti ohjauksen tavat. Koska opiskelu on suurelta osin itseohjautuvaa, ohjauksen merkitys, ja sitä kautta mentorin tai työpaikkaohjaajan rooli korostuu. Tästä syystä KOPSU -hankkeessa kehitetään työssä oppimisen ohjauksen käytäntöjä. Koulutusmallissa huomioidaan myös tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen työssä oppimisessa ja ohjaamisessa. Sekä työn ja opiskelun tehokkaan yhdistämisen, että kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että koulutukset suunnitellaan niin, että opiskelu on mahdollista suorittaa ajasta ja paikasta riippumattomasti käyttämällä apuna tieto- ja viestintätekniikkaa.
Humanistisen ammattikorkeakoulun tehtävä hankkeessa on määritellä koulutusalojensa erityispätevyystarpeita. Humak suunnittelee ja toteuttaa hankkeen aikana Vastuullisen johtamisen täydennyskoulutuksen yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Humak tuottaa arviointitietoa tästä pilottikoulutuksesta sekä raportoi hyvät käytännöt ja kehittämistarpeet. Kerättyä kokemustietoa käytetään yhteisen oppisopimustyyppisen koulutusmallin luomiseen.
Hallinnoija Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.
Osatoteuttajat Savonia, Humak, PYK, Ruralia, Diak, PKamk ja Mamk.
Rahoittaja Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) ja Pohjois-Karjalan ELY -keskus
Hankkeen tavoitteena on tehdä korkeakoulutettujen osaaminen helpommin tunnistettavaksi sekä kehittää uusien yhteistyörakenteiden avulla korkeakoulujen ja työnantajien välistä yhteistyötä ja siten edistää korkeakoulutettujen osaamisen hyödyntämistä ja työllistymistä Keski-Suomeen.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat korkeakoulut ja niiden koulutussuunnittelusta ja ohjauksesta vastaava henkilöstö, TE-toimistot, työnantajat sekä työelämän kehittäjäorganisaatiot. Välillisesti hankkeen tuloksista hyötyvät korkeakouluopiskelijat ja korkeakouluista valmistuneet.
Toimenpiteet: työelämäyhteistyön toimintamallien benchmarkkaus, pilotointi ja vakiinnuttaminen.
Toimenpiteet: korkeakoulujen ja TE-toimiston yhteisen palvelukonseptin luominen ja korkeakoulutettujen sijoittumis- ja työllistymistiedon keruun yhtenäistäminen ja tietojen hyödyntäminen.
Toimenpiteet: ePortfolio-työkalun luominen, korkeakoulujen, työnantajien ja TE-toimiston yhteiset kohtaamisfoorumit, osaamisen välittäminen työelämään yrityskehittäjien ja alueellisten kehityshankkeiden kautta.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja) sekä Jyväskylän yliopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Hankkeen yhteyshenkilö Minna Rajalin 020 7621 121 minna.rajalin@humak.fi
01.05.2009 – 30.04.2012
Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Viittomakieliala Länsi- ja Sisä-Suomi
Humak tekee selvityksen kulttuurimatkailuun liittyvän tuottaja- ja tuottamotoimintaan liittyvästä osaamisesta ja sen kehittämistarpeista. Hanke on osa OPM:n ja TEM:in tuottaja- ja tuottamotoiminnan kehittämistä matkailualalla. Humakin osuus on kartoittaa alueiden nykyinen matkailualan koulutustarjonta, analysoida, missä määrin ja miten kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen on otettu huomioon matkailualan ja kulttuurituotannon koulutustarjonnassa sekä mahdollisuuksien mukaan koulutuksen jälkeinen työllistyvyys ja suuntautuminen kulttuurimatkailuun. Selvitys valmistuu 30.6.2009 mennessä.
Hankkeen yhteyshenkilö Jari Klemola 020 7621 203 jari.klemola@humak.fi
Kulttuurivarikko tarjoaa maksutonta henkilökohtaista neuvontaa ja koulutuksia luovien alojen toimijoille Turun seudulla. Kulttuurivarikko neuvoo ja kouluttaa yrityksiä, taiteilijoita ja kolmannen sektorin toimijoita mm. rahoituskysymyksissä, liiketoimintaosaamisessa, tuotannollisissa asioissa sekä verkostoitumisessa.
Kulttuurivarikko on kulttuuripääkaupungin jatkohanke ja se vastaa laajasti esitettyyn toiveeseen kulttuuripääkaupunkivuoden tuotannon tukipalvelun jatkamisesta. Nimensä mukaisesti Kulttuurivarikon tavoitteena on yhteistyössä muiden alueen luovien alojen kehittäjien kanssa huoltaa luovien alojen ihmisten osaamista ja tarjota heille lisää työkaluja.
Kulttuurivarikko toimii Humanistisen ammattikorkeakoulun luovien alojen yrityshautomo Creven yhteydessä Turun keskustassa.
Hankkeen yhteyshenkilö anna.pikala@humak.fi
01.05.2012 – 31.12.2013 Kulttuurituotanto Lounais-Suomi
Kulttuuriyrittäjyyskeskus on palveleva luovien alojen yrityspalvelukeskus Turun keskustassa. Sieltä löytyy monipuolisia palveluja varsinaissuomalaisille aloitteleville ja toimintansa jo aloittaneille yrityksille. Keskus tarjoaa:
NY -Oma Yritys opinto-ohjelma jossa perustetaan toimiva yritys oman liikeidean pohjalta ja harjoitellaan yrittäjänä toimimista. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Humakin, Diakin, Sydvästin, TuKKK:n, Åbo Akademin ja Turun AMK:n kesken
Kulttuuriyrittäjyyskeskuksen palvelut ovat kaikkien yrittäjien ja luovien toimijoiden käytössä, ja käyttäjilleen maksuttomia.
Toiminnasta vastaa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon yksikkö. Yhteistyössä on mukana laaja toimijaverkosto. Kumppaneita ovat mm. Yrityspalvelukeskus Potkuri, Turun seudun aluekeskusohjelma, Varsinais-Suomen kehittämiskeskukset, Turun korkeakoulut, TE-keskus, Kulttuuripääkaupunki 2011 ja Varsinais-Suomen liitto.
Keskeisimpinä toimijoina ovat aktiiviset yrityskumppanit Varsinais- Suomen kulttuuriyritysverkostosta. Kulttuuriyrittäjyyskeskuksen tavoitteena on luova Varsinais-Suomi, jossa on kilpailukykyinen ja kannattava luovien alojen yrityskenttä. Se tukee yrittäjäksi ryhtymistä ja auttaa kohti luovan alan kannattavaa liiketoimintaa unohtamatta, miksi kulttuuria tehdään.
Hankesuunnittelija Nina Luostarinen 020 7621 375 nina.luostarinen@humak.fi 01.01.2006 – 31.12.2009 Kulttuurituotanto Länsi- ja Sisä-Suomi
Etelä-Karjalan Taide ja Kulttuuri, tuttavallisesti Kutka, on tämän vuoden ajan menossa oleva maakunnallinen hanke, joka kannustaa kulttuurin ja taiteen sekä yleensä luovien alojen toimijoita kaikenlaiseen yhteistoimintaan.
