Verkko haastaa sekä mahdollistaa yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistä pedagogiikkaa

• Kirjoittaja: Pia Lundbom, YTT, yliopettaja, YAMK-koulutus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 02.9.2022
• Kirjoittaja: Päivi Timonen, lehtori-verkkopedagogi, Yhteisöpedagogi (Ylempi AMK) , Humanistinen ammattikorkeakoulu, 02.9.2022

Pohdimme tässä kirjoituksessamme muutamia näkökulmia liittyen Yhteisöllisyys ja yhteisöllinen pedagogiikka verkkotutkinnoissa -haastatteluiden antiin, jotka teimme benchmarkkauksien osana kansallisessa verkkotutkintohankkeessa FONEssa (Turun AMK 2022).

Yleisesti FONE-hankkeessa eri toimijat benchmarkkasivat lukuvuoden 2021–2022 aikana eri teemoista niin ammattialalla toimivia, yritysten edustajia, opiskelijoita kuin virkamiehiäkin. Meidän kohderyhmänämme ja huomion kohteenamme olivat hankkeessa mukana olevien eri ammattikorkeakoulujen opettajien ajatukset ja kokemukset yhteisöllisyydestä ja yhteisöllisestä pedagogiikasta. Tässä kirjoituksessa käsittelemme muutamia haastatteluaineistosta tekemiämme alustavia huomioita. Meillä oli käytössämme Kansallisen verkkotutkintohankkeen benchmarkkauksia varten suunniteltu kysymysrunko, jota hieman editoimme lisäten mukaan yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen pedagogiikan näkökulmia. Toteutimme haastattelut verkkovälitteisesti Zoomia hyödyntäen. Haastattelut kestivät noin tunnin, ja ne tallennettiin sovitusti sekä niistä tehtiin keskustelumuistiot. Kaiken kaikkiaan haastateltavia ja näkemyksiään sekä kokemuksiaan jakaneita pedagogeja oli kolmetoista (n = 13) henkilöä viidestä eri ammattikorkeakoulusta.

Pelkistetyimmillään yhteisöllisyys ja yhteisöllinen pedagogiikka sekä yhteisöllinen opiskelu ovat niitä pedagogisia, käytännöllisiä ja teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat yhteisöllisyyden rakentumista ja kokemuksia sekä yhteistä oppimista verkkoympäristöissä. Yhteisöllinen pedagogiikka on yhtä lailla opettajien yhdessä ja yhteisönä suunnittelemaa pedagogista työtä. Opetusta toteutetaan korkeakoulukentällä enenevissä määrin verkossa, mikä haastaa pohtimaan paitsi sisällöllisiä toteutuksia myös yhteisöllisyyden näkökulmia (ks. esimerkiksi Timonen 2021; Anttonen, Pitkänen & Timonen 2021). Artikkelissaan Jenni Huhtasalo, Annika Blomberg ja Kirsi-Mari Kallio (2021) kuvaavatkin yliopisto-opettajien kokemuksia käsittelevään aineistoonsa pohjautuen, kuinka “opetusteknologioiden käyttöönotto edellyttää uudenlaisten roolien omaksumista, vuorovaikutuksen keinojen muokkaamista sekä opiskelijan etääntymisen hyväksymistä”. Tässä benchmarkkauksessa esitimme yhtenä kysymyksenä haastateltaville seuraavan: määrittele, mitä tutkinnossanne tarkoitetaan yhteisöllisyydellä ja yhteisöllisellä pedagogiikalla verkkotutkinnoissa. Ensimmäisen teemoittelun perusteella aineistosta nousee esille alustavasti neljä eri teema-aluetta: yhteisöllisyyden pohdintaan liittyviä sisältöjä, ryhmäprosessia koskevia ajatuksia, yhteisöllisen pedagogiikan organisointia koskevia kokonaisuuksia sekä pohdintaa opettajatiimien työstä (kuva 2).

 

Verkkotutkintoja on monissa ammattikorkeakouluissa ja jonkun verran myös yliopistoissa. Haastatteluissamme ilmeni, että osaa verkkotutkinnoista on toteutettu jo pitkään nimenomaan verkko-opintoina. Joillakin tutkinnoilla verkkotutkinto on tuoreempi tutkinnon opiskelun muoto. Joillakin oppilaitoksilla puolestaan eräänlainen hybridiopiskelu on mahdollista, eli opiskelija voi valita, opiskeleeko opintojaan verkossa vai lähiopetuksessa (ks. myös Joshi, Könni, Mäenpää, Mäkinen, Pilli-Sihvola, Rautiainen, Timonen & Valkki 2020). Esimerkiksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa toteutetaan kolmea eri verkkotutkintoa: Yhteisöpedagogi (AMK), kulttuurituottaja (AMK) ja Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) muiden tutkintomuotojen lisäksi.

