Hanketyössä kehitetyt kuvat tukevat kielellistä saavutettavuutta

• Kirjoittaja: Tanja Gavrilov, FM, tulkki (AMK), medianomi (AMK), lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 15.4.2020

Viime vuosikymmenen puolivälissä Eurooppaan saapui ennätysmäärä pakolaisia ja maahanmuuttajia. Migrin mukaan vuosien 2015­–2019 aikana Suomesta haki turvapaikkaa 30 000 ihmistä. Turvapaikanhakijoita oli paljon, ja kielimuureja alkoi nousta yhtäkkiä vähän kaikkialle. Tulkkauspalvelun järjestäminen oli haastavaa, eikä kaikkien tarvittavien kielten tulkkeja ollut edes saatavilla.

Humakin tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden vahvuusala haki hankekumppaneidensa kanssa rahoitusta kehittääkseen ratkaisuja näihin lisääntyviin kasvokkaisten vuorovaikutustilanteiden haasteisiin.

Vuonna 2017 alkaneessa KUVAKO-hankkeessa alettiin kehittää kuvakommunikaatioon perustuvia ratkaisuja, jotka voisivat auttaa kohtaamisen haasteissa vastaanottokeskusympäristöissä. Haasteena näissä kohtaamisissa oli yhteisen kielen puute.

Hankkeessa suunniteltiin ja tuotettiin noin 1000 uutta kuvaa tukemaan näitä vuorovaikutustilanteita.

Kuvasuunnittelutyön tavoitteena oli suunnitella niin ulkoisesti kuin sisällöllisestikin mahdollisimman selkeitä ja esittäviä kuvia, jotka olisivat mahdollisimman saavutettavia. Kuvien suunnittelussa oli monia erilaisia työvaiheita, joista kerromme tarkemmin KUVAKO-hankkeen julkaisun artikkelissa KUVAKO-kuvan rakennusaineita.

Kuvat ovat nyt kaikkien saatavilla Papunetin kuvapankissa sekä Kuvakom-mobiilisovelluksessa, joka myös kehitettiin ja tuotettiin hankkeessa yhdeksi työkaluksi kielellisen saavutettavuuden parantamiseksi.

Yhteinen ja verkosta ammentava kuvasuunnitteluprosessi

Saimme tärkeää tietoa selkeän kuvan suunnittelusta sekä siihen liittyvistä seikoista hankekumppaniltamme Papunetilta. Heidän ylläpitämä kuvapankki, heidän esteettömän kuvan suunnitteluohjeet sekä asiantuntijakeskustelut kehittivät ja tehostivat toimintaamme kuvien äärellä. Myös Selkokeskuksen selkeän kuvan suunnitteluohjeet suuntasivat työtämme.

Kuvasuunnittelun eri vaiheissa selasimme ja luimme verkon lukuisia kuvapankkeja ja -aineistoja. Kuvien etsiminen, katsominen ja vertailu laajensivat näkemystämme olemassa olevista kuvastoista, ja vahvistivat käsityksiämme omien kuviemme ymmärrettävyydestä. Laajalti levinneitä ja yleisesti käytössä olevia symboleja oli järkevää ottaa käyttöön myös meidän monikulttuurisuuden huomioivaan kuvastoomme. Erilaisten kuvapankkien ja kuvakommunikointituotteita esittelevien sivujen lisäksi käytimme apuna luonnollisesti myös Googlen kuvahakua, joka tuottaa valtavasti tuloksia. Kun kuvahaun työkaluja käyttää monipuolisesti, saa hakua tarkennettua aina värimaailmasta kuvan teknisiin ominaisuuksiin.

Ajanmukainen kuva houkuttelee kuvakommunikaation äärelle

Kuvia käytetään laajalti kommunikaatiokeinona viestin välittämiseen sekä kirjoitetun tai puhutun viestin täydentämiseen ja tukemiseen. Nämä samaisen seikat olivat myös hankkeessa suunniteltavien kuvien käyttötarkoituksia. Emme tavoitelleet kuvasuunnittelutyössä kuitenkaan pelkästään toimivaa kuvaa, vaan halusimme kuvan tyydyttävän myös tekijöiden ja kuvien käyttäjien esteettistä silmää. Leskelä (2019) kirjoittaakin, että julkaisun ulkoasu on portti sisältöön. Ajattelimme suunniteltavista kuvistamme samalla tavalla: kuvan visuaalinen ilme houkuttelee viestijää kuvien äärelle ja kuvien käyttöön. Kun hankkeen kuvat alkoivat valmistua, huomasimmekin iloksemme, että uudet kuvat olivat monissa visuaalisissa ympäristöissä pirteitä poikkeuksia. KUVAKO-hanke toi siis osaltaan kuvakommunikaatiota 2020-luvulle.

