Kohti kestävämpää ja vastuullisempaa Humakia – “Kestävän kehityksen keskiviikko -blogisarja osa 1”
- Kirjoittaja: Johanna Henriksson, KM, Hallinnon suunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 06.4.2022
- Kirjoittaja: Timo Parkkola, FM, Koulutusjohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 06.4.2022
- Kirjoittaja: Titta Pohjanmäki, KL, Hallintopäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 06.4.2022
Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet rehtorineuvosto Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaan. Korkeakoulukentän yhteisenä tavoitteena on olla kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Tässä blogisarjassa avataan, miten Humak huomioi koulutuksen, TKI-työn sekä johtamisen ja henkilöstön osaamisen osa-alueilla kestävän kehityksen periaatteet niin ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta. Edellisten lisäksi kestävän kehityksen kokonaisuuteen liittyy vuosittainen hiilijalanjäljen laskenta, jonka kautta Humak pyrkii vähentämään omaa ilmastokuormaansa. Blogisarjassa tuomme myös esille laskennan perusteita ja Humakin hiilijalanjäljen kehittymistä. Blogeja ilmestyy kerran viikossa keskiviikkoisin klo 9 toukokuulle 2022 asti. “Kestävän kehityksen keskiviikko” -blogisarja käynnistyy 6.4.2022. Osa 1: “Kohti kestävämpää ja vastuullisempaa Humakia“.
Blogi 1: “Kohti kestävämpää ja vastuullisempaa Humakia”
Korkeakoulut ovat merkittävässä roolissa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Lähtökohtana on, että kestävän kehityksen teemat läpileikkaavat kaikki korkeakoulun tavoitteet ja toiminnot. Humakista valmistuvilla opiskelijoilla tulee olla osaamista edistää toimialoillaan kestävää kehitystä ja torjua ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnassa. TKI-työn kautta tulee taas löytää ratkaisuja kestävyyshaasteisiin. Tämä edellyttää myös vastuullista toimintaa Humakilta työantajana: meidän tulee toimia niin kuin opetamme.
Kestävässä kehityksessä ei ole kyse pelkästään tahtotilasta maailman parantamiseen, vaan se on myös monin tavoin säänneltyä. Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen työtä ohjaavat YK:n Agenda 2030:n yleisten tavoitteiden ohella opetus- ja kulttuuriministeriön laatimat linjaukset korkeakouluille, mutta myös useat lait, viranomaistoiminta sekä alueelliset määräykset. Nämä kaikki ovat oppilaitoksen arjen työssä mukana.
Tulevaisuudessa sekä vapaaehtoisten periaatteiden että velvoittavien säännösten merkitys tulee korostumaan kaikessa työssä. Siksi on tärkeää kysyä: ovatko kestävän kehityksen näkökohdat riittävästi mukana koulutuksessa, jolla tuetaan opiskelijoiden tulevaisuuden työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja? Kestävän kehityksen keskiviikko -blogisarjan ensimmäisessä osassa avaamme, minkälaisia ajatuksia aihe herättää humakilaisissa.
Kestävä kehitys kehittämispäivien teemana – asiantuntemusta HAMKista
Humakin helmikuussa järjestetyillä henkilöstön kehittämispäivillä pääteemana oli kestävä kehitys. Alustajana toimi kestävän kehityksen koordinaattori Mervi Friman Hämeen ammattikorkeakoulusta. Puheenvuorossaan Friman korosti, että kestävä kehitys tulee nähdä osana kaikkea korkeakoulun toimintaa. Koulutuksen ohella myös TKI-toiminnalla tulee olla rooli kestävän kehityksen ongelmien ratkaisussa.
Humakin tuleekin tehdä rohkeita kestävän kehityksen valintoja suhteessa omaan strategiaansa ja yhteiskunnalliseen tehtäväänsä. Tämä vaatii vastuunottoa, selkeitä omia linjauksia ja kestävän kehityksen kaikkien elementtien huomioimista. Tavoitteita ei voi saavuttaa yksin. Koko korkeakouluyhteisön tulee sitoutua yhteiseen tavoitteeseen ja rakentaa entistä parempaa kestävän kehityksen osaamista. Siihen tarvitaan kumppaneita ja yhteistyötä sekä strategisten kumppanuuksien että verkostojen kautta.
