Ministeri Saarikko: Korona-aika on nostanut kulttuurialan poliittiseen keskusteluun aiempaa enemmän

Mies valokuvaa, kun toinen ojentaa kaulahuivia lahjaksi vieraana olevalle naiselle kokoushuoneessa.

-”Pandemian aikana kulttuuri- ja tapahtuma-ala on ollut enemmän poliittisessa keskustelussa kuin koskaan urani aikana. Kulttuurin arvo on korostunut kaikille nyt, kun sitä ei enää ole saatavilla. Myös alan arvoketju on tullut näkyväksi alan järjestäytymisen ja Tapahtumateollisuus ry:n perustamisen myötä”, totesi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vieraillessaan Humakin Turun yksikössä.

Vierailun tarkoituksena oli kuulla ministerin näkemyksiä kulttuuri- ja tapahtuma-alan tilanteesta ja tukitoimista korona-aikana sekä kertoa Humakin toiminnasta alan merkittävänä kouluttajana ja kehittäjänä ministerille. Tapaaminen järjestettiin nykyoloihin soveltuvana hybriditapaamisena, jossa osa osallistujista oli paikanpäällä ja osa verkossa.

”Tukijärjestelmiä on kehitetty kulttuuri- ja tapahtuma-alan erityispiirteisiin”

Tapahtuma-ala jäi alussa tukitoimissa paitsioon, koska vanhat tukijärjestelmät eivät ministeri Saarikon mielestä taipuneet kulttuurialan toimintalogiikkaan:

–”Tapahtuma-alalla tuotantoa tehdään läpi vuoden, mutta kävijät tulevat muutamana tapahtumapäivänä. Tukijärjestelmä puolestaan oli suunniteltu perinteisen palveluliiketoiminnan näkökulmasta. Niillä korvattiin menetyksiä, jotka aiheutuivat päivittäisestä asiakasvirtojen vähentymisestä”.

Kentältä saadun palautteen ansiosta tukijärjestelmiä on kyetty ministerin mielestä parantamaan. –”Tukea on jaettu yhteensä 110 miljoona euroa kulttuurikentän eri toimijoille. Seuraavassa hakuvaiheessa suuntaamme apua erityisesti alan freelancereille”, Saarikko lupaa.

Ministerin mukaan virkamiehet tekevät päätöksiä virkavastuulla, joten olemassa olleita ohjeistuksia on täytynyt noudattaa. Lisäksi rahaa on ollut tarjolla vähemmän kuin sitä tarvitsevia.

–”Tilannetta on pyritty lieventämään poliittisella tasolla mm. laajentamalla sosiaaliturvaa koskemaan uusia ryhmiä sekä muokkaamalla kustannustukea kulttuurialalle paremmin sopivaksi”, Saarikko toteaa.

Saarikon toiveissa on, että epidemian helpottuessa tapahtuma-alaa aletaan avata kesän korvilla. Ministeriö on halunnut varmistaa yhdessä tapahtuma-alan toimijoiden kanssa, että kävijät uskaltaisivat turvallisin mielin lähteä tapahtumiin.

-”Olemme yhdessä tapahtuma-alan toimijoina kehittäneet Turvallinen tapahtuma-tunnuksen. Tunnus viestii kävijöille, että sillä varustetussa tapahtumassa turvallisuusasiat on otettu huomioon”, ministeri kertoo.

Rehtori: ”Nykyisessä tilanteessa voisimme tehdä enemmän kulttuurialan toimijoiden osaamisen vahvistamiseksi”

Verkkokokouspalvelun ikkuna osallistujista valkokankaalla. Kuvassa henkilöitä eri paikoissa.
Kokous järjestetiin aikaan sopivasti hybriditapahtumana, jossa osallistujia oli sekä livenä paikanpäällä että verkon välityksellä mukana. Kuvassa Jukka Määttä ja Tiina Heimo ylärivissä, keskellä Leena Janhila, Katri Kaalikoski ja Pinja Öman sekä alarivissä Katri Salomäenpää.

Humakin rehtori ja toimitusjohtaja Jukka Määttä totesi, että Humakilla on paljon osaamista taiteen ja kulttuurialan kehittämiseksi ja tukemiseksi. Kulttuurituottajien digikoulutuksesta on tullut Humakin suosituin tutkinto ja korona-aikana opiskelijamäärät etenkin avoimessa ammattikorkeakoulussa ovat kasvaneet.

-”Nykyinen toimintamalli ei kuitenkaan valitettavasti mahdollista kysyntään vastaamista. Voisimme tukea toimijoita vieläkin enemmän uuden osaamisen hankkimisessa mm. digituotannossa ja yrittäjyysvalmiuksissa, kun siihen olisi sopiva rahoitusintrumentti”, Määttä harmittelee.

Alan kehittämistoimintaa esitellyt koulutusjohtaja Timo Parkkola korosti, että kulttuurialalla varsinkin aloittelevien yrittäjien tukeminen on tärkeää. Tukijärjestelmiä konkreettista toimintaa tukevasta ja kehittävästä työstä, jota ammattikorkeakoulut tekevät, on hänen mukaansa vähennetty.

–”Akateeminen tutkimus, johon varoja on ohjattu, on toki tärkeää. Kulttuurialan ammattilaisille ja yrittäjille kuitenkin konkreettinen toiminnan ja osaamisen kehittäminen on keskeisempi heidän omaa toimintaansa kehittävä tukitoimi”, Parkkola toteaa.

Opiskelija voi viedä osaamistaan harjoittelupaikkaansa poikkeusoloissakin

Ministeriä kiinnosti myös opiskelijoiden kokemukset poikkeusaikana. Niistä hänelle kertoivat Pinja Öman ja Katri Salomäenpää, jotka nostivat huolen tarjolla olevien harjoittelupaikkojen niukkuudesta. Molemmat kuitenkin näkivät korona-ajassa myös mahdollisuuksia.

-”Opettajamme ovat tähdentäneet meille, miten voimme luoda työpaikkoja sinne missä meitä tarvitaan. Koulu on antanut meille hyvät työkalut etänä toimimiseen. Sitä tietoa olemme vieneet nyt tänä aikana työssäoppimispaikoille”, Pinja totesi.

Kuvat: Jarmo Röksä, CC-BY. Pääkuvassa koulutusjohtaja Timo Parkkola ojentaa ministerille Humakin kaulahuivin muistellessan edellisen viikonlopun kylmää pilkkireissua Oripäässä. Ministerin erityisavustaja Markus Ylimaa kuvassa vasemmalla.

 

2021-02-19 17:20:11