Visuaalisen ilmeen lisäksi kuvien aikakauteen voivat viitata myös kuvien tekniset ominaisuudet sekä kuvien sisällöt. Kuvan tekninen ominaisuus on muun muassa kuvan skaalautuvuus: nykyaikainen kuva skaalautuu eri käyttökohteisiin ja erilaisiin kokoihin vaivatta. Kuvien käyttötarpeet voivat muuttua ajan kuluessa, ja aiemmin tehtyjä kuvastoja voi olla siis tarpeen myös päivittää. Kuvien ilmeen päivitystarpeista kielii myös Ideogrammin kuvatyöskentely, josta he kertovat blogissaan, ja jonka tavoitteena on kunnostaa Papunetistä löytyviä viittomakuvia. Kunnostukseen kuuluu kuvien tekninen päivittäminen sekä kuvien selkiyttäminen. Kuvan viittojalta poistetaan raidat paidasta ja viittomien liikettä kuvaavat nuolet värjätään punaisiksi.

Kuvat kehittyvät myös sisältöjensä osalta. Sisältöjen muutoksiin viittaa esimerkiksi KUVAKO-hankkeessakin käyty keskustelu sukupuolien representaatioista kuvissa. Teimme kuvien suunnittelussa tietoisen valinnan tuoda kuviin eri sukupuolia, ja nostimme muun muassa ammatteja esittäviin kuviin naisia ja miehiä tasapuolisesti. The Noun Projectin blogissa Kim käsittelee monipuolisesti sukupuolien epätasa-arvoa ikonografiassa. Blogista saa hyviä vinkkejä sukupuolien esilletuomiseen ja tasa-arvoistamiseen visuaalisessa suunnittelussa.

Kuvat ovat osa saavutettavaa viestintää

Hanketyön aikana todistimme sitä seikkaa, että kuvakommunikaatio edistää monin tavoin kielellistä saavutettavuutta. Sen lisäksi, että näimme hankkeen kuvasovellusten tukevan erilaisia vuorovaikutustilanteita, tutustuimme myös maailmalla oleviin esimerkkeihin. Kuvasuunnitteluprosessin aikana löysin tieni muun muassa sivustolle, jossa esiteltiin nuorta, jolla on käytössään katseohjautuva symbolikirjasto. Kirjastossa hänellä on rukouksiin sopiva kuvasto, jonka avulla hän voi harjoittaa islamin uskoaan itsenäisesti rukoillen. Video on hyvä muistutus siitä, kuinka taipuva menetelmä kuvakommunikaatio on. Video muistuttaa myös siitä, että joillekin meistä menetelmä on kuin äidinkieli, eli se tärkein tapa kommunikoida muiden ihmisten kanssa.

On ollut ilo huomata, että kuvakommunikaatiosta hyötyvien ja sitä käyttävien tarpeet huomioidaan nykyisin yhä paremmin myös yhteiskunnan tasolla. Tästä on esimerkkinä julkisia palveluja koskeva saavutettavuusdirektiivi, joka ohjaa myös kuvien käyttöä ja visuaalista viestintää verkkopalveluissa. Saavutettavuus.fi -sivustolta löytyy koonti, joka on laadittu saavutettavien verkkosisältöjen suunnittelun tueksi, ja josta löytyy myös perusteita ja ohjeita kuvien käytölle: Visuaaliset keinot, kuten kuvien käyttö verkkosisällöissä lisäävät saavutettavuutta, sille ne herättävät huomion ja auttavat osaa ihmisistä omaksumaan tiedon paremmin.

Kuvat: KUVAKOM

Lähteet:

Leskelä, Leealaura 2019. Selkokieli – Saavutettavan kielen opas. Kehitysvammaliitto ry.