Omassa korkeakoulussa kestävän kehityksen toimenpiteet tulee sanoittaa ja tehdä näkyväksi arjessa koko yhteisön osalta. Innostamisen tueksi voidaan suunnitella esimerkiksi erilaisia tempauksia, kilpailuja, somekampanjoita ja haastaa näin kaikki arjen tekoihin. Blogisarjan kuudes osa esitteleekin Humakissa käynnistyvää henkilöstön Liiku maailman ympäri -kampanjaa.
Humakin henkilöstö kestävän kehityksen asialla
Humakiin laaditaan vuoden 2022 aikana kestävän kehityksen (KEKE) ohjelma, jonka tavoitteena on nettopositiivinen Humak. Nettopositiivisuus sisältää mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen, jota pienennetään osana jokapäiväistä toimintaamme. Negatiivisen jalanjäljen lisäksi ympäristöön ja yhteisöön vaikuttavat myös positiiviset toimemme, tätä kutsutaan kädenjäljeksi. Koulutuksen ja kestäviä ratkaisuja kehittävän TKI-toiminnan kautta Humakin ei tarvitse pysähtyä hiilineutraaliuteen, vaan voimme nousta sen yli nettopositiiviseksi ammattikorkeakouluksi. Tämä mielessä Humakin henkilöstö osallistettiin KEKE-ohjelman laadintaan helmikuun kehittämispäivillä. Henkilöstö sai kertoa ajatuksiaan ja ideoitaan kestävästä kehityksestä koulutus- ja TKI-työn näkökulmista sekä keinoista hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Lisäksi humakilaiset pohtivat, mitä toimiminen vastuullisesti ja kestävästi tarkoittaa omassa työssä.
Koulutukseen liittyvissä pohdinnoissa Humakin henkilöstö nosti vahvasti ekologisen kestävyyden rinnalle sosiaalisen kestävyyden. Vaikka osallisuuden edistäminen, tasa-arvo, eriarvoisuuden ehkäisy ja ihmisarvo ehkä näkyvätkin jo nyt opetussuunnitelmissamme, tulisivat ne sanoittaa ja kytkeä paremmin osaksi kestävän kehityksen tematiikkaa. Nähtäväksi jää, tuleeko kestävän kehityksen kompetenssista diginatiivisuuteen verrattavissa oleva ilmiö: ovatko opiskelijat jo Humakiin tullessaan riittävän KEKE-valveutuneita vai vieläkin valveutuneempia. Haastetaanko toimintamme ja koulutuksemme tältä osin? Korkeakoulutasoista kestävän kehityksen koulutusta pohtii koulutusjohtaja Päivi Marjanen blogisarjan osassa 4.
Humakin TKI-toiminnassa keskeiseksi nähtiin verkostojen ja kumppanuuksien kehittäminen kestävää kehitystä toteuttavien ja edistävien tahojen suuntaan unohtamatta kuitenkaan Humakin arvoja ja kriteerejä hankeyhteistyölle. Tämä tarkoittaa myös tarvittaessa uskallusta kyseenalaistaa sidosryhmäyhteistyö ja rohkeutta pitää kiinni Humakin vastuullisuuden linjasta. Blogisarjan kolmannessa osassa koulutusjohtaja Timo Parkkola pohtii, miten TKI-työllä pystytään vastaamaan kestävän kehityksen haasteisiin Humakin toimialoilla ja mitä ratkaisuja Humak voi tuottaa kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseksi.
Henkilöstöä puhuttavia teemoja olivat myös etätyöskentelyn määrä jatkossa suhteessa lähityöskentelyyn kampuksella. Humakin kampukset sijaitsevat osin rajallisten julkisten liikenneyhteyksien päässä, joten omalla autolla liikkuminen on toisinaan välttämätöntä sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Asia ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen. Myös etätyöskentely kuormittaa ilmastoa ja ympäristöä, sillä ICT-ala on yksi maailman suurimmista sähköenergian kuluttajista ja näin hiilipäästöjen tuottajista. Henkilöstöstä noussut idea – ehkä radikaaliltakin kuulostava – ”tehdään Humakista kokonaan virtuaalinen korkeakoulu”, ei siis ratkaise päästöongelmaa, jos emme kiinnitä huomiota energia- ja laitevalintoihin sekä käyttämiimme verkkopalveluihin ja järjestelmiin. Kyse onkin sopivan tasapainon löytämisestä etäopetuksen ja ekologisesti kestävästi sijoitettujen sekä toimivien kampusten välillä. Pureudumme Humakin vuoden 2020 hiilijalanjäljen laskentaan ja nostamme tarkemmin esille henkilöstön mietteitä hiilijalanjäljen pienentämisen keinoista blogisarjan osassa 2.
