Torstaina 8.11.2018 järjestetyssä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) strategiaseminaarissa lähes 40 Humakin henkilöstön, johdon ja hallituksen edustajaa keskustelivat Humakin vahvuuksista, uudistumiskyvystä, koulutusten tulevaisuudesta sekä osaamistarpeesta, joita tulevaisuuden korkeakoulu tarvitsee.

Humakissa on monipuolista osaamista, vahvaa näkemystä ja halua edelläkävijyyteen koulutusaloilla. Ennakoinnin kautta voidaan tulevaisuudessakin toteuttaa Humakin strategian lausetta: ”Humak on syntynyt alojensa keskelle, ja siellä haluamme myös kehittyä”.

Humakin strategiaseminaari

Työpajatyöskentelyllä kohti tulevaisuuden osaamista

Seminaari oli paitsi Humakin nykyisen strategian välitarkastelu, myös seuraavan strategian valmistelutyön käynnistävä kohtaaminen. Seminaari perustui pitkälti työpajatyöskentelyyn, jossa aiemmin laadittujen tulevaisuusskenaarioiden pohjalta tarkasteltiin koulutusten ja TKI-työn tulevaisuuden haasteita erityisesti opiskelijoiden, yhteiskunnan ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Keskeistä keskustelussa oli myös tulevaisuuden osaamistarpeiden analyysi.

Haasteisiin vastaaminen vaatii myös henkilöstöltä uutta osaamista. Lopuksi pohdittiin vielä strategialauseita: miten ne ovat kestäneet käytössä ja miten niitä tulisi muuttaa, jotta ne kestäisivät myös seuraavan vuosikymmenen.

Intensiivisen ja hyvähenkisen työskentelyn tuloksena syntyi sekä runsaasti hyödynnettävää materiaalia että selkeä näkemys siitä, että Humakin koulutuksilla on tulevaisuudessa entistäkin suurempi merkitys. Teknologian kehitys ja meneillään oleva työn ja yhteiskunnan muutos vaatii vuorovaikutusalojen osaamista ja sitä osaamista Humak tarjoaa. Työpajatyöskentely myös raportoidaan ja sen tuloksia hyödynnetään läpi tulevan strategiaprosessin.

Kiitos onnistuneesta työskentelystä kuuluu kaikille seminaarin osallistuneille sekä skenaarioiden työstämiseen osallistuneelle henkilöstölle. Toteutus oli aktiivisen osallistumisen ja ennakkoon tehdyn työn tulos. Erityinen kiitos kuuluu Humakin hallituksen jäsenille, jotka antoivat osaamisensa myös Humakin sisällölliseen kehittämiseen.

Humakin strategiaseminaari

Tavoitteena osaaminen, haasteena tulevaisuus

Työpajatyöskentelyä edelsi tilannekuvaa ja tulevaisuuden haasteita avaavat puheenvuorot. Tilaisuuden avasi Humakin hallituksen puheenjohtaja Ari-Pekka Lundén, jonka puheenvuoron keskeinen sanoma oli, että tulevaisuuden ammattikorkeakoulun tärkein tekijä on hyvinvoiva henkilöstö.

Ammattikorkeakoulujen toimintaan on kohdistunut monia paineita, joita on jouduttu ratkomaan osin pakon edessä ja jotka eivät ole olleet niitä kaikkein eniten hyvinvointia edistäviä. Olemme kuitenkin uusien mahdollisuuksien edessä, ja myös henkilöstölle paremman Humakin tekeminen on ammattikorkeakoulun ja sen omistajien yhteinen tehtävä.

Ammattikorkeakoulun toiminta on myös yhteydessä omaan historiaansa. Tästä aloitti rehtori Jukka Määttä oman puheenvuoronsa. Humakin kehittymisessä on vaiheita, jotka vaikuttavat yhä tänäkin päivänä toimintaan. Humak on saanut alkunsa ja toiminut ensimmäiset vuotensa vahvassa symbioosissa omistajaopistoihin, mistä myös Humakin arvopohja nousee.

Korkeakoulun toiminnan rakentaminen kuitenkin vaati itsenäistymistä. Toisaalta tämän vuosituhannen toiselle vuosikymmenelle ajoittunut ammattikorkeakoulujen ansaintalogiikan muutos on paitsi muuttanut ammattikorkeakoulua myös opettajuuden vaatimuksia. Nyt kun ulkoiset raamit ovat selkeämmät, voidaan palata siihen, mikä on myös henkilöstön keskeinen motivaatiotekijä: koulutusalat, niiden sisällöt ja siitä kumpuava TKI-työ − eli osaaminen, joka meillä on ja jonka kehittäminen on syy siihen, miksi Humakissa halutaan työskennellä.

