Ammattikorkeakouluopiskelijat haluavat parantaa oman taloutensa hallintaa

• Kirjoittaja: Sari Peltola, FL, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 30.9.2020

 

 

Vuoden 2020 kesällä Humakissa toteutettiin ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen talouden hallintaa koskeva verkko-opintojakso. Sen suoritti 521 opiskelijaa. Opintojakson aikana toteutettiin vapaaehtoinen aloituskysely, johon vastasi 48 prosenttia opintojakson verkko-oppimisympäristöön kirjautuneesta 705 opiskelijasta. Tässä tekstissä analysoidaan kyselyn tuloksia.

Kyselyyn oli mahdollista vastata kesä- ja heinäkuun aikana. Kyselyn tuloksia haluttiin verrata Taloudellisen tiedotustoimiston vuonna 2018 yläkoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville tehdyn tutkimuksen tuloksiin (ks. TAT 2018), joten suurin osa kysymyksistä ja käytetyistä mitta-asteikoista oli samoja.

Kyselyn merkittävin tulos on se, että ammattikorkeakouluopiskelijat eivät koe saaneensa perusopetuksen ja toisen asteen opintojen aikana riittävästi osaamista oman henkilökohtaisen taloutensa hallintaan. Monet ovat kuitenkin huolestuneita taloudellisesta osaamisestaan ja pitävät oman taloudenhallinnan taitojen opettamista ammattikorkeakoulussa tärkeänä.

 

Omaa taloustilannetta halutaan parantaa

Kyselyyn vastanneista 90 prosenttia oli ilmoittautunut opintojaksolle Campus Onlinen kautta, loput olivat Humakin opiskelijoita. Naisia oli 82 prosenttia kyselyyn vastanneista, mutta vastauksissa ei ollut juuri lainkaan merkittäviä eroja sukupuolten välillä.

Kyselyn alussa opiskelijoilta kysyttiin syytä opintojaksolle ilmoittautumiselle. Taulukon 1 mukaan noin 97 prosenttia opiskelijoista kertoi ilmoittautuneensa opintojaksolle parantaakseen omaa talousosaamistaan. Omasta talousosaamisesta oli huolissaan melkein puolet (45 %) vastanneista.

Taulukko 1. Opintojaksolle ilmoittautumisen syyt (N=335)

	0 En osaa sanoa	1 Eri mieltä	2 Jonkin verran samaa mieltä	3 Ei samaa eikä eri mieltä	4 Jonkin verran samaa mieltä	5 Täysin samaa mieltä
Halusin parantaa omaa talousosaamistani	1	2	2	6	80	242
	0,3%	0,6%	0,6%	1,8%	24,03%	72,67%
Talousasiat kiinnostavat minua	0	15	25	31	121	142
	0%	4,49%	7,49%	9,28%	36,23%	42,51%
Talousosaamiseni taso huolestuttaa minua	2	81	53	47	85	67
	0,6%	24,18%	15,82%	14,03%	25,37%	20%
Tarvitsin opintopisteitä	4	68	39	48	91	84
	1,2%	20,36%	11,68%	14,37%	27,24%	25,15%

Koronatilanteen vuoksi Henkilökohtaisen talouden hallinta -opintojakson kyselyssä kysyttiin myös sitä, oliko motiivina osallistumiselle pääasiassa opintopisteiden saaminen, sillä keväältä 2020 oli saattanut peruuntua esim. työharjoittelut. Ehkä hieman yllättäen vain hieman yli puolet opiskelijoista kertoi tarvinneensa opintopisteitä. Tämä oli kuitenkin ainoa kohta, jossa sukupuolten väliset erot olivat selviä: miehillä tarve opintopisteisiin oli vahvempi syy opintojaksolle ilmoittautumiselle.

Suuri muutos on myös oman talousosaamisen parantamisen kanssa, sillä 76 prosenttia toisen asteen ja perusopetuksen opiskelijoista halusi sitä, kun ammattikorkeakouluopiskelijoista jo noin 97 prosenttia. Vastaavasti huoli oman talousosaamisen tasosta nousi toisen asteen 20 prosentista ammattikorkeakouluopiskelijoiden 45 prosenttiin. (ks. TAT 2018.)

