Tiede- ja kulttuuriministeri Kurvinen: Humakin alat ovat tulevaisuuden aloja

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen tapasi Humanistisen ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunta HUMAKOn edustajia torstaina 10.2.2022 järjestetyssä virtuaalitapaamisessa. Kurvisen mukaan Humakin toimialat ovat tulevaisuuden aloja, koska inhimillisen toiminnan ja yhteisöllisen kehittämisen osaaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Tätä työtä ei voi korvata keinoälyllä.

Rehtori Jukka Määttä välitti ministerille ammattikorkeakoulujen yhteiset terveiset maisterinimikkeen virallistamisesta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sijaan. Tutkintonimike on tärkeä koulutusmarkkinoinnin kannalta, jotta kansainvälisiä osaajia voidaan houkutella Suomeen. Nimike, jolle ei ole kansainvälistä vastiketta, haittaa suomalaista koulutusvientiä ja hidastaa osaajaperusteista maahanmuuttoa.

 

Kansalaisyhteiskunnan vahvistamistavoite tekee Humakista erityisen ja uniikin

– Haluamme kulkea vastuullisesti kohti tulevaisuutta tuottamalla kestävää elämäntapaa tukevaa osaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Pidämme tärkeänä myös kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Tämä arvo välittyy meille omistajapohjastamme, joissa kansalaisyhteiskuntatoimijat ovat merkittävästi edustettuina, rehtori Määttä kertoi Humakin arvotaustasta.

Ministeri Kurvisen muisteli tapaamisessa ensi kohtaamistaan Humakin kanssa. Se tapahtui Alkio-opistolla, jossa hän osallistui puolueensa järjestämään koulutukseen. Tuolloiselle keskustanuorten puheenjohtajalle selvisi, että Alkio-opiston kannatusyhdistys on yksi Humakin omistajayhteisöistä. Muita osakkaita ovat Kuurojen liitto ry, Paasikiviopistoyhdistys ry, Pohjois-Savon kansanopistoseura ry, Palkansaajien koulutussäätiö sr sekä Työväen Akatemian kannatusosakeyhtiö.

Ammattien kelpoisuusvaatimuksista tutkintonimikkeiden sijaan osaamisperusta

Ministerin vastuualueeseen kuuluvat Humakin toiminnassa keskeisesti näkyvät nuoriso- ja kulttuurialat. Humak on molempien alojen suurin kouluttaja ja johtava TKI-toimija Suomessa. Koulutusjohtajat Päivi Marjanen ja Timo Parkkola esittelivät Humakin yhteisöpedagogi- ja kulttuurituottajakoulutuksia. Yhteisöpedagogikoulutusta edustava Marjanen kertoi ministerille yhteisöpedagogien hyvästä työllistymisasteesta sekä siitä, että yhteisöjen kehittämisosaamisella on generalistisena taitona erityisen paljon kysyntää myös ns. perinteisten alojen ulkopuolella yhteiskunnassamme.

Tärkeimpänä asiana Marjanen nosti keskustelussa esiin toiveen, johon kaikki yhteisöpedagogikouluttajat yhtyvät: Ammattien kelpoisuusvaatimuksia määriteltäessä tulee jatkossa korostaa enemmän koulutusten tuomaa osaamista kuin tutkintonimikkeitä. Osaamisen kautta tarkasteltuna yhteisöpedagogit pystyvät erinomaisesti työskentelemään ammattilaisina esimerkiksi myös lastenkodeissa ja ehkäisevässä lastensuojelussa. Nimikeperusteinen sulkeminen tältä sektorilta ei ole perusteltua.

Kulttuurialalle uutta osaamista ja liiketoimintaa kouluttamalla ja TKI-toiminnalla

Korona-aika on koetellut erityisesti kulttuurialaa. Koulutusjohtaja Timo Parkkolan mukaan sosiaalisen ja kulttuurisen toiminnan kehittäminen ja alan innovaatiot ovat tärkeä osa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kokonaisuutta. Humak on tarjonnut raskaassa tilanteessa oleville kulttuurialan toimijoille hankkeistettuja koulutuksia, joiden tavoitteena on ollut sekä digitaalisten taitojen osaamisen että digitaalisten ansainta- ja liiketoimintamallien kehittäminen.  Koulutusjohtaja Parkkola esitteli useita hankkeita, joissa Humak on tarjonnut näihin uudenlaisia innovatiivisia ja ajattelutapoja sekä malleja, kuinka kulttuurituotanto-osaamista voidaan hyödyntää muillakin aloilla kuin kulttuurialalla. Ministeri kiinnostui hanketoiminnasta ja toivoi asiasta lisätietoa ministeriöön.

-Jatkamme keskustelua Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan mahdollisuuksista varmasti muissa yhteyksissä, Parkkola lupasi.

Ministeri: Humakin toimialat ovat tulevaisuuden toimialoja

-Mielestäni Humakin toimialat ovat tulevaisuuden toimialoja. Tulevaisuudessa ne ammatit, joissa inhimillinen osaaminen ja yhteisöllinen toiminta on keskiössä ovat yhä tärkeitä, Kurvinen kommentoi vastauksessaan. Hänen mukaansa ihmisten kohtaamisessa, vuorovaikutuksessa, inhimillisessä ja laadullisessa arvioinnissa, ihmisten johtamisessa ja motivoinnissa tarvitaan jatkossakin ihmistä osaajana.

-Kone voi tehdä laskutoimituksen, mutta se ei osaa empatiaa, Kurvinen totesi futuristi Perttu Pölöseen viitaten.

Nuorisolle tukea nuorisotyön teemavuotena

Vuosi 2022 on nuorisotyön teemavuosi. Vuoden teemana ja tavoitteena on tarjota nuorelle merkityksellinen elämä. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella korona-aika on kurittanut juurikin nuoria ja nuorten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat nousivat esiin niin Marjasen kuin opiskelijakunta HUMAKOn edustajien puheissa.

Sini Riihimäki, Christina Piirainen ja Suvi Torikka painottivat omissa puheenvuoroissaan riittävien ja pysyvien resurssien turvaamisesta opiskelijahyvinvoinnin kehittämiseksi. Viimeiset kaksi vuotta ovat koetelleet opiskelijayhteisöä raskaalla tavalla ja opiskelijakunnan huoli opiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoínnista on suuri.