Huteja ja Osumia Osallisuudesta -blogisarja: osa 2/4

• Kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, FT, nuorisotyön yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 30.5.2023
• Kirjoittaja: Jarmo Rinne, YTT, erikoistutkija, Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia / Xamk, 30.5.2023

HUTEJA JA OSUMIA OSALLISUUDESTA 2/4

Blogisarja haastaa lukijoitaan ottamaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin nuorten osallisuuteen liittyviin kysymyksiin, tapahtumiin ja ilmiöihin. Sarjan bloggauksissa käsitellään poleemisesti, mutta pilke silmäkulmassa tärkeitä kysymyksiä, viheliäisiä ongelmia tai aikalaishuomioita nuorten osallisuudesta. Jokaisen blogin lopussa annetaan viimeinen sana lukijoille kysymällä, onko blogin väite huti vai osuma.

Blogi 1 (28.3.2025) Väite: Tehokkain keino tukea nuorten osallisuutta on vahvistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan poliittisessa päätöksenteossa.
Blogi 2 (30.5.2023) Väite: Nuoria pitää kuunnella enemmän ilmastokeskustelussa.
Blogi 3 (15.6.2023) Väite: Digitalisaatio on nuorille mahdollisuus vahvempaan osallisuuteen.
Blogi 4 (16.6.2023) Väite: Nuori voi olla yksinäinen ystävistä huolimatta.

Blogisarja on osa OKM:n rahoittaman Youth Participation – A key to an inclusive society -hankkeen toimintaa.

Väite: Nuoria pitää kuunnella enemmän ilmastokeskustelussa. 

Maailman ylikulutuspäivä on laskennallinen päivä, jolloin ihmiskunnan kulutus ylittää maapallon vuosittaisen kyvyn tuottaa uusituvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviä kasvihuonepäästöjä. Vuonna 2022 maapallon ylikulutuspäivä oli 28.7. Ajanjaksolla 1971-2022 maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut joulupäivästä heinäkuun loppuun eli noin viisi kuukautta. Arvio maailman vuoden 2023 ylikulutuspäivästä ilmoitetaan 5.6.2023. (Earth overshoot days 2023; Earth overshoot days 2023b.)

Viime vuonna 2022 Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä oli 31.3. (WWF 2023a, WWF 2023b). Samoillessa suomalaisessa luonnossa voi olla vaikea ymmärtää, miten paljon elämäntapamme rasittaa luontoa. Ylikulutus ei tunnu todelliselta kansallispuistojen vihreydessä tai kirkasvetisen järven rannalla. Todellisuus ei ole saavuttanut meitä. On eri asia elää sellaisessa maassa, jossa esimerkiksi aavikoituminen näkyy jokapäiväisessä elämässä. Suomi on sijalla 16 nopeimmin oman osuutensa luonnonvaroista käyttävien maiden listalla (WWF 2023a). Vaikka luonnonvarojen kiihtyneen kulutuksen seuraukset eivät ehkä heti näykään, olemme osa ongelmaa.

Nuoret ilmastoaktivistit pelastamassa tulevaisuutta

Nuoret ovat yleisesti hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja heidän kriisitietoisuutensa ilmiöstä on korkea. Nuorisobarometrien mukaan valtaosa nuorista pitää ilmastonmuutosta faktana. Liki 70% nuorista kokee ilmastonmuutoksen paljon tai melko paljon epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttava ilmiönä (Piispa & Myllyniemi 2019).  Nuoret ovat huolestuneita ilmiöstä, jonka arvaamattomia seurauksia he joutuvat kohtamaan omassa tulevaisuudessaan.

Nuorten ajatukset ja tunteet ilmastokriisiin vaihtelevat surusta epätoivoon, mutta myös toiveikkuuteen (ks. esim. Sangervo ym. 2022). Nuoret kokevat ilmiön hyvin voimakkaasti, mutta silti ovat melko toiveikkaita sen suhteen, että uhkaava kriisi voidaan vielä välttää tai ainakin sen seurauksia voidaan lieventää. Nuorten äänen kuuleminen ilmastonmuutoksessa on erittäin tärkeää, sillä ilmastokriisi on paradoksaalisesti ilmiö, jonka kehitykseen nuoret eivät ole itse vaikuttaneet, mutta jonka raskain lasku lankeaa heidän maksettavakseen. Nuoret ovat jo pitkään kokeneet ilmastonmuutoksen keskeisimpänä poliittisena kysymyksenä (esim. Paakkunainen & Myllyniemi 2007; Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kysely 2018). Kuitenkin juuri heidän osallisuutensa ilmastomuutoksen estämisessä, vähähiilisten tuotantoratkaisujen ja kestävän kehityksen edistämisessä on vähäistä johtuen vaikutuskanavien puutteesta sekä osittain nuorten heikosta uskosta omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa (ks. esim. Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet kansainvälinen vertailututkimus, ks. myös Sanomalehtien liiton Kantar TNS:llä teettämä Nuoret ja vaikuttaminen-tutkimus 2019).