 

Talousuutiset eivät kiinnosta

Kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden yleistä rahankäyttöä ja talousuutisten seurantaa. Taulukon 2 mukaan talousuutisia seuraa vain noin 30 prosenttia vastaajista ja rahankäyttöään viikoittain suunnittelee vain hieman yli puolet (56 %) vastaajista. Sen sijaan ainakin jonkin verran säästöjä ja sijoituksia yli 60 prosentilla vastaajista.

Taulukko 2. Taloudellinen tilanne opintojakson alkaessa (N=335)

	0 En osaa sanoa	1 Täysin eri mieltä	2 Jonkin verran eri mieltä	3 Ei samaa, eikä eri mieltä	4 Jonkin verran samaa mieltä	5 Täysin samaa mieltä
Seuraan talousuutisia vähintään viikoittain	2	124	87	19	63	39
	0,6%	37,12%	26,05%	5,69%	18,86%	11,68%
Suunnittelen rahankäyttöäni viikoittain	1	44	67	34	128	59
	0,3%	13,21%	20,12%	10,21%	38,44%	17,72%
Minulla on säästöjä tai sijoituksia (osakkeita, rahastoja, asuntoja yms.)	4	100	14	9	81	126
	1,2%	29,94%	4,19%	2,7%	24,25%	37,72%

Myös näitä tuloksia on mielenkiintoista verrata Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT 2018) tekemän tutkimuksen tuloksiin. Talousuutisen seuraamisen määrä ei ole muuttunut merkittävästi, mutta säästöjen ja sijoitusten määrä on lisääntynyt selvästi 48 prosentista 62 prosenttiin. Myös rahankäytön suunnittelu on lisääntynyt selvästi 38 prosentista 56 prosenttiin vastaajista, mutta asiaa selittänee se, että monet toisen asteen oppilaat asuvat vielä huoltajiensa luona.

 

Toisen asteen ja perusasteen koulutus ei anna riittävää talousosaamista

Opiskelijoilta kysyttiin myös mielipidettä siitä, miten hyvin heidän aiemmassa koulutuksessaan on opetettu henkilökohtaisen talouden hallintaan liittyviä asioita. Tulokset ovat suorastaan murskaavia, sillä taulukon 3 mukaan hieman alle 5 prosentin mielestä talousasioita on opetettu kiitettävästi tai hyvin peruskoulussa, lukiossa tai ammatillisen koulutuksen puolella.

Taulukko 3. Talousopetus perusasteella ja toisella asteella (N=335)

	0 En osaa sanoa, en opiskellut ko. oppilaitoksessa	1 Välttävästi	2 Kohtalaisesti	3 Hyvin	4 Kiitettävästi
Lukio	71	184	59	14	0
	21,64%	56,1%	17,99%	4,27%	0%
Ammatillinen koulutus	128	143	37	11	3
	39,75%	44,41%	11,49%	3,42%	0,93%
Peruskoulu	5	258	46	13	3
	1,54%	79,39%	14,15%	4%	0,92%

Tuloksia tulkitessa on syytä huomata, että perusopetuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmat ovat muuttuneet muutama vuosi sitten (Opetushallitus 2014; Opetushallitus 2015; Opetushallitus 2020). Perusopetuksen vuonna 2016 voimaantulleen opetussuunnitelman vaikutukset eivät tässä kyselyssä vielä näy, mutta Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimustuloksiin (TAT 2018) verrattuna ammattikorkeakouluopiskelijat suhtautuvat entistä kriittisemmin perusopetuksen talousopetukseen. Toivottavasti perusopetuksen uusi opetusohjelma tuo tähän muutaman vuoden päästä selvän parannuksen.

Suuri osa vastanneista opiskelijoista on todennäköisesti suorittanut lukion vuonna 2016 voimaan tulleen uuden opetussuunnitelman mukaisesti (ks. Opetushallitus 2015). Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimusraportista ei näe tältä osin tarkkoja lukuja, mutta toisen asteen opiskelijoiden osalta arvosana oli siinäkin tutkimuksessa huonoin mahdollinen eli välttävä (TAT 2018). Toisen asteen talousopetuksen nykytila ei siis näytä kovin hyvältä.

