Huteja ja Osumia Osallisuudesta -blogisarja: osa 4/4

• Kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, FT, nuorisotyön yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 16.6.2023
• Kirjoittaja: Hanna Kiuru, VTT, lehtori (YAMK-koulutus), Humanistinen ammattikorkeakoulu, 16.6.2023

HUTEJA JA OSUMIA OSALLISUUDESTA 4/4

Blogisarja haastaa lukijoitaan ottamaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin nuorten osallisuuteen liittyviin kysymyksiin, tapahtumiin ja ilmiöihin. Sarjan bloggauksissa käsitellään poleemisesti, mutta pilke silmäkulmassa tärkeitä kysymyksiä, viheliäisiä ongelmia tai aikalaishuomioita nuorten osallisuudesta. Jokaisen blogin lopussa annetaan viimeinen sana lukijoille kysymällä, onko blogin väite huti vai osuma.

Blogi 1 (28.3.2025) Väite: Tehokkain keino tukea nuorten osallisuutta on vahvistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan poliittisessa päätöksenteossa.
Blogi 2 (30.5.2023) Väite: Nuoria pitää kuunnella enemmän ilmastokeskustelussa.
Blogi 3 (15.6.2023) Väite: Digitalisaatio on nuorille mahdollisuus vahvempaan osallisuuteen.
Blogi 4 (16.6.2023) Väite: Nuori voi olla yksinäinen ystävistä huolimatta.

Blogisarja on osa OKM:n rahoittaman Youth Participation – A key to an inclusive society -hankkeen toimintaa.

Väite 4: Nuori voi olla yksinäinen ystävistä huolimatta.

Kesälomien kynnyksellä moni nuori voi olla yksinäinen. Toisaalta, monelle nuorelle kesä voi olla erilaisten vertaisleirien ja harrastamisen kautta myös sosiaalisesti aktiivista aikaa. Sosiaaliset verkostot eivät kuitenkaan merkitse sitä, etteikö yksinäisyyden kokemukselle olisi sijaa. Väitämmekin, että nuori voi olla yksinäinen ystävistä huolimatta.

Aikuisten voi olla vaikeaa huomata nuoren yksinäisyyttä. Näin varsinkin tilanteissa, joissa nuorella on ystäviä ympärillään. Myös vanhemmalta nuoren yksinäisyys voi jäädä huomaamatta, vaikka suhde olisi läheinen. Oman lapsen kokema yksinäisyys voi olla vanhemmalle ahdistava asia. Nuori saattaa myös pelätä joutuvansa kannattelemaan omaa vanhempaansa ja kantamaan taakkaa myös hänen hankalista tunteistaan, mikäli nuoren yksinäisyys tulee vanhemman tietoon. Nuori saattaa ajatella, että on helpompaa, jos vanhemmat eivät tiedä yksinäisyydestä, ja valitsee siksi puhumattomuuden. Nuori saattaa myös kokea, etteivät aikuiset pysty vaikuttamaan nuorten vertaissuhteisiin. (Yle 2020a.)

Mitä yksinäisyys on?

Yksinäisyys, vaikeudet vertaissuhteissa, ulkopuolelle jäämisen kokemukset ja (koulu)kiusaaminen kietoutuvat ilmiöinä toisiinsa. Se, millä tavalla nuoren yksinäisyys näyttäytyy ulospäin, on yksilöllistä. On normaalia kokea hetkittäisiä yksinäisyyden kokemuksia, mutta pitkittyessään ne saattavat johtaa ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen muutoksiin. Myös kokemus yksinäisyydestä on hyvin yksilöllinen. Siihen yhdistyy herkästi ajatus, että itsessä on jotain vikaa. Yksinäisyyteen liittyykin vahvasti häpeän kokemus.

Yksinäisyyttä voi lähestyä ja käsitteellistää monella eri tavalla. Yksinäisyys voidaan jakaa esimerkiksi sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen. Sosiaalinen yksinäisyys merkitsee sitä, ettei nuorella ole ystäviä ja verkostoa. Emotionaalinen yksinäisyys on kokemuksellista, jolloin nuorella on haavoittavia kokemuksia siitä, ettei hänellä ole ketään eikä häntä ymmärretä. (Yle 2020a.) Edellä mainitut kokemukset altistavat merkittävästi psyykkiselle haavoittuvuudelle (Granfelt & Kiuru 2023 tulossa). Lasten ja nuorten yksinäisyydestä voi lukea lisää kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttilan (esim. 2015) monipuolisista tutkimuksista.

Nuorten yksinäisyys on liian yleistä

Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan nuorten yksinäisyys on lisääntynyt jonkin verran ennen 2020-luvun taitetta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019). Tämän jälkeen kehitys on jatkunut kielteisenä. Koronapandemian aikana varsinkin nuorten yksinäisyys lisääntyi merkittävästi. Nuorten ja nuorten aikuisten kokema yksinäisyys ei ole myöskään helpottanut pandemian laantumisesta huolimatta. Yhtenä syynä saattavat olla muuttuneet mielikuvat; pandemia-aikana totuimme ajattelemaan, että muut ihmiset ovat vaaraksi ja heitä pitää vältellä. (Yle 2023.) Näistä mielikuvista voi olla vaikea päästä eroon, vaikka elämänpiiri onkin normalisoitunut.