Hankkeen päätoteuttaja on Lappeenrannan kaupungin kehittämisyksikkö. Lappeenrannalla on hankkeessa 100% projektipäällikkö Anu Talka. Humakilla on hankkeessa 50% verkostokoordinaattori Minna Taipale.
Hankkeen yhteyshenkilö Minna Taipale 020 7621 400 minna.taipale@humak.fi
01.03.2011 – 31.12.2011 Kulttuurituotanto Etelä-Suomi Itä-Suomi
Humakin Lappeenrannan kampus aloitti toukokuussa 2010 LATU – Luovien alojen tulevaisuus Etelä-Karjalassa -hankkeen, jonka tavoitteena oli koota ja kartoittaa alueen luovien alojen toimijoita sekä lisätä näiden näkyvyyttä. Esikuvana toimivat Humakin aiemmin toteuttamasta hankkeesta, Turun kulttuuriyrittäjyyskeskuksesta, saadut erinomaiset kokemukset.
Helmikuun 2011 loppuun päättynyt LATU –hanke on tehnyt monia konkreettisia toimenpiteitä luovien alojen näkyvyyden lisäämiseksi. Hankkeen aikana on tuotettu mm. sähköinen luovien alojen toimijarekisteri sekä kolme ”kompastu kulttuuriin” näyttelyä, joissa luovat alat on viety ihmisten keskuuteen. Facebookissa hanke on kerännyt faneja aina ulkomaita myöten. Lisäksi hanke julkaisi Luovien alojen yrityskatalogi – Etelä-Karjala 2011 (pdf), josta ilmestyi myös venäjän- ja englanninkielinen versio.
LATUn viimeinen voimannäyte on Creative Services of South Karelia –video, joka luo sähköisessä mediassa uudenlaista kuvaa alueestamme. Videon avulla halutaan tuoda esille alueemme kovatasoisia luovien alojen ammattilaisia sekä vahvaa taidekäsityön ja kuvataiteen osaamista. Paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyönä toteutettu video löytyy mm. maakuntaportaali eKarjalasta, YouTubesta sekä Humakin sivuilta. Luovat alat käsittävät tässä kohtaa kuvataiteen ja taidekäsityön, tulevaisuudessa nähdään näillä näkymin mm. esittäviä taiteita sekä markkinointipalveluita esittelevät videot.
Alueen toimijat ovat olleet hankkeeseen kaikin puolin tyytyväisiä, ovathan he saaneet monia apuvälineitä niin markkinointiin kuin yhteistyöverkoston rakentamiseen. Suurena apuna hankkeen tiedottamisessa on toiminut maakuntaportaali eKarjala, jonka kautta hankkeen uutiset ja toimenpiteet ovat saaneet laajaa näkyvyyttä. Samalla on tuotettu portaaliin uudenlaista ja kiinnostavaa sisältöä.
Hankkeen tulokset ja hyvin alkanut yritysyhteistyö sekä verkostotoiminta saavat suoraan jatkoa Etelä-Karjalan Taide ja Kulttuuri – KUTKA sekä Periskooppi – Luovien alojen ja matkailun verkosto –hankkeista. Molemmissa hankkeissa hyödynnetään LATUn aikaansaannoksia ja näin varmistetaan syntyneiden toimintamallien jatkuvuus sekä tuetaan luovien alojen kehittymistä Etelä-Karjalassa. Imatralle siirtynyt Humakin yksikkö toimii nykyisin nimellä TKI-Humak Voima ja toimii nimensä mukaisesti tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden parissa.
Projektipäällikkö Minna Taipale 020 7621 400 minna.taipale@humak.fi
01.05.2010 – 28.02.2011 Kulttuurituotanto Itä-Suomi
Humakin Tornion kampuksella on hyvässä vauhdissa sosiaalisen vahvistamisen ja yhteisöllisten toimintamallien ja menetelmien kehittämishanke, Lohikentän juhla 2010. Hankkeen kohderyhmänä ovat Tornion Kivirannan asuinalueen lapset, nuoret ja heidän vanhempansa. Erityisesti hankkeessa pyritään tavoittamaan maahanmuuttajat sekä kuormitusta kokevat perheet. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni kohderyhmäläisistä kiinnostumaan asuinalueensa kehittämisestä ja yhteisöllisyyden lisäämisestä alueella. Hankkeen aikana on tarkoitus luoda uusia menetelmiä kouluille, järjestöille sekä kaupungin palveluntuottajille moniammatilliseen ja ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön.
Hanke toteutetaan yhteistyössä usean kylän ja paikallisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Erilaisissa toiminnoissa lasten ja nuorten kanssa hyödynnetään mm. liikuntakasvatusta, elämyspedagogiikkaa sekä taide- ja kulttuurikasvatusta. Hankkeen puitteissa järjestetään myös Kivirannan asuinalueen yhteinen kyläjuhla. Yhteisen kyläjuhlan teemana on yhteisöllisyyden nostattaminen Kivirannan kaupunginosassa.
Yhteisen tavoitteen ja tekemisen kautta syntyy uusia verkostoja, luottamusta sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöön. Vuoden kestävän hankkeen takana on Humak ja rahoitus on saatu Outokaira Tuottamhan toimintaryhmältä.
Hankkeessa työskentelevät Elina Viisanen (yhteisöpedagogi) ja Virpi Kanniainen (TaM, tekstiilisuunnittelija, yrittäjä).
Järjestö- ja nuorisotyö Lappi
Luovissa kesannoissa kartoitetaan maakunnassa olevia tiloja joiden mahdollisuudet viihtyisyyden lisääjinä ja luovien innovaatioiden esiintymispaikkoina ovat vielä hyödyntämättä. Keskeisenä toimintona projektissa tulee olemaan tilojen kartoitus, näyttely-mahdollisuuksien avaaminen sekä luovan alan yrittäjistä koottujen näytteilleasettajarenkaiden muodostaminen. Projekti huipentuu toukokuussa 2010 kaikissa uusissa näyttelypaikoissa yhtäaikaisesta avattavalla näyttelykokonaisuudella. Urbaaneja kesantoja ovat esimerkiksi odotustilat lento-, rautatie- ja linja-autoasemilla, satamat, kauppojen ikkunat, virastojen aulat, julkiset tilat, tyhjät liikehuoneistot, suurempien yritysten asiakas-, neuvottelu- ja aulatilat.
Luovat kesannot –hankkeen tavoitteena on luovien alojen yritystoiminnan vahvistaminen Varsinais-Suomessa, luovien toimialojen ja perinteisten toimialojen yhteistyön syventäminen sekä maakunnan vetovoiman lisääminen kehittämällä Varsinais-Suomelle luovaa brändiä. Hanke on Varsinais-Suomen liiton rahoittama.
09.02.2009 – 30.09.2010 Kulttuurituotanto Lounais-Suomi
Luovat verkostoveturit on osaprojekti kansalliselle Luova Tila -hankkeelle. Projektin tavoitteena on lisätä Varsinais-Suomessa toimivien luovien alojen yritysten verkottumista, ja parantaa verkostossa toimivien veturiyritysten sekä alihankkijatoimijoiden liiketoimintaedellytyksiä ja yhteistyötä. Tarkoituksena on lisäksi luoda työkaluja verkostomaisen toiminnan kehittämiseksi, mm. asiakkuusajattelussa, myynnin ja markkinoinnin kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Hankkeessa mukana olevia yrityksiä tuetaan myös yhteiseen strategiatyöskentelyyn. Julkaisutoiminnan kautta tuotetaan materiaalia verkostomaisesti toimivien yritysten neuvontaan.