Korkeakoulupolitiikkaa koskevassa osuudessaan Määttä nosti esille OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoisen lausuman ”Tehkää sitä, mitä haluatte ja mitä pidätte tärkeänä. Älkää sitä, mitä oletatte meidän teiltä haluavan”. Raamit tulevat laista, rahoituksesta ja korkeakoulun tehtävistä, mutta visio, millä omaa osaamistamme viemme eteenpäin ja miten sen toteutamme, riippuu meistä itsestämme.

Raameja toki on. Tulevien vuosien painotukset ovat selkeät: jatkuva oppiminen, koulutusvienti, TKI-toiminta, korkeakoulujen syvenevä yhteistyö, korkeakoulutettujen suomalaisten osuuden lisääminen, korkeakoulun oman strategian ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden korostuminen. Näitä varten on selkeytettävä, keitä varten olemme olemassa korkeakouluna, mihin osaamistamme suunnataan ja mikä toimintamalli ja millaiset yhteistyörakenteet palvelevat tehtäviämme parhaiten.

Humakin strategiaseminaari

Keskustelun ja ennakoinnin kautta voimme tehdä tietoisia valintoja ja myös tulevaisuutta, eikä vain reagoida siihen. ”Humak menestyy vain oman vahvan osaamisen avulla ympäröivistä puitteista huolimatta.

Kolmannen puheenvuoron seminaarissa piti Demos-Helsingin tutkija Julia Jousilahti. Hänen esityksensä lähtökohtana oli, että tutkimuksen ja korkeakoulutuksen yhteiskunnallisen vaikutuksen lisääminen voi olla ratkaisu yhteiskunnan tulevaisuuden ongelmiin − tai korkeakoulu on ainakin taho, jolla on edellytykset tuottaa näitä ratkaisuja. Työ muuttuu, meillä on globaaleja ongelmia, mutta myös vastauksia. Ne löytyvät teknologiasta, sosiaalisista ja kognitiivisista taidoista.

Korkeakouluille tulevaisuuden haasteet merkitsevät jatkuvan oppimisen haasteeseen vastaamista. itseasiassa tämä voidaan nähdä yleisesti lähivuosikymmenien suurimpana haasteena. Muutos vaatii mukana muuttumista, mikä tarkoittaa työtätekevällä väestölle jatkuvaa uuden oppimista, ja myös TKI-työssä ja koulutuksessa jatkuvaa oppimista. Tämä ei koske vain tietoa, vaan myös jatkuvaa uusien toimintatapojen omaksumista, johon liittyy myös toimintaympäristöjen nopea muutos. Muutoksen nopeus tekee niistä entistä vaikeammin ennakoitavia, jolloin oppimiskyky nousee osaamisen rinnalle.

Humakin osalta Jousilahti näki tulevaisuuden positiivisena. Humakilla on hyvät mahdollisuudet vastata työn murrokseen. Humakin fokus on vuorovaikutusaloissa, joille on kysyntää myös tulevaisuudessa. Se, että luodaan vaikkapa korkeakouluyhteistyön kautta hyvät teknologiakombinaatiot, on yksi keskeinen lähtökohta. Myös suuntautuminen sosiaalisiin ja kulttuurisiin innovaatioihin on merkittävä mahdollisuus. Kaikista innovaatioista 75 % on edellä mainittuja, mutta juuri kukaan ei nosta niitä keskiöön. Entä jatkuva oppiminen? Voisiko Humak nostaa itsensä sen keskeiseksi kehittäjäksi? Mittarit osoittavat, että tälle olisi mahdollisuuksia.

Tavoitteena hyvä Humak, joka kykenee ennakoimaan

Kaiken kaikkiaan tulevaisuudessa näyttää selvältä ainakin se, että siinä on haasteita. Keskeisimmät niistä ovat työn muutos, digitalisaatio, kansainvälistyminen, koulutuksen aseman ja arvon muutos, julkisen talouden kehittyminen ja globaalit ongelmat. Näistä oltiin yhtä mieltä niin ennakkoon työstetyissä skenaarioissa kuin työpajatyöskentelyssäkin.

Samat termit vilahtelivat myös puhujien esityksissä. Kysymys on siis siitä, mihin kykenemme tarttumaan. Samanaikaisesti on tehtävä hyvää niin itsellemme kuin ympäröivälle yhteiskunnalle. Tavoitteet ovat riittävän haastavia, että niihin kannattaa tarttua.

Lämmin kiitos seminaarin puhujille ja osallistujille aktiivisesta osallistumisesta ja panoksestanne yhteiseen työhön! Tavataan, näytään ja viedään Humakia eteenpäin!

Timo Parkkola, FM, vt. Innovaatiojohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu

 

Yhteystiedot lisätiedoista kiinnostuneille:

Blogin kuvat: Timo Parkkola