Humak-alumni Sarianna Matikainen on nähnyt kulttuurialan harjoittelujen monet puolet: ”Harjoittelusta saatujen verkostojen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa”
Humakin huhtikuun alumniaamukahvien teemana oli työelämän ja harjoittelijoiden vuorovaikutus. Teemaa oli alustamassa Humakin alumni Sarianna Matikainen, joka on muun muassa Nelonen Media Liven tuotantopäällikkönä ollut ohjaamassa ja perehdyttämässä monia harjoittelijoita tehtäviinsä. Matikaisella on yli 15 vuoden kokemus festivaali- ja tapahtumakentältä, ja keväällä 2022 hän aloitti työnsä päätoimisena tuntiopettajana Humakin Kauniaisten kampuksella.
Yli 15 vuoden uraan, 40 festivaalituotantoon sekä moniin muihin projekteihin mahtuu monta harjoittelijaa ja ohjattua opinnäytetyötä. Tällä kokemuksella Sarianna Matikainen on pystynyt tekemään paljon havaintoja siitä, mikä harjoittelutilanteissa toimii ja missä on puolestaan parannettavaa. Luonnollisesti myös henkilökohtaisia harjoittelukokemuksia on kertynyt opiskeluajoilta.
Matikainen jakoi havaintojaan ja kokemuksiaan huhtikuun alumniaamukahveilla. Keskeisenä aiheena oli harjoittelukokemuksen vuorovaikutteisuus – eli miten opiskelijat hyötyvät harjoittelukokemuksesta aidossa työympäristössä ja miten puolestaan yritys hyötyy harjoittelijoiden tuomasta panoksesta.
Alumniaamukahvit pidetään joka kuun ensimmäisenä torstaina. Aamukahvien tarkoituksena on tarjota Humakista valmistuneille säännöllisesti toistuva tapaamishetki kuulumisten vaihtoon ja verkostoitumiseen sekä tilaisuus keskustella alojamme kiinnostavista aiheista. Kuukausittain valitaan uusi teema, josta käydään vapaamuotoista keskustelua Humakin alumnien ja yhteiskumppaneiden kesken.
Rohkeus ja oma-aloitteisuus palkitaan harjoittelupaikkaa hakiessa
Matikainen valmistui kulttuurituottajaksi (AMK) reilut kymmenen vuotta sitten ja palasi vielä myöhemmin Humakiin suorittamaan kulttuurituotannon YAMK-tutkinnon. Matikainen on työskennellyt monipuolisten tapahtumatuotantojen parissa aina yksityistilaisuuksista ja yritystapahtumista isoihin konsertteihin ja festivaaleihin. Hän on esimerkiksi tehnyt Nightwishin, Rammsteinin ja Robbie Williamsin isoja stadionkonserttituotantoja sekä hoitanut Ismo Alangon keikkatuotantoja.
Monipuolinen ura sai alkunsa Oulun Qstock-festivaalin puitteissa, josta löytyi Matikaisen ensimmäinen harjoittelupaikka. Parin kesän harjoittelu Qstockissa johtikin ennen pitkää pestiin vastaavana tuottajana. Matikaisen harjoittelu- ja työura Qstockissa kesti yhteensä kuusi vuotta, ja kokemus sekä verkostoituminen festivaaliympäristössä toivat uusia työtarjouksia ja -mahdollisuuksia ympäri Suomea.
”Ilman ensimmäisiä harjoittelupaikkojani en olisi saanut rakennettua näin monipuolista työuraa. Kun olen tehnyt työni harjoittelussa hyvin ja osoittanut kiinnostusta työhöni, osaamiseni ja motivaationi ovat puhuneet puolestani”, toteaa Matikainen.
Harjoittelupaikan hakemisessa Matikainen korostaa itseä kiinnostavien organisaatioiden lähestymistä oma-aloitteisesti. Yksikään hänen harjoittelupaikoistaan ei ollut julkisesti haussa, vaan hän otti itse rohkeasti yhteyttä sähköpostitse ja tarvittaessa soittamalla vielä perään.