Hankesuunnittelija Nina Luostarinen 020 7621 375 nina.luostarinen@humak.fi
01.03.2010 – 31.12.2012 Kulttuurituotanto Lounais-Suomi
Turun seudun Aluekeskusohjelma tilasi Humanistiselta ammattikorkeakoulun Kulttuuriyrittäjyyskeskukselta selvityksen koskien luovien alojen elinkeinoistamisen toimenpiteitä seudulla. Tutkimus toteutettiin tammi-huhtikuun 2009 aikana. Hankkeen aikana kartoitettiin haastattelututkimuksen avulla alueellisten kehittäjätahojen, yritysneuvojien ja yrittäjien tarpeita ja tahtoa erilaisille toimenpiteille. Näiden tarpeiden pohjalta tehtiin ehdotuksia jatkotoimille. Haastatteluihin osallistui paikallisia ja kansallisia kehittäjähenkilöitä, yritysneuvojia sekä kulttuurialan yrittäjiä.
Hankkeen yhteyshenkilö Timo Parkkola 020 7621 232 timo.parkkola@humak.fi
Kulttuurituotanto Länsi- ja Sisä-Suomi
Hankkeen tavoitteet
Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Päivi Timonen 020 7621 301 paivi.timonen@humak.fi
01.09.2010 – 30.04.2012 Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
http://mediavaikuttaminen.wordpress.com/
Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnassa on lisääntyvä ongelma ympäri Eurooppaa. Rajat ylittäviä yhteisiä isoja kysymyksiä ovat nuorten syrjäytyminen, alhainen kiinnostus koulutukseen, henkinen huonovointisuus, lisääntynyt kouluväkivalta ja väestömuutokset sekä siitä juontuvat monikulttuurisuuden ja monimuotoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa.
MIMO-hanke on syntynyt vastauksena yhteiskunnalliseen tarpeeseen kehittää taideperusteisia menetelmiä nuoriso- ja sosiaalityöhön. Syrjäytymisen ehkäiseminen vaatii eriosaajien välistä laajaa yhteistyötä ja MIMO-hankkeen tavoitteena on lisät yhteistyötä nuorisojärjestöjen, koulujen sekä MIMO-hankkeessa mukana olevien partnereiden välillä, sekä kehittää moniammatillistatiimityöskentelyä (MPT) ammattilaisten kesken ja järjestää yhteisiä opetuskokonaisuuksia mukana olevien korkeakoulujen opiskelijoille, mm. Art-Based Methods opintojaksot sekä yhteinen opintotarjotin eli MIMO-tray. Tavoiteena on siis lisätä ymmärrystä eri ammattiosaajien kesken sekä jakaa osaamista ja kehittää yhteisiä menetelmiä ABM:N pohjalta.
Suomessa MIMO keskittyy erityisesti olemassa olevien taideperusteisten menetelmien kehittämiseen, dokumentointiin sekä menetelmien levittämiseen ammattilaisten käyttöön. MIMO-hanke tekee mm. 6 julkaisua hankekauden aikana. Lisäksi tuloksia levitetään ja julkaistaan MIMOn nettisivujen ja sosiaalisen median välityksellä.
MIMOn pääasiallisena kohderyhmänä ovat 13-17 vuotiaat nuoret ja nuorten parissa työskentelevät. Hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu.
Sari Höylä +358 (0)207 621 376 sari.hoyla@humak.fi http://mimo.turkuamk.fi
Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Valtakunnallinen Kansainvälinen 01.01.2011 – 31.12.2013
MoSpa – moniammatillisuutta sparraamassa – hanke on Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoima ja toteuttama nuorisotyön kehittämishanke. Hanke toimii Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuosina 2010 – 2012. Varsinaisia hankekuntia ovat Kajaani, Kiiminki, Kittilä, Ylitornio ja Ylivieska. Hankkeessa selvitetään nuorisotyön asemaa kunnallisessa palvelukentässä ja nuorisotyön haasteita moniammatillisissa verkostoissa. Hanke saa rahoitusta ESR:lta ja kansallisina rahoittajina toimivat Kainuun ja Lapin ELY-keskukset.
Kehittää moniammatillisia ja ehkäiseviä toimintamalleja nuorisotyöhön lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kohtaamisen tueksi ja palvelutuotannon kehittämiseksi.
Hankkeen yhteyshenkilö Pirkko Salo 020 7621 296 pirkko.salo@humak.fi
Järjestö- ja nuorisotyö Pohjois-Suomi Lappi
Hanketta rahoittavat Hankasalmen kunta ja Opetusministeriö. Humak on palkannut hankkeeseen nuorisotyön koordinaattorin, jonka työpiste on TKI-Humak Akselissa.Hankasalmen kunta ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) Äänekosken järjestö- ja nuorisotyön kampus tuottavat yhdessä Hankasalmelle kunnallisen nuorisotyön palveluita. Vuonna 2008 alkanut yhteistyö jatkuu vuoden 2010 loppuun.
Humakin järjestö- ja nuorisotyön yksikön Äänekosken kampuksen lehtorit ja opiskelijat tulevat opetussuunnitelman puitteissa osallistumaan kunnan nuorisotyön toteuttamiseen ja kehittämiseen.
Nuorisoilmiö toteuttaa valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (LaNuPo) vuosille 2007–2011 asettamia suosituksia. Ohjelma sisältää nuorisolain mukaisia tavoitteita alle 29-vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi
Hankkeen yhteyshenkilö
nuorisotyön koordinaattori Marjo Kolehmainen 020 7621 373 marjo.kolehmainen@humak.fi
Järjestö- ja nuorisotyö Länsi- ja Sisä-Suomi
Nuorisotyön asema ja merkitys Suomessa -hankkeessa tarkastellaan Suomalaisen nuorisotyön ajankohtaista asemaa ja merkitystä. Yleistasolla hankkeen tarkastelunäkökulma kiinnittyy kolmeen kontekstiin:
Nuorisotyöllä tarkoitetaan ensisijaisesti kuntien, seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen nuorisotyötä. Ensinnäkin näkökulma kohdistuu näiden nuorisotyön päätoimijoiden keskinäisiin suhteisiin ja niiden yhdessä muodostamiin kokonaisuuksiin erilaisissa paikallisissa ja alueellisissa yhteyksissä. Toiseksi näkökulma kohdistuu nuorisotyön asemaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien useiden toimien ja toimijoiden joukossa, julkisten linjausten tasolla osana lapsi- ja nuorisopolitiikkaa ja ehkäisevää lastensuojelua. Kolmanneksi hankkeessa seurataan nuorisotyötä kuntia, seurakuntia ja järjestöjä koskevien rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten sekä kehitystrendien luomassa tilanteessa. Lisäksi hankkeessa läpikäydään alan dokumentteja ja tutkimuksia nuorisotyön arvosuuntautumisen ja merkitysnäkökulmien jäsentämiseksi.