Joustavuus: hitti ja hidaste

Opinnoilta toivotaan enenevässä määrin joustavuutta. Tämä liittyy varsinkin ajankäyttöön ja eri elämän osa-alueiden yhteensovittamiseen. Yhtenä ratkaisuna joustavuuden lisäämiseen ammattikorkeakouluissa on kehitetty omatahtisesti opiskeltavia opintojaksoja. Tällöin opiskelijoiden tehtävissä on usein vertaispalautteen antamista ja toisten tehtävien kommentointia, jotta vuorovaikutus ja ajatusten vaihto mahdollistuisivat. Esimerkiksi tämänkaltaista opiskelumuotoa täytyy vielä kehittää, eikä yhteisöllisyyden kokemuksia ja vuoropuhelua kaipaaville opiskelijoille omatahtinen opiskelu ole välttämättä motivoivin tapa opiskella. Myös opiskelijoiden opintopolkua rakennetaan osassa ammattikorkeakouluista enemmän tiimi- ja pienryhmässä. Opiskelun ajattelun kehittymistä verkko-opiskelussa tuetaan pedagogisesti eri tavoin toteutettujen opintojaksojen ja moduulien rytmittämisellä. Lisäksi voimme asettaa seuraavan kysymyksen koulutusten organisoijille: jääkö opiskelijan taidoista joitain saavuttamatta, mikäli opiskelijoita ei verkkotutkinnoissa esimerkiksi velvoiteta osallistumaan yhteisöllisiin verkko-opiskelutilaisuuksiin Zoomissa, Teamsissa tai muussa reaaliaikaisessa verkkotilassa?

Opiskelijoiden vaihtelevien roolien ohella yhtä lailla henkilöstölläkin on monimuotoisia roolituksia. Toimintakulttuurit pedagogisessa työssä ja yhteisopettajuudessa vaihtelevat suuresti. Joissakin ammattikorkeakouluissa on henkilöstön kesken hyvin selkeästi totuttu tiiminä toimimiseen, toisissa kursseja vedetään enemmän yksilötyönä. Tekemiemme haastatteluiden perusteella molemmissa on hyvät ja haastavat puolensa. Yksin kurssia vetäessä asiat ovat enemmän opettajan omissa käsissään, mutta toisaalta systeemi on hyvin haavoittuvainen. Tiiminä kursseja ja kokonaisia suurempia moduuleja yhdessä rakennettaessa on jakamisen mahdollisuuksia – toisaalta se edellyttää yhteensovittamisen ja erilaisten toimintatapojen sekä toimintakulttuurien uudelleenajattelua.

Lopuksi lukijoillemme pikku pähkinä purtavaksi: lataa käyttöösi tuore korkeakoulupedagogiikan julkaisu Korkeakoulupedagogiikka – ajat, paikat ja tulkinnat (Mäki & Vanhanen-Nuutinen 2022). Valitse pdf:ssä hakusanaksi yhteisöl – 323 sivua korkeakoulupedagogiikkaa tuotti meille hakuna 42 mainintaa.

 

Lähteet

Anttonen, Erja & Pitkänen, Susanna & Timonen, Päivi 2021. Yhteisölliset osallistavat menetelmät verkkokoulutuksissa – täydennyskoulutus vapaan sivistystyön henkilöstölle. Teoksessa Päivi Timonen & Gyan Dookie (Toim.), Kurkistuksia verkko-opetuksen ja -opetusteknologian mahdollisuuksiin. 68–81. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak.

Huhtasalo, Jenni, Blomberg, Annika & Kallio, Kirsi-Mari 2021. Digitaalisen opetusteknologian vaikutukset opettajien asiantuntijuuteen ja ammatti-identiteettiin yliopistoissa. Yliopistopedagogiikka 2/2021. Viitattu 11.8.2022. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/12/14/digitaalisen-opetusteknologian-vaikutukset-opettajien-asiantuntijuuteen-ja-ammatti-identiteettiin-yliopistoissa/

Joshi, Marjo; Könni, Pirjo; Mäenpää, Kati; Mäkinen, Leena; Pilli-Sihvola, Mirva; Rautiainen, Tanja; Timonen, Päivi; Valkki, Outi 2020. Verkkotutkinnot. Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2022. https://www.theseus.fi/handle/10024/355445

Mäki, Kimmo & Vanhanen-Nuutinen, Liisa 2022. Korkeakoulupedagogiikka – ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helian julkaisut 7/2022. Viitattu 31.8.2022. https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/artikkelit/korkeakoulupedagogiikka-ajat-paikat-ja-tulkinnat

Timonen, Päivi 2021. Yhteisöllisyys täytyy kokea – sitä luodaan ja ylläpidetään verkko-opinnoissa yhdessä oppien. Teoksessa Päivi Timonen & Gyan Dookie (Toim.), Kurkistuksia verkko-opetuksen ja -opetusteknologian mahdollisuuksiin. 59–67. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Viitattu 2.9.2022. https://www.humak.fi/julkaisut/kurkistuksia-verkko-opetuksen-ja-opetusteknologian-mahdollisuuksiin/

Turku AMK, 2022. Kansallinen verkkotutkintoverkosto. Viitattu 31.8.2022. https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/kansallinen-verkkotutkintoverkosto/

Kirjoittajat

Pia Lundbom: yliopettaja, YAMK-koulutus, Humak. YTT.

Päivi Timonen: lehtori-verkkopedagogi, Humak. Yhteisöpedagogi (Ylempi AMK), jatko-opiskelijana Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa. Artikkeliväitöstutkimukseni kohdistuu reaaliaikaiseen yhteisölliseen verkko-opiskeluun.