 

Talousopetus ammattikorkeakouluissa

Opintojaksolle ilmoittautuneilta kysyttiin myös, mitä mieltä he ovat henkilökohtaisten taloustaitojen opettamisesta ammattikorkeakouluissa. Taulukko 4 osoittaa, että melkein kaikki vastaajat olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että taloustiedon opettaminen ammattikorkeakoulussa on tärkeää. Puolet vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että sen pitäisi olla pakollista ja lisäksi kolmasosa vastaajista oli melkein saamaa mieltä asiasta.

Taulukko 4. Taloustiedon opetus ammattikorkeakouluissa (N=335)

	0 En osaa sanoa	1 Täysin eri mieltä	2 Jonkin verran eri mieltä	3 Ei samaa, eikä eri mieltä	4 Jonkin verran samaa mieltä	5 Täysin samaa mieltä
Taloustiedon  opettaminen on tärkeää	0	0	2	7	85	240
	0%	0%	0,6%	2,09%	25,45%	71,86%
Taloustiedon opettamisen tulisi olla pakollista	2	6	14	36	111	164
	0,6%	1,8%	4,21%	10,81%	33,33%	49,25%

 

Henkilökohtaisten taloustaitojen opetus saa jatkoa

Nuorilla aikuisilla on muihin ikäryhmiin verrattuna suurin riski joutua talousongelmiin. Riski kasvaa 20 ikävuoden ja erityisesti 25 ikävuoden jälkeen (Asiakastieto 2020). Tähän ikäryhmään kuuluvista osa opiskelee korkea-asteella.

Peura-Kapasen (2013) mukaan suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ei ole lainkaan henkilökohtaista taloutta käsitteleviä opintojaksoja. Sen sijaan vuonna 2019 tehty selvitys osoitti, että nuorten aikuisten taloudellista osaamista tukevaa sisältöä löytyy ammattikorkeakoulujen opintojaksoista, mutta pelkästään henkilökohtaista taloutta käsittelevää opintojaksoa ei juuri löydy ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmista (Peltola 2020). Henkilökohtaisen talouden hallinta -opintojaksoa tarjottiin ratkaisuksi tähän ongelmaan.

Tässä raportoidun kyselyn tulokset osoittavat, että tarve henkilökohtaisten taloustaitojen opettamiseen ammattikorkeakouluissa on suuri. Humak onkin päättänyt jatkaa Henkilökohtaisen talouden hallinta -opintojakson tarjoamista valinnaisena opintojaksona. Lisäksi opintojakso on tarjolla koko lukuvuoden 2020-2021 ajan Campus Onlinen kautta kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille ja Humakin avoimessa ammattikorkeakoulussa kenelle tahansa asiasta kiinnostuneelle.

 

Lähteet:

Asiakastieto 2020. Maksuhäiriötilastot. Payment Default Statistics. Suomi/Finland. 1.7.2020. Viitattu 24.9.2020. https://www.epressi.com/media/userfiles/123829/1593603571/asiakastieto-maksuhairiotilasto-q2-2020.pdf

Opetushallitus 2020. Tutkintojen perusteet. Viitattu 25.9.2020. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-perusteet

Opetushallitus 2015.Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Määräykset ja ohjeet 2015:48. Viitattu 25.9.2020. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Viitattu 25.9.2020. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Peltola, Sari 2020. Henkilökohtaisten taloustaitojen opetusta tarvitaan myös ammattikorkeakouluihin. Humak blogi: Päivystävät humanistit. Viitattu 24.9.2020. Saatavana https://www.humak.fi/blogit/henkilokohtaisten-taloustaitojen-opetusta-tarvitaan-myos-ammattikorkeakouluihin/

Peura-Kapanen, Liisa 2013. Nuorten itsenäistyminen edellyttää talousosaamista. Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 4/2013. Viitattu 24.9.2020. http://tilastokeskus.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka_2013_04.html

TAT 2018. Nuorten talousosaaminen. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. Taloudellinen tiedotustoimisto. Viitattu 24.9.2020. Saatavana https://www.tat.fi/wp-content/uploads/2018/11/Nuorten-talousosaaminen-raportti.pdf