Hankkeen pääaineistoina toimivat kymmeniltä paikkakunnilta eri puolia Suomea kootut nuorisotyötä koskevat tiedot ja näkemykset sekä ajankohtaiset edellä mainittuja tarkastelunäkökulmia koskevat julkiset tavoitteet ja seurantatiedot. Vuosi 2010 on hankkeen aineiston käsittely- ja täydennys, sekä tekstientuottamis- ja julkaisuperiodi. Hankkeen sisällöstä ja huomioista tuotetaan kirjoituksia ja katsauksia verkkofoorumeille, oppimateriaaliaineistoa ja kirjamuotoisia julkaisuja. Hankkeen huomioista välitetään tietoa lukemattomille alan toimijoille luennoiden sekä dialogisessa yhteydessä tiedonkeruuseen ja oppilaitoskontakteihin. Nykyinen rahoituskausi jatkuu alkuvuoteen 2011.
Hanke muodostaa jatkumon kahden sitä edeltäneen projektivaiheen kanssa. Projektissa Kunnallisen nuorisotyön haasteet kunta- ja palvelurakenteen murroksessa (1.10.2005 – 31.3.2007) tarkasteltiin kunnallista nuorisotyötä rakenneuudistuksen valmisteluvaiheessa. Projektissa Nuorisotoimialan uudet tuulet (1.4.2007 – 31.3.2008) luotiin alustavia näkökulmayhteyksiä myös kirkon ja kansalaisjärjestöjen nuorisotyöhön, sekä perehdyttiin lapsi- ja nuorisopolitiikan sisältöön ja edistämisen haasteisiin.
Hankkeen keskeiset kumppanit ovat Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Suomen Kuntaliitto, Ev.lut. kirkon Kasvatus- ja nuorisotyö-yksikkö ja Kirkon tutkimuskeskus, 3-4 valtakunnallista nuorisotyöjärjestöä, lääninhallitusten nuorisotoimet, valtakunnalliset nuorisokeskukset, maakuntakeskusten nuorisotoimet ja suurimpien kaupunkien nuorisotoimien valtakunnalliset yhteys- ja kehittämisverkostot, Nuorisotutkimusverkosto, nuorisotyön koulutusorganisaatiot, sekä hankkeelle läheisten muiden tutkimus- ja kehitystoimien edustajat.
Hankkeen rahoittaja on opetusministeriö.
Hankkeen yhteyshenkilö Petri Cederlöf 020 7621 297 petri.cederlof@humak.fi Hankkeen www-osoite: http://nam.www.humak.fi
Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
Humak hallinnoi ESR-hanketta Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli – OhjausLaturi 2009–2011. Sillä mallinnetaan Jyväskylän kaupungille ja verkostolle peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen pudokkuutta ennaltaehkäisevää moniammatillista ohjausta. Osatoteuttajina ovat Jyväskylän kaupunki, Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyvälän Setlementti ry.
Kaupungin nuorisopalveluiden, peruskoulun oppilaanohjauksen ja oppilashuollon sekä muiden nivelvaiheessa nuorten kanssa toimivien työn rajapinnoissa etsitään uusia ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja ohjautumisen sujuvuutta. Nuorisotyön yhteisöllisiä ja elämänhallintaa tukevia menetelmiä juurrutetaan kouluyhteistyöhön. Kohderyhmänä ovat 9.-luokkalaiset nuoret 15-vuotiaasta alkaen, yli nivelen saattaen. Pilottikouluna on Kuokkalan koulu, missä projektityöntekijä toimii ohjaajana.
Tuki-, koulutus- ja työllistymisverkostoa tehdään tunnetuksi niin moniammatilliselle työntekijäjoukolle kuin nivelvaiheen nuorille ja heidän perheilleenkin. Hankkeen on mahdollista hyödyntää ohjauspalvelua nuorille erilaisissa oppimisympäristöissä.
01.01.2009 – 30.09.2011 Järjestö- ja nuorisotyö Länsi- ja Sisä-Suomi
Opiskelutulkkauksen kehittämishanke toteutettiin opetusministeriön rahoituksella vuosina 2007-2009. Hankkeessa selvitettiin opiskelutulkkauksen nykytilaa, käytäntöjä ja tulevaisuuden näkymiä. Hankkeessa haastateltiin viittomakielisiä ja kuulovammaisia opiskelijoita, tulkkikeskuksia ja tulkkipalveluiden tuottajia sekä lähetettiin kyselyt sosiaalitoimistoille sekä opiskelutulkeille. Tietoa opiskelutulkkauksesta pyrittiin keräämään mahdollisimman laajasti.
Hankkeen lopputuotteena julkaistiin nettisivut www.opiskelutulkki.fi. Nettisivusto jakautuu perustieto-osioon, opettajan, opiskelijan, tulkin, vanhempien ja opiskelukaverien osioihin. Nettisivuilla kuvataan monipuolisesti ja käytännönläheisesti opiskelutulkkausta ja pyritään vastaamaan usein esille nouseviin kysymyksiin. Sivuilla on linkit myös muille aiheeseen liittyville sivuille.
Sivut on tarkoitettu käytännön avuksi erityisesti ensimmäistä kertaa opiskelutulkkausta käyttävälle opiskelijalle ja opettajalle, tuoreelle opiskelutulkille, opiskelukavereille sekä muilla asiasta kiinnostuneille. Humakin opetustulkkikeskus Otto päivittää sivuja hankkeen päätyttyäkin.
T&k-päällikkö Mikko Karinen 020 7621 324 mikko.karinen@humak.fi http://www.opiskelutulkki.fi
01.01.2007 – 31.12.2009 Viittomakieliala Valtakunnallinen
Hanke kehittää palvelumuotoilun avulla PK –yritysten ja välittäjäorganisaatioiden palveluliiketoiminnan osaamista palvelujärjestelmien, palvelukulttuurin kehittämisen sekä käyttäjälähtöisten ja uudistettujen palvelutuotteiden alueilla. Sen tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen roolia palveluliiketoiminnan ja palveluosaamisen siirrossa PK –yrityksille. Pitkän tähtäimen tavoite on rakentaa ammattikorkeakouluihin monialainen palvelumuotoilun klinikka/kehitysalusta ohjaamaan osaamisen siirtoa ammattikorkeakouluilta yrityksille.
Hankkeen yhteyshenkilö Timo Parkkola 7621 232 timo.parkkola@humak.fi Kulttuurituotanto Valtakunnallinen
Kehittämishankkeen tarkoituksena on lisätä nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kysymyksissä.
Hankkeen puitteissa toteutettavien ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön perusteet (2 op) – koulutusten avulla lisätään ammattilaisten osaamista nuorten kohtaamisessa ja annetaan myös konkreettisia työkaluja nuorisoryhmien ohjaamiseen. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä Aseman Lapset ry:n Friends-ohjelman kanssa.
Hanke toimii Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Preventiimin rinnalla, ja sen toteuttamisessa hyödynnetään Preventiimin verkostoja ja rakenteita.