”Harjoittelupaikan etsimisessä kannattaa olla hyvissä ajoin liikenteessä, sillä paikat täyttyvät yllättävänkin nopeasti”, Matikainen muistuttaa.
Harjoittelijat tuovat lisäarvoa organisaatioille
Työharjoittelu on parhaimmillaan mahdollisimman vastavuoroinen prosessi – tarkoituksena on, että sekä opiskelija että organisaatio hyötyvät.
Matikaisen mukaan harjoittelijat tuovat yrityksille raikasta näkemystä ja joskus jopa kyseenalaistavat juuri oikeita asioita, mikä voi saada organisaation työntekijät näkemään joitakin asioita täysin uudesta näkökulmasta. Harjoittelija taas oppii tärkeitä lainalaisuuksia työelämästä ja käytännön työstä. Harjoittelut myös auttavat työllistymään myös jatkossa omalle alalle sekä miettimään oman ammatillisen kehittymisen suuntaa.
”Harjoittelusta saatujen verkostojen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa”, lisää Matikainen.
Valitettavasti organisaatioilla ei välttämättä ole aina resursseja ottaa harjoittelijoita, sillä harjoittelun suunnittelu, ohjaus ja töiden seuranta vievät ohjaajan aikaa – niin kuin Matikaisen mukaan kuuluukin olla. Organisaatioilla ei aina ole edes taloudellisia resursseja tarvittavan lisätyövoiman palkkaamiseen, joten palkan maksaminen harjoittelusta voi olla ison kynnyksen takana. Harjoittelupalkkioiden maksuun on kuitenkin olemassa hyvin erilaisia käytänteitä – joskus esimerkiksi palkkio tulee muuta kautta kuin harjoitteluorganisaatiolta.
”Toivotaan, että kulttuurituottajaopiskelijoille löytyy jatkossakin mielenkiintoisia ja antoisia harjoitteluita, joissa ohjaajilla olisi aikaa panostaa harjoittelijan kehittymiseen ja oppimiseen. Käytännön työn oppiminen kentällä on erityisen tärkeää, varsinkin kulttuurialalla”, Matikainen pohtii.
Jokaisen harjoittelijan yksilölliset tarpeet tulee ottaa huomioon
Matikaisen mukaan tärkeintä harjoittelijan ohjauksessa on huomioida jokaisen harjoittelijan yksilölliset tarpeet, tavoitteet, vahvuudet ja osaamispohja. Usein nämä kuitenkin selkiytyvät vasta harjoittelun aloittamisen jälkeen, joten aiheesta tulee käydä keskustelua pitkin harjoittelua. Niiden mukaisesti harjoittelijan tehtävien vaativuustasoa voidaan muokata suuntaan tai toiseen.
”Harjoittelun tärkein asia on varmasti se, että kaikilla osapuolilla olisi aikaa keskustella harjoittelusta ja sen kulusta ennen harjoittelun alkua ja myös harjoittelun aikana”, sanoo Matikainen.
Yhtenä kehityskohtana Matikainen mainitsee harjoittelijoiden työelämätaidot. Hän toivoo, että jo kouluissa opetettaisiin tiettyjä perustyöelämän lainalaisuuksia jo ennen harjoittelua – esimerkiksi ajan käyttöön, tietosuoja-asioihin, turvallisuuteen, salassapitoasioihin, koulutuslaitoksen vakuutusasioihin ja tarvittaessa aina sähköpostikäytäntöihin liittyen.
”On hyvin yleistä, että harjoittelu voi olla ensimmäinen kerta, kun opiskelija menee käytännön työelämään asiantuntijaorganisaatioon, jolloin tietyt lainalaisuudet ja toimintatavat olisi erityisen tärkeää olla jo selvillä”, Matikainen toteaa.
Teksti: Mari Ervasti
2022-05-16 09:00:39