Kuinka pohjoiskarjalaiset nuoret voivat? – Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -hankkeen selvitysraportti on nyt julkaistu

Miten nuorilla menee 2023 - Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -selvityshankkeen raportin kansikuva.

Humanistisen ammattikorkeakoulun toteuttamassa ESR-rahoitteisessa Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -hankkeessa (2023) selvitettiin kuinka pohjoiskarjalaiset nuoret voivat. Hanke toteutettiin Siun soten & Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa. Näkökulmana selvityksessä oli niin koottavan tiedon ja ilmiöiden kuin menetelmienkin osalta nuorilähtöisyys.

Hankkeessa tehdyn selvityksen aineisto kerättiin kahden kyselyn kautta, työpajoista sekä ammattilaisten ja nuorten haastatteluista. Selvitys vastaa muun muassa kysymyksiin nuorten palvelujen käytöstä ja niiden tuntemisesta, toiveita ja ajatuksista palvelujen kehittämiseksi. Tietoa koottiin kaikkia nuorten parissa toimivia järjestöjä, maakunnan kuntia, hyvinvointialuetta ja maakuntaliittoa varten.

Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa ja kehittämisehdotuksia suoraan nuorilta heidän omista tarpeistaan, kokemuksistaan ja toiveistaan liittyen hyvinvointia edistäviin palveluihin Pohjois-Karjalassa. Selvitystietoa tullaan hyödyntämään hankkeen jälkeen palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja niistä viestimisessä.” hankkeen projektipäällikkö Aino Tormulainen kertoo.

Neljän kuvan kollaasi. Lego ukkoja kyltit kädessä. Kylteissä tekstit "Auta nyt, ei ensi kuussa", "En jaksa enää, miksen saa apua?", "Kaikki nuoret ovat avun arvoisia" ja "Nuorissa on tulevaisuus".
Kuvia nuorten työpajoissa syntyneistä tuotoksista. Idea poimittu Nuorten Akatemialta.

Pohjoiskarjalaiset nuoret voivat pääasiallisesti hyvin

Syksyn 2023 aikana toteutetussa sähköisessä nuorten hyvinvointikyselyssä selvisi, että 75 % nuorista arvioi kokonaishyvinvointiansa kouluarvosanoin 8, 9 tai 10 (vastaajia 1857).

Yksinäisyyden kokemuksesta kysyttäessä nuorista 51 % (vastaajia 1891) vastasi, ettei koe oloansa yksinäiseksi koskaan tai hyvin harvoin. Kuitenkin samaan aikaan jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä kokevia nuoria oli 13 %, eli 271 nuorta.

 

Kynnys avun hakemiseen korkea ja tukea kaivataan mahdollisimman monipuolisesti

Palvelukokemukset ovat selvityksen mukaan nuorilla moninaisia. Osa ei ole juuri tarvinnut palveluja, osa puolestaan on käyttänyt palveluja paljon. Mielenterveyspalvelut ja keskustelutuki nousee esille palveluina, joita olisi tarvittu, muttei ehkä saatu riittävästi.

Nuorten vastauksista käy ilmi, että avuntarpeen tunnistaminen ja avun pyytäminen tuntuu vaikealta, mutta myös puhelimella soittaminen ja ajanvaraaminen on nuorten mielestä haastavaa. Lisäksi monet nuoret kokevat, että heitä ei oteta tosissaan” Tormulainen jatkaa.

Nuoret toivovat saavansa palveluja moninaisilla tavoilla, niin kasvokkain, etänä, anonyymisti verkossa kuin vertaistuen muodossakin. Samoin nuorille hyvinvointiin liittyvistä palveluista tiedottamisen tulisi nuorten mukaan olla mahdollisimman monikanavaista.

Nuoret toivovat erityisesti saavansa tietoa koulusta.  Myös sosiaalinen media ja verkkosivut toimivat hyvinä viestintäkanavina nuorille – unohtamatta perinteisiä ilmoitustauluja, julisteita ja flyierei’ta” hankeasiantuntija Henna Middeke kertoo.

 

Selvityshankkeen aineiston erityisarvoina voidaan pitää:

  • Reilu 1900 pohjoiskarjalaista nuorta vastasi sähköiseen hyvinvointikyselyyn
  • Tavoitettiin myös heitä, jotka usein jäävät vastaavien selvitysten ulkopuolelle. Kyselystä toteutettiin kohdennettu versio etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen asiakkaille. Yli 18-vuotiaita vastaajia oli noin 300, heistä 108 työn ja koulutuksen ulkopuolella tai kohdennetun nuorisotyön piirissä.
  • Kyselyssä oli avokysymyksiä, joihin nuoret olivat myös vastanneet. Näiden avovastausten myötä saatiin nuorten omaa ääntä kuuluviina, selville nuorten itsensä sanoittamia ajatuksia niin hyvinvointiin kuin palvelukokemuksiin liittyen. Valtakunnalliset selvityskyselyt eivät useinkaan pysty käsittelemään avokysymyksiä.

Toivomme että tätä materiaalia hyödyntävät nuorten parissa toimivat, nuorten palveluja johtavat, suunnittelevat ja toteuttavat henkilöt sekä päättäjät. Olemme tehneet yhteistyötä niin kyselyn valmistelussa kuin tulosten eteenpäin viennin osalta hyvinvointialueen ja kunnallisen nuorisotyön henkilöstön sekä järjestötoimijoiden kanssa.”

Voit ladata raportin tästä.

Linkki: https://www.humak.fi/julkaisut/miten-nuorilla-menee-2023/ 

Lisätiedot

Projektipäällikkö, tutkija: Aino Tormulainen, aino.tormulainen@humak.fi p. +358 400 349335

Hankeasiantuntija: Henna Middeke, henna.middeke@humak.fi p. +358 50 4061574

Hankkeen kotisivut https://hyvinvoiva-pohjoiskarjalainen-nuori.humak.fi/

 

Teksti: Aino Tormulainen ja Henna Middeke, toimittanut Emilia Reponen, Humak.

Hyvinvoiva Pohjoiskarjalainen nuori-hankkeen toteuttajien logot: SiunSote, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Humak, ELY-keskus, Vipuvoimaa EU:lta ja EU:n sosiaalirahasto.

2023-12-08 13:18:46