Hankkeen tavoitteena on kehittää ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön nuorisolähtöistä näkökulmaa, lisätä vuoropuhelua ehkäisevän työn rajapinnoista ja tukea osaltaan myös nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista. Lisäksi ympäri Suomea järjestettävillä koulutuksilla tuetaan paikallista monialaista verkostoitumista. Hankkeen tuotoksena syntyy myös julkaisu, joka keskittyy ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön yhteyksiin ja antaa sekä teoreettisia että käytännön työn näkökulmia näiden teemojen käsittelyyn nuorten parissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke kestää vuoden 2013 loppuun. Hankkeen synnyttämät koulutusmateriaalit ja tieto-taito jalkautuvat sen jälkeen Preventiimin toimesta laajemminkin nuorisoalan ammattilaisten saataville sekä oppimateriaaliksi alan korkeakouluihin.
http://preventiimi.fi/selvasti-parempi-mieli
Hankkeen yhteyshenkilö: Mari Tapio 020 7621 409 mari.tapio@humak.fi 01.12.2012 – 31.05.2014
Hankkeen www-osoite:
http://preventiimi.fi/selvasti-parempi-mieli
Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää kuinka suuri määrä SI-henkilöistä todennäköisesti tulee tarvitsemaan tulkkausta. Lisäksi selvitetään, millaisia tulkkausmenetelmiä tällaisessa tulkkauksessa tällä hetkellä käytetään ja toisaalta millaisia menetelmiä tulevaisuudessa olisi syytä kehittää nykyisin olemassa olevien tulkkausmenetelmien lisäksi.
Tutkimusmenetelmiä olisivat 13-20 vuotiaiden SI-henkilöiden ja näiden lähipiiriin kuuluvien henkilöiden (kuten vanhemmat, opettajat ja mahdolliset tulkit) haastattelut sekä haastattelua seuraava valikoituun ryhmään kohdistuva havainnointi. Havainnoitaviksi valittaisiin haastatteluiden pohjalta ryhmä tutkittavia, joiden kommunikaatiotapaa ei voida sijoittaa selkeästi nykyisiin viittomakielialalla käytettäviin kommunikaatiomuotoihin (kuten viitotut kielet, viitottu puhe tai tukiviittomat).
Tutkittavien joukkoon voidaan lisäksi sisällyttää yli 20-vuotiaita myöhemmällä iällä implantoituja tällä hetkellä opiskelevia aikuisia.
Otokseen pyrittäisiin saamaan kattava osa kyseisistä SI-henkilöistä, jolloin tutkimuksen tuloksia voitaisiin pitää kyseiseen joukkoon yleistettävänä ja luotettavia tuloksia antavana.
Näiden tulosten perusteella on myös mahdollista tehdä perusteltuja muutoksia nykyiseen viittomakielentulkkien opetussisältöihin sekä arvioida viitottujen kielten tulkkauksen koulutusohjelmaan sisään otettavien koulutettavien määrää ja viitottujen kielten tulkkauksen jatko- ja täydennyskoulutustarpeita 2010-luvulla.
Tutkimus on kaksi- ja puolivuotinen (1.8.2010 – 20.09.2013); tutkimuksen suorituspaikkana on Humanistisen ammattikorkeakoulu.
Toiminnallisina yhteistyökumppaneina ovat Kuurojen Liitto ry (Viittomakieliyksikkö) sekä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto. Tieteellisessä seurantaryhmässä ovat mukana Helsingin yliopiston Kasvatustieteen laitos sekä Jyväskylän yliopiston Viittomakielen keskus.
Hanke on Kelan tutkimusosaston ja Humakin rahoittama
Hankkeen yhteyshenkilö TKI-päällikkö Mikko Karinen (Viittomakielialan yksikkö) 020 7621 324 mikko.karinen@humak.fi
01.02.2011 – 20.09.2012 Viittomakieliala Valtakunnallinen
SMEDGE -hanke järjestää alueensa yrittäjille työpajatyyppisiä koulutuksia, joissa perehdytään Itämeren alueen toimintakulttuureihin. SMEDGE‐hankkeessa luodaan ns. soft landing –palvelupaketti, jonka avulla Itämeren alueella toimivat hautomot tukevat yritysten kansainvälistymistä markkinaselvityksin, koulutuksin sekä järjestämällä seminaareja ja näyttelyitä. Toisena osa‐alueena hankkeessa on hautomopäälliköiden kouluttaminen.
Hanketta koordinoi Tallinn Tehnopol Virosta ja partnereina ovat Tallinnan kaupungin yrityshautomosäätiö, Start‐Up Center / Helsingin kauppakorkeakoulun, nykyisin Aalto yliopiston Pienyrityskeskus, Riikan tiedepuisto Latviasta, Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-Humak Meri ja Mjärdevin tiedepuisto Ruotsista. Hanke saa rahoitusta Central Baltic Interreg IV A ‐ohjelmasta.
Humakin toiminnot hankkeessa ovat mm. Soft Landing ‐palvelupaketin kehittäminen yhteistyössä muiden partnereiden kanssa sekä kansainvälisen seminaarin, työpajan sekä näyttelyvaihdon järjestäminen lokakuussa 2010. Lisäksi toimintoina ovat ”Two step training” –koulutuksien järjestäminen, markkinatutkimuksen mahdollistaminen kolmelle yritykselle sekä omalta osaltaan projektin markkinointi ja tiedotus Suomessa.
01.03.2009 – 31.10.2012 Kulttuurituotanto Kansainvälinen
Step Up – Cross Border City in Action -hankkeen kulttuurin toimintaohjelman tavoitteena on kehittää Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittävää yhteistyötä, järjestää tapahtumatuotannon koulutusta, suunnitella ja toteuttaa yhteismarkkinointia ja luoda uusia verkostoja ja yhteistyömuotoja tapahtumatuottajien välille rajan molemmin puolin.
Hankealueella toimiville kulttuuritoimijoille järjestetään säännöllisesti verkostotapaamisia partnerikaupungeissa Suomessa ja Venäjällä. Näiden tapaamisten tarkoituksena on paitsi edistää verkostoitumista, myös kuulla muista hankealueella järjestettävistä tapahtumista ja tarjota tapahtumatuotannon koulutusta.
Hankkeessa ovat mukana Lappeenrannan ja Imatran kaupungit Suomesta ja Viipurin ja Svetogorskin kaupungit Venäjältä. Humanistinen ammattikorkeakoulu koordinoi kulttuurin toimintaohjelmaa.
Jaana Komi 020 7621 206 jaana.komi@humak.fi 10.08.2011 – 10.08.2014 Kulttuurituotanto Etelä-Suomi Kansainvälinen
Kulttuurituotannon kansainvälinen hanke 01.10.2012 – 30.10.2014
Humak on partnerina mukana EU:n Comenius-rahoitteisessa Take Two Europe -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää nuorten vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, jotta heidän koulutuspolkunsa, työelämäjaksonsa, harjoittelunsa sekä aikanaan siirtymä työelämään sujuisi sujuvammin. Projektin keskeinen tavoite on parempien viestintätaitoja avulla luoda siltaa työelämän kanssa. Heikkojen vuorovaikutus- ja viestintätaitojen on tutkimuksissa todettu johtavan jopa koulukeskeyttämisiin ja syrjäytymisvaaraan. Laajempina tavoitteina hankkeella onkin ehkäistä nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta ja vähentää peruskoulun keskeyttäneiden lukumäärää.