Nuorten yksinäisyys näkyy myös ammattilaisten työssä. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi teki vuonna 2019 selvityksen, jonka osana kartoitettiin nuorisoalalla näkyviä ilmiöitä. Selvitys osoitti, että nuorten mielenterveys ja yksinäisyys huolettavat myös nuorisotyöntekijöitä. Nuorten mielenterveysongelmat, yksinäisyys sekä syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä näkyvät aiempaa vahvemmin nuorisotyöntekijöiden työssä. Nuorisotyöntekijöiden näkemyksen mukaan nuorten mielenterveysongelmien taustalla yksinäisyys on yksi selittävistä tekijöistä ja yksinäisyyteen saattaa yhdistyä myös paine olla tietynlainen. (Allianssi 2019; Yle 2020b.)

Ole läsnä ja ota huoli puheeksi

Nuorille on tarjolla erilaisia auttavia linjoja ja vertaisryhmiä, joiden merkitys yksinäisyyden käsittelemisessä voi olla suuri. Yksinäisyyden käsittelyyn on myös saatavilla maksuttomia työkaluja, joiden avulla voi löytää keinoja yksinäisyyden vähentämiseen, kuten HelsinkiMission (2020) Yksinäisyys-tehtäväkirja. Nuorta ei saa kuitenkaan vastuuttaa liikaa tilanteesta, koska voimavarat voivat olla vähäiset. Lisäksi osa palveluista on rajattu 18 vuotta täyttäneille (HelsinkiMissio2023). Ei ole myöskään vain ammattilaisten vastuulla puuttua nuorten yksinäisyyteen, vaan vastuu siihen puuttumisesta kuuluu kaikille.

Nuorelle omasta yksinäisyydestä kertominen voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa yksinäisyyteen ja torjutuksi tulemiseen liittyvän häpeän vuoksi (Kiuru 2017). Keskusteluyhteyden vaaliminen nuoren kanssa on tärkeää, ja yksinäisyys on asia, joka tulisi ottaa nuoren kanssa herkästi puheeksi. Vaikka nuori ei haluaisi puhua asiasta, häntä voi auttaa tieto siitä, että aikuiset ovat huomanneet tilanteen ja ovat valmiita kuuntelemaan. Ei jätetä nuorta yksin, edes sosiaalisesti aktiivista.

VÄITE: Nuori voi olla yksinäinen ystävistä huolimatta.

Sinä päätät: huti vai osuma?

Lähteet

Allianssi 2019. Selvitys nuorisotyöstä Suomessa. Viitattu 31.5.2023. https://nuorisotyosta.fi/

Granfelt, Riitta & Kiuru, Hanna 2023 (tulossa). Psykososiaalinen käsitteenä ja haavoittuvien elämänkulkujen kehyksenä. Janus 31, 2/2023.

HelsinkiMissio 2020. Yksinäisyys-työkirja. Viitattu 4.6.2023. https://www.helsinkimissio.fi/tarvitsetko-apua/aikuisille/yksinaisyys-tehtavakirja/

HelsinkiMissio 2023. Ammattiapua ja välineitä yksinäisyyden lieventämiseen. Viitattu 4.6.2023. https://www.helsinkimissio.fi/tarvitsetko-apua/aikuisille/yksinaisyystyo/

Junttila, Niina (2015) Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi: Helsinki.

Kiuru, Hanna 2017. Nuoren elämä suhteisena ja yhteisöasiantuntijuuden tarve – tarkastelu case itsetuhon kautta. Teoksessa Tommi Hoikkala & Johanna Kuivakangas (toim.) Kenen nuorisotyö? Yhteisöpedagogiikan kentät ja mahdollisuudet. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 42. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 196, 305–314.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019. Viitattu 30.5.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091528281

Yle 2020a. Moni nuori salaa yksinäisyytensä vanhemmiltaan – läheskään aina kyse ei ole kavereiden puutteesta. Viitattu 30.5.2023. https://yle.fi/a/3-11312844

Yle 2020b. Nuorten mielenterveys ja yksinäisyys huolettavat nuorisotyöntekijöitä – riskikäyttäytymisen väheneminen puolestaan ilahduttaa. Viitattu 30.5.2023. https://yle.fi/a/3-11156609

Yle 2023. Nuorten yksinäisyys ei hellittänyt, vaikka pandemiarajoitukset purettiin: Lääkkeeksi on nyt tarjolla ilmainen yksinäisyyden omahoito-ohjelma. Viitattu 30.5.2023. https://yle.fi/a/74-20008703