Nuoret kokevat, etteivät saa ääntään kuuluviin

Nuorisotutkimusseuran tutkimushanke Nutopia pohjalta julkaistussa muistiossa todetaan muun muassa, että nuoret kokevat tulevansa usein vähätellyiksi tai ohitetuiksi yhteiskunnallisissa ilmastokeskusteluissa, vaikka heillä on tietoa ja valmiuksia keskustella (Piispa, Ojajärvi & Kiilakoski 2020, 5). Nuorten ilmastoaktivistien näkemyksen mukaan taloudesta ja teknologiasta kumpuavat näkemykset hallitsevat ja rajoittavat keskustelua tulevaisuudesta. Talousargumenteilla luodaan vaihtoehdottomuutta ja rajoitetaan osallistumista areenoille, joilla voitaisiin vaikuttaa. Nuoret aktivistit ovat kokeneet vähättelyä ja ulossulkemista. Tästä huolimatta he ovat saaneet myös onnistumisia: nuoret ilmastoaktivistit kokevat esimerkiksi, että he ovat pystyneet vaikuttamaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja tuomaan tulevaisuuskeskusteluun arvoja, tunteita ja näkemyksen ilmastokriisin kiireellisyydestä. (Mt., 5.)

Annetaan pallo nuorille

Tätä kirjoittaessa lähestymme maailman vuoden 2023 ylikulutuspäivää. Millainen maailma mahtaa odottaa tänä vuonna syntyviä lapsia, kun he ovat täysikäisiä? Ollaanko vuonna 2041 jo uudenvuodenpäivänä tilanteessa, jolloin uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu kokonaan? Vai onko luonnonvarojen kulutus saatu hillittyä ja käännettyä kestäväksi?  Nuoret kantavat suurinta huolta ilmastonmuutoksesta ja ovat aktiivisia ilmastokeskustelussa. Panoksessa keskustelussa on heidän tulevaisuutensa. Annetaan heidän päättää siitä itse.

VÄITE: Nuoria pitää kuunnella enemmän ilmastokeskustelussa. 

Sinä päätät: huti vai osuma?

Kirjoittajat:

Merja Kylmäkoski, FT, nuorisotyön yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Jarmo Rinne, YTT, erikoistutkija, Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia / Xamk. Jarmo Rinne työskentelee Koneen Säätiön rahoittamassa Ilmastokriisin etulinjassa –hankkeessa

Lähteet:

Earth overshoot days 2023. Viitattu 4.4.2023 https://www.overshootday.org/newsroom/country-overshoot-days/

Earth overshoot day 2023b. Past overshoot days. Viitattu 4.4.2023 https://www.overshootday.org/newsroom/past-earth-overshoot-days/

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta. Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. MTS Tiedotteita ja katsauksia 1/2018.

Nuoret ja vaikuttaminen-tutkimus 2019. Kantar TNS toteutti Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta 28.12.2018–10.1.2019 TNS Gallup Forum -vastaajakannan avulla

Nuorisobarometri 2018: infografiikka. Viitattu 28.4.2023 https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/nuorisobaro2018-infografiikka-nettifinal.pdf

Paakkunainen, Kari & Myllyniemi, Sami 2007. Tihentyvä sukupolvipolitiikka ja aktiivisuuden kasautuminen. Teoksessa Paakkunainen, Kari (Toim.) Sukupolvipolitiikka. Nuoret ja eduskuntavaalit 2007. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 72. Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 36.

Piispa, Mikko & Myllyniemi, Sami 2019. Nuoret ja ilmastonmuutos Tiedot, huoli ja toiminta Nuorisobarometrien valossa. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):1

Piispa, Mikko & Ojajärvi, Anni & Kiilakoski, Tomi 2020. Tulevaisuususko hukassa? Nuoret ilmastoaktivistit ja keskustelu tulevaisuudesta. Muistio 17.11.2020. Viitattu https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/11/tulevaisuususko-hukassa.pdf

Sangervo, Julia & Jylhä, Kirsti M., & Pihkala, Panu 2022. Climate anxiety: Conceptual considerations, and connections with climate hope and action. Global Environmental Change 76. https://www.researchgate.net/publication/363090436_Climate_anxiety_Conceptual_considerations_and_connections_with_climate_hope_and_action

WWF 2023a. Suomen ylikulutuspäivä on huomenna. Mediatiedote 30.3.2023. Viitattu 4.4.2023. https://wwf.fi/uutiset/2023/03/suomen-ylikulutuspaiva-on-huomenna/

WWF 2023b. Ylikulutus. Viitattu 4.4.2023. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/