Hankkeen päämääränä on tavoittaa 50 opettajaa, opinto-ohjaajaa tai muuta opetushenkilöstöön kuuluvaa sekä 270 opiskelijaa ja 35 yritystä. Hankkeessa pyritään luomaan yhteistyömalli yritysten ja koulujen välille, joka jäisi elämään hankkeen päätyttyäkin.
Hankkeessa ovat mukana Humakin lisäksi Bulgarian Sofiasta koulu nro 127, London Borough of Hammersmit and Fulham Education Business Partnership Lontoosta sekä Salford Foundation Manchesteristä. Hanke on jatkoa mm. LBHF:n kanssa tehdylle Actvise! Forum-teatteri-hankkeelle. Lisäksi Iso-Britannissa LBHF on toteuttanut jo parin vuoden ajan mm. BBC:n kanssa laajaa mentorointihanketta, jonka parhaita oppeja hyödynnetään tässäkin hankkeessa. BBC on yhteistyökumppanina myös Take Two Europe -hankkeessa
Hankkeen yhteyshenkilö: Sanna Pekkinen
Imatralla toimivan TKI-Humak Voiman toteuttamassa Tapahtumamaakunta-hankkeessa kehitetään vuosien 2012 – 2014 aikana neljää kehityshakuista ja sitoutunutta eteläkarjalaista kulttuuritapahtumaa, jotka on valittu mukaan hakemusten ja alustavien kehityskeskusteluiden perusteella. Hankkeen tavoitteena on lisätä tapahtumien valtakunnallista näkyvyyttä, tiivistää tapahtumien ja matkailuyritysten yhteistyötä, tavoittaa uusia asiakasryhmiä, luoda uusia paketoituja tuotekokonaisuuksia ja rakentaa suorat yhteistyösuhteet tapahtumien ja keskeisten matkailuyritysten välille.
Humak on vuodesta 2007 alkaen toteuttanut Etelä-Karjalassa useita hankkeita, joiden tavoitteena on ollut tapahtumatoiminnan kehittäminen. Tapahtumamaakunta-hankkeen tavoitteena on soveltaa käytäntöön vuosina 2010 – 2011 toteutetussa ASTU-hankkeessa rakenneltua kehitysvälineistöä, joka on myös julkaistu Humakin julkaisusarjassa Tapahtumatuotannon palapeli –nimisenä kirjana. Julkaisun ovat toimittaneet Juha Iso-Aho ja Joni Kinnunen.
TKI-koordinaattori Juha Iso-Aho 020 7621 202 juha.iso-aho@humak.fi
15.08.2012 – 31.08.2014 Kulttuurituotanto Etelä-Suomi
Hankkeen yhteyshenkilö TKI-koordinaattori Juha Iso-Aho 020 7621 202
TATU – Tapahtumatuotannon tulevaisuus Etelä-Karjalassa on hanke, jota HUMAKin Lappeenran-nan kampus toteuttaa Lappeenranta – Imatra kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toimeksiannos-ta. Hankkeen kesto on 1.1. – 31.10.2009 ja se rahoitetaan Lappeenranta-Imatra aluekeskusohjel-man aluekehitysrahoista.
TATU -hanketta on edeltänyt Humakin hallinnoima elokuussa 2008 käynnistynyt Lappeenranta – Imatra -kaupunkiseudun tapahtumaosaajat -hanke, jonka tarkoituksena oli mm. koota yhteen alu-een tapahtumatoimijoita, tarjota heille koulutuksia sekä löytää ratkaisuja monille toimijoille yhteisiin haasteisiin. Tätä hanketta edelsi Humanistisen ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksen laatima Lappeenranta – Imatra -kaupunkiseudun tapahtumatuotannon toimenpideohjelma, joka tehtiin lokakuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana aluekeskusohjelman toimeksiannosta. Oheisessa linkissä aluekoordinaattori Juha Iso-Ahon laatima toimenpideohjelma:
Tapahtumaosaajat -hankkeen aikana todettiin alueella olevan tarvetta tapahtumatuottajien toimin-tayhteisölle, joka jatkossa koordinoisi verkoston toimintaa, järjestäisi seminaareja ja koulutuksia sekä pyrkisi luomaan otolliset kehittymismahdollisuudet alueen tapahtumille. Yhteisö pyritään perustamaan vuoden 2009 aikana TATU-hankkeen puitteissa
Hankkeen yhteyshenkilö Aluekoordinaattori Juha Iso-Aho 020 7621 202 juha.iso-aho@humak.fi Kulttuurituotanto Itä-Suomi
Ammattiin opiskelevien 2. asteen ja yhteisöpedagogiopiskelijoiden yhteiskunnallisen aktiivisuuden kehittäminen.
Tee SOMEthing -hanke tähtää yhteisöpedagogiopiskelijoiden ja toisen asteen ammatillisissa opiskelevien yhteiskunnallisen aktiivisuuden kehittämiseen ja lisäämiseen. Aktiivisen kansalaisuuden ja osallisuuden vahvistaminen ovat tärkeässä roolissa sekä tuleville yhteisöpedagogeille että myös monille toiseen asteen ammatillista tutkintoa opiskeleville, kuten vaikkapa nuoriso-ja vapaa-ajanohjaajaksi valmistuville. Sosiaalisen median hyödyntäminen esimerkiksi ammattialan tehtävissä ja yhteiskunnallisuuden edistämisessä on kokonaisuus, josta kaivataan sekä lisää tietoa että menetelmällistä osaamista. Koska niin yhteisöpedagogeiksi valmistuvat että toiselta asteelta ammatteihin valmistuvat toimivat monissa ihmisläheisissä ammateissa, voi heijastusvaikutus myös ympäröivään yhteiskuntaan olla suuri. Esimerkiksi nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan olisi olennaista tiedostaa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen merkitys.
Hankkeen tavoitteena onkin yhteistyössä eri oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen kanssa koota tietoa ja tuottaa oppilaitoskontekstiin soveltuvaa menetelmäosaamista ja ohjeistusta, aiempia menetelmävarantoja hyödyntäen. Humakin yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat muun muassa Peräpohjolan opisto, Keuda, Keski-Suomen opisto, Omnia, Niittylahden opisto/ PKKY, Lappia, SAKKI ry, OSKU ry, HUMAKO ry.
Hankkeen yhteyshenkilö Juha Makkonen 0400 349 259
juha.makkonen@humak.fi 28.12.2011 – 31.12.2013 Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
To Care, To Dare, To Share (CDS)
Projektin tarkoituksena on sekä kotimaisten että ulkomaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen ja opiskelun loppuun saattaminen. Projektissa
Hallinnoija Diakonia ammattikorkeakoulu
Osatoteuttaja –ammattikorkeakoulut Kemi-Tornion AMK, Keski-Pohjanmaa AMK,Turun AMK, Seinäjoen AMK, Tampereen AMK, Satakunnan AMK, Metropolia AMK, Laurea AMK, Arcada – Nylands Svenska Yrkehögskola, HAAGA-HELIA AMK, Hämeen AMK, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Lahden AMK.
