Huteja ja Osumia Osallisuudesta -blogisarja: osa 3/4

• Kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, FT, nuorisotyön yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 15.6.2023
• Kirjoittaja: Mika Joensuu, yhteisöpedagogi (YAMK), nuorisopäällikkö, Hyvinkään kaupunki, 15.6.2023

HUTEJA JA OSUMIA OSALLISUUDESTA 3/4

Blogisarja haastaa lukijoitaan ottamaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin nuorten osallisuuteen liittyviin kysymyksiin, tapahtumiin ja ilmiöihin. Sarjan bloggauksissa käsitellään poleemisesti, mutta pilke silmäkulmassa tärkeitä kysymyksiä, viheliäisiä ongelmia tai aikalaishuomioita nuorten osallisuudesta. Jokaisen blogin lopussa annetaan viimeinen sana lukijoille kysymällä, onko blogin väite huti vai osuma.

Blogi 1 (28.3.2025) Väite: Tehokkain keino tukea nuorten osallisuutta on vahvistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan poliittisessa päätöksenteossa.
Blogi 2 (30.5.2023) Väite: Nuoria pitää kuunnella enemmän ilmastokeskustelussa.
Blogi 3 (15.6.2023) Väite: Digitalisaatio on nuorille mahdollisuus vahvempaan osallisuuteen.
Blogi 4 (16.6.2023) Väite: Nuori voi olla yksinäinen ystävistä huolimatta.

Blogisarja on osa OKM:n rahoittaman Youth Participation – A key to an inclusive society -hankkeen toimintaa.

Väite 3: Digitalisaatio on nuorille mahdollisuus vahvempaan osallisuuteen.

Digitalisaatio on kiistatta muuttanut arkea. Toisella puolella maata tai maapalloa oleviin tapahtumiin voi päästä osalliseksi striimin välityksellä reaaliaikaisesti lähtemättä pois kotoa. Kaupassa ja bussilla voi maksaa mobiilisti käyttämättä käteistä. Työpaikoilla käytetään erilaisia digitaalisia sovelluksia, kuten esimerkiksi ajanvarausjärjestelmiä. Valtionhallinnon kanssa asioidaan digitaalisesti muun muassa OmaVerossa. Digitaalisesti voi myös olla yhteydessä ystäviin, ylläpitää sosiaalista verkostoa tai vaikuttaa. Korona-aikana digitaalisuus oli myös elämänlanka, jonka ansiosta arki jatkui ja yhteys muihin säilyi edes jotenkin.

Digitaaliset palvelut tarjoavat perinteisiä palveluita monipuolisemmat mahdollisuudet myös osallistumiselle ja osallisuudelle. Ylipäätään asiakas on siirtynyt aiempaa enemmän keskiöön palveluiden käytössä: asiointi ei enää ole riippuvaista siellä työskentelevän työntekijän työajoista. Digitaalisuus tarjoaa valtavasti muitakin mahdollisuuksia. Etenkin digitalisaation alkuvaiheissa näitä mahdollisuuksia on hyödynnetty melko maltillisesti, osittain myös organisaatioiden ja työntekijöiden varovaisuuden vuoksi.

Kaikki digitalisaatiossa ei ole hyvää

Nuoret ovat koronan jälkeen palanneet normaaleihin arkirutiineihinsa livemaailmassa. Nuorten parissa työskentelevät ovat havainneet osassa nuorista sosiaalista arkuutta. Kaikille sosiaaliset tilanteet eivät ole yhtä helppoja. Joskus digipalvelutkin voivat olla turhauttavan hankalia, botin kanssa keskustelu ei aina johda toivottuun tulokseen. Nuoren asiointi voi katketa myös liittymän tai pankkitunnusten puutteeseen.

Digitaalisissa palveluissa erilaisten osallisuusmahdollisuuksien lisääminen ei automaattisesti kohdistu kaikille. Osalla käyttäjistä ei ole erilaisten syiden takia laitteita, osaamista tai joissain tapauksissa esimerkiksi riittävää kielitaitoa, joilla teksti-, video- tai äänipohjaisiin palveluihin voisi osallistua. On myös mahdollista, että palvelut yksinkertaisesti koetaan vieraiksi tai omiin tarpeisiin sopimattomiksi. Pahimmassa tapauksessa eniten palveluita tarvitsevat ihmiset jäävät niiden ulkopuolelle, jos niiden suunnittelussa ei ole huomioitu riittävän laajasti asiakkaiden erilaisia tarpeita.

Verkossa on saatavilla valtavasti tietoa, mutta seassa on myös väärää (misinformaatio) ja tarkoituksellisesti virheellistä (disinformaatio) tietