Ritarikuntien kunniamerkit luovutettiin humakilaisille
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit jaettiin humakilaisille lämminhenkisessä tilaisuudessa 12.2.2024 Helsingissä. Tilaisuudessa olivat palkittujen ja heidän läheistensä lisäksi heidän esihenkilönsä, Humakin hallituksen puheenjohtaja Heikki Sarso sekä rehtori, toimitusjohtaja Jukka Määttä.
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä jaetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. Työn vaikuttavuus valtakunnallisesti ja muu yhteiskunnallinen työ ovat tärkeitä perusteita valinnoissa. Humak haki kunniamerkkejä ansioituneen uran Humakissa tehneille ja eläkkeelle siirtyneille työntekijöilleen: Annikki Kluukerille ja Juha Iso-Aholle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Päivi Ruutiaiselle Suomen Leijonan ritarimerkki.
Palkitseminen ansiokkaasta ja vaikuttavasta työstä
Tilaisuuteen osallistuneet Humakin edustajat kiittivät palkittuja heidän pitkästä ja positiivisesta panoksestaan Humakissa. Puheissa korostettiin palkittujen ansioita koulutuksen ja Humakin vahvuusalojen kehittämisessä. Myös Humakin ulkopuolella tehty työ ja sen yhteiskunnallinen merkittävyys nousi puheissa esiin.
Kaikki palkitut ovat osallistuneet aktiivisesti opintosuunnitelmien kehittämiseen sekä uusien koulutusten luomiseen ja ovat siten vaikuttaneet merkittävästi kokonaisten opiskelijasukupolvien ammatilliseen kehittymiseen ja osaamiseen.
Palkitut muistelivat Humakissa tehtyä työtä ja yhteisöllisyyttä kiitollisina
Kluukeri, Iso-Aho ja Ruutiainen kertoivat kaikki olleensa yllättyneitä ja kiitollisia Tasavallan presidentin myöntämistä kunniamerkeistä.
-”Minulle syntyi työssäni vahva prosessiosaaminen, jossa kehittymistä työnantajan, esihenkilöiden ja tiimien tuki auttoi suuresti. Mitään työtä ei tehdä yksin ja meillä on Humakissa upeita tiimejä”, Kluukeri kertoi palkitsemispuheenvuorossaan.
Kluukeri korosti opiskelijakeskeisyyden olleen tärkeintä omassa työssään. Hän arvosti myös Humakin arvopohjaa, joka näkyi työn arjessa ja tiimien tuessa. Kluukeri osallistui Humakin uusien koulutusten kuten yheisöpedagogi (ylempi AMK)-tutkinnon ja monimuotisen verkkototeutuksen suunnittelutyöhön. Molempien koulutusten vetovoima on ollut hyvin suurta viime vuosina.
Iso-Aho on vaikuttanut Etelä-Karjalan kulttuuri- ja matkailualan kehittämiseen 30:en alueellisen kehittämishankkeen kautta, mutta myös toimimalla aktiivisesti kulttuurielämässä yksityisesti. Humakiin Iso-Aho saapui kulttuurituotannon lehtoriksi tuottajan substanssiosaamisella ja jakoi osaamistaan organisaatioon opintosuunnitelmatyössä ja opetuksessa. Vaikuttavan hanketyön lisäksi Iso-Aho oli mukana kulttuurituottajan maisteritasoisen koulutuksen luomisessa Suomeen.
-”Haluan kiittää työkavereitani. On ollut hienoa työskennellä upeiden ihmisten parissa ja löytää työpareja kaikilta kampuksilta oman työn tueksi”, Iso-Aho kiitti omassa puheenvuorossaan.
Päivi Ruutiainen on uransa aikana ollut erityisen aktiivinen sidosryhmätyössä, mutta myös laajemmin suomalaisessa taidekentässä nostaessaan väitöskirjatutkimuksessaan ja tietokirjoissaan esiin suomalaista korutaidetta.
Ruutiainen oli yksi ensimmäisistä henkilöistä, jotka miettivät TKI-työn integroimista opetukseen ennen kuin siitä alettiin puhua laajemmin ammattikorkeakoulukentällä ”yhteiskunnallisena vaikuttavuutena”. Viimeisinä työvuosinaan Ruutiaisen sydämen asiaksi nousi opiskelijoiden opintojen ohjaaminen keskellä vaikeaa pandemia-aikaa.
-”Olen saanut tehdä mielekkäitä valintoja työssäni ja tehdä monipuolista työtä,” Ruutiainen korosti omassa puheessaan. Työn merkityksellisyyttä ja sykähdyttävyyttä Ruutiainen kuvasi liikuttavalla tavalla, kertoessaan esimerkkejä kohtaamisistaan Humakin alumnien kanssa.
-”Tärkeintä on ollut opiskelijoiden kohtaaminen ja sen näkeminen, miten he ovat päässeet eteenpäin elämässään”, hän kertoi.
Teksti ja kuvat: Jarmo Röksä
2024-02-13 15:25:50