Rahoittaja Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY
Hankkeen yhteyshenkilö Tanja Aholainen 020 7621 246
01.09.2009 – 30.06.2012 Järjestö- ja nuorisotyö Kulttuurituotanto Viittomakieliala Valtakunnallinen
Hankkeen www-osoite: http://cds.diak.fi
World Design Capital Helsinki 2012 –hanke Tuhkaa ja Timantteja on uuden suomalaisen korutaiteen kuratoitu näyttely, joka kiertää sekä kansallisesti että Pohjoismaissa. Nykykoru on taidemaailmassa marginaalinen, rajoja rikkova ilmiö, jota on esitelty Suomessa harvoin. Järjestettävällä näyttelyllä halutaan murtaa sekä korutaiteeseen liittyviä ennakkoluuloja että taidemaailman rajoja.
Tuhkaa ja Timantteja -näyttelyn ja näyttelyjulkaisun päämääränä on uuden korutaiteen tunnettavuuden ja näkyvyyden edistäminen sekä sen tunnetuksi tekeminen osana taidetta. Näyttelyiden yhteydessä pidetään nykykorua esitteleviä kaikille avoimia tilaisuuksia, esittelyjä ja luentoja. Nykykorun markkinoita edistetään uudenlaisilla keinoilla, kuten homeshopping ja pop up –store-tilaisuuksilla. Näyttelyt ja muut tapahtumat järjestetään vuonna 2012.
Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Saimaa ammattikorkeakoulu ja Korutaideyhdistys ry.
Hankkeen yhteyshenkilö Päivi Ruutiainen 020 7621 205 paivi.ruutiainen@humak.fi
01.09.2011 – 31.01.2013 Kulttuurituotanto , Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Kansainvälinen
Tuli on Tekesin rahoittama ja koordinoima ohjelma, joka auttaa tutkijoita ja tiedeyhteisöjä selvittämään tutkimuslähtöisen idean tai keksinnön kaupallinen potentiaali ja antaa tukea kaupallistamisessa. Tulin tavoitteena on uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttäminen lisensointisopimusten, osaamisen siirtojen ja uusien yritysten avulla. Ohjelma keskittyy tutkimustyön tulosten kaupallistamiseen suomalaisissa yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.
Tulin on tarkoitus olla joustava, nopea ja terveellä tavalla riskihakuinen. Ohjelmaa toteutetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluissa, joiden tehtävänä on tunnistaa ja kehittää tutkimuslähtöisiä keksintöjä ja liikeideoita. Tulin avulla tutkijat, opiskelijat sekä tutkimusryhmät voivat saada rahoitusta ja monipuolisia asiantuntijapalveluja kaikilla kaupallistamisen osa-alueilla.
Tuli-rahoituksen kokonaismäärä voi olla yhteensä 55 000 euroa yhtä tutkimuslähtöistä keksintöä tai ideaa kohden. Rahoitusta voi saada idea tai keksintö, joka on syntynyt osana yliopistossa, korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa tehtyä tutkimustyötä (esim. opinnäytetyö, gradu, väitöskirja), eikä sen ympärille ole vielä perustettu yritystä.
Timo Parkkola timo.parkkola@humak.fi Kulttuurituotanto Valtakunnallinen
Tuottaja 2020 -kehityshankkeessa ennakoidaan tapahtumatuotantoklusterin tilaa vuonna 2020 tuottajan tulevaisuuden osaamishaasteiden tunnistamiseksi. Tutkimusprosessi tähtää kotimaisen kulttuurituottaja -koulutuksen kehittämiseen. Projektin toteuttaa Metropolia ammattikorkeakoulu. Kumppaneina toimivat kulttuurituotannon koulutusohjelmat Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, Yrkeshögskolan Noviasta ja Mikkelin ammattikorkeakoulusta sekä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Lisäksi kumppanina toimii Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry ja Luova Suomi -hanke.
Tuottaja 2020 on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama valtakunnallinen hanke Opetushallituksen hallinnoiman Manner-Suomen ESR-ohjelman työmarkkinoiden toimintaa edistävien hankkeiden toimintalinjalla.
Lisätietoja hankkeesta: http://tuottaja2020.metropolia.fi/
YhteyshenkilöJuha Iso-Aho (juha.iso-aho@humak.fi, hankkeen tutkimusryhmässä HUMAKin edustajana) tai Laura-Maija Hero (laura-maija.hero@metropolia.fi, hankkeen hallinnoijan edustaja)
Hankkeen julkaisut http://tuottaja2020.metropolia.fi/
01.08.2009 – 31.07.2012 Kulttuurituotanto Valtakunnallinen
Työelämätulkkauksen asema työelämässä ja tulkkikoulutuksessa-projektissa kartoitetaan viittomakielen tulkkauksen käyttöä työpaikoilla. Projektin tavoitteena on edistää tulkkauspalveluita käyttävien asemaa työelämässä, sekä kehittää viittomakielen tulkkikoulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin.
Selvitystyö toteutetaan haastattelemalla tulkkauspalveluiden eri osapuolia. Selvityksessä pyritään kuvaamaan sekä hyviä käytäntöjä että tilanteita, joissa työelämätulkkauksesta olisi hyötyä.Saatujen tulosten perusteella on mahdollista pohtia ja esittää työelämätulkkauksen kehittämisehdotuksia ja -suosituksia.
Selvitys valmistuu syksyllä 2013 ja tuloksista tiedotettiin syksyllä järjestettävässä seminaarissa.
Työelämätulkkaus Suomessa -verkkojulkaisu
Projektissa tuotettiin myös sähköinen tiedote työelämätulkkauksesta työnhakijoiden ja työnantajen käyttöön.
Projektia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja tuen myöntäjä on Pohjois¬-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Hankkeen yhteyshenkilö Susanna Silberstein 0400-349378
01.01.2013 – 31.12.2013 Viittomakieliala Valtakunnallinen
Humakissa toimii Uusiutuva koulu ja nuorisotyö -hanke 2011-2013. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM).
Hankkeen toimintamuotoina ovat projektityöntekijän toteuttama nuorisotyöntekijäkokeilu koulun ja vapaa-ajan toimintaympäristöissä Konnevedellä, kehittämisverkostot ja tuki kouluissa nuorisotyötä tekeville ja opintoja suorittaville yhteisöpedagogiopiskelijoille, monialainen verkostoyhteistyö nuorisoalan ja opetuksen kouluttajien kanssa, seminaarit, koulutukset ja julkaisu- ja tutkimustoiminta.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja kokemusten arviointia nuorisotyön ja koulun yhteistyön mahdollisuuksista, joka mahdollistaa toimintatavan levittämisen ja vakinaistumisen. Kehittää nuorisotyön työmuotoja, toimintatapoja ja uudenlaisen työntekijyyden työnkuvaa koulussa toimivalle nuorisotyöntekijälle. Hankkeella haetaan vastauksia nuorisotyön merkitykseen ja tarpeeseen koulussa. Tavoitteena on tuottaa tietoa koulussa tehtävästä nuorisotyöstä huomioitavaksi alan koulutuksiin kuten yhteisöpedagogien ammatillisen osaamisen vahvistamiseen kouluympäristössä. Hankkeen visio on ”Sankariteoista vakinaiseen toimintakulttuuriin”.
Koulussa tehtävästä nuorisotyöstä käydään parhaillaan keskustelua useilla nuorisotyön ja opetuksen foorumeilla. Suomessa on menossa useita kuntakohtaisia kokeiluja, jossa nuorisotyöntekijä on tuonut kokopäiväisesti oman osaamisesta kouluyhteisön käyttöön ja nuorisotyön menetelmät oppimisympäristöjen monipuolistamiseen.
Humakilla on erityisesti Keski-Suomessa uraauurtavaa kokemusta koulussa tehtävästä nuorisotyöstä 2000-luvulla toteutetuista useista hankkeista ja yhteistyöverkostoista. Uusiutuva koulu ja nuorisotyö-hanketta edelsi Hankasalmella toteutettu Nuorisoilmiö-hanke, jossa syntyi malli koulussa tehtävästä nuorisotyöstä.
Tutustu hankkeelle tehtyihin tuoreisiin yhteisöpedagogien (YAMK) opinnäytetöihin:
Marjo Kolehmainen: Kasvattaja ristiaallokossa – Ammatillinen identiteetti koulussa nuorisotyötä tekevien kokemana
Sanna-Mari Jalava: Toisen asteen yhteys – Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset käytännöt
Ota yhteyttä hankkeen projektipäällikköön, mikäli haluat tilata organisaatioosi tai alueellesi kehittämispäivän. Suunnitellaan yhdessä Teitä parhaiten palveleva kokonaisuus. Olemme käytettävissä, jos tarvitset tukea, ideoita tai tietoa nuorisotyöstä koulussa.
Olemme avuksi työn käynnistämisessä, syventämisessä ja arvioinnissa. Meillä on vuosien kehittämistyöstä koordinoitua tietoa kuntien ja koulujen erilaisista malleista nuorisotyöstä koulussa: työn muodoista, menetelmistä sekä yhteistyön rakentamisesta.
Hankkeen yhteyshenkilö Projektipäällikkö Marjo Kolehmainen 020 7621 373 marjo.kolehmainen@humak.fi
01.01.2011 – 31.12.2013 Järjestö- ja nuorisotyö Valtakunnallinen
Keväällä 2007 toimintansa aloittanut Varsinais-Suomen Kulttuuriyritysverkosto vahvisti kahden toimintavuotensa aikana alueen luovien toimialojen yrityskenttää sekä kehitti yhteistyötä ja tiedonkulkua julkishallinnollisten toimijoiden, luovien alojen yrittäjien ja taiteilijoiden sekä koulutusorganisaatioiden välillä. Hanke loi Varsinais-Suomeen yli 200 yrityksen ja 1000 henkilön luovien alojen verkoston sekä tarjosi yritysneuvontaa ja luovien alojen yrittäjyyteen liittyvää koulutusta toiminta-alueella.
Kulttuuriyritysverkosto kokosi luovien alojen yrittäjistä ja yrittäjämäisesti toimivista taiteilijoista aktiivisen verkoston. Yhteistyötä ja verkostoitumista synnytettiin useilla eri metodeilla, kuten verkostoitumistilaisuuksilla ja kollektiivisella toiminnalla. Yrittäjiä tuettiin monin eri tavoin ja heidän tarpeisiinsa vastattiin järjestämällä koulutuksia, seminaareja, työpajoja, yhteismarkkinointia, näyttelyitä, tiedostusta ja neuvontaa. Hankkeen tarvelähtöinen toimintatapa on osoittautunut menestyksekkääksi ja sen tuloksena toimijat ovat sitoutuneet mukaan verkoston toimintaan.
Kulttuuriyritysverkosto toimi koko toimintansa ajan välittäjänä eri luovien toimialojen parissa toimivien osapuolten kesken. Tietoa välitettiin useille tahoille, julkishallinnollisille toimijoille ja koulutusorganisaatioille esiteltiin yrittäjien sekä taiteilijoiden näkökulmaa ja yrittäjäkentälle tuotiin tietoa ajankohtaisista tapahtumista, tarjolla olevista palveluista ja strategioista. Tietoa luovista toimialoista välitettiin laaja-alaisesti mm. perehdyttämällä yritysneuvojia alan erityispiirteisiin. Alan toimijoita tuotiin konkreettisesti yhteen tilaisuuksien ja toiminnan parissa. Hankkeen palaute oli erinomaista. Hankkeen päätyttyä sen toiminnat on integroitu osaksi TKI-HUMAK Merin muuta toimintaa erityisesti luovan alan yrityshautomo Creven toimintoihin.
Hankkeen yhteyshenkilö Nina Luostarinen 020 7621 375 nina.luostarinen@humak.fi
01.03.2007 – 31.07.2009 Kulttuurituotanto Lounais-Suomi
Viittomakielialan koulutushanke Petroskoissa 2008–2010 on yhteistyöhanke Humakin viittomakielialan yksikön ja Karjalan pedagogisen akatemian kanssa (ent. pedagoginen yliopisto). Hanke kuuluu Suomen ulkoministeriön lähialueyhteistyöhankkeisiin, jota rahoittaa ulkoministeriö ja hallinnoi opetusministeriö. Venäjällä hankkeen vastuuministeriönä toimii Karjalan tasavallan opetusministeriö.
Hankkeen aikana Karjalan pedagogisessa akatemiassa on aloitettu viittomakielentulkin koulutus. Opiskelijoita on 17 ja he kaikki opiskelevat pääaineensa sosiaalipedagogiikan rinnalla viittomakielentulkin opintoja. Opiskelijoita viittomakielentulkeiksi kouluttaa Humakin Kuopion kampuksen viittomakielen ja tulkkauksen lehtorit, pedagogisen akatemian opettajat, viittomakielen tulkit Petroskoista, moskovalaiset tulkkikouluttajat, petroskoilaiset kuurojen koulun (koulu nro 25) opettajat ja petroskoilaiset kuurot.
Hankkeen tavoitteena on, että jatkossa tulkkikoulutus toimisi omana koulutusohjelmana pedagogisessa akatemiassa. Tavoitteena on myös perustaa tulkkikeskus akatemian yhteyteen, jonka kautta opiskelijat voisivat harjoitella tulkkausta ja mahdollisesti valmistumisen jälkeen työllistyä.
Hankkeen yhteyshenkilö T&k-päällikkö Mikko Karinen 020 7621 324 mikko.karinen@humak.fi
01.09.2008 – 31.12.2010 Viittomakieliala Valtakunnallinen Kansainvälinen
VYÖHYKE – nuorisoalan osaamisyhteisö–hanke on Joensuun nuorisotoimen, Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampuksen, PKKY Ammattiopisto Niittylahden ja nuorisoradio Oi FM:n ESR-rahoitteinen yhteishanke.
VYÖHYKKEEN kolme tavoitetta ovat:
VYÖHYKKEESSÄ Humak keskittyy nuorisotoimialan työelämän ja koulutuksen yhteyksien kehittämiseen ja uusien yhteistyömuotojen etsimiseen. Vyöhykkeessä koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämistä on ryhdytty toteuttamaan uudentyyppisillä alueen nuorisotyötä tukevilla kehittämisryhmillä. Pilottiryhmiä on perustettu kolme. Ryhmissä on mukana laaja-alaisesti nuorten kanssa työskenteleviä työelämäntoimijoita sekä Humakin, Ammattiopisto Niittylahden ja Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun lehtoreita ja opiskelijoita. Ryhmät työskentelevät pitkäkestoisesti ja jokaisella ryhmällä on yhdessä luodut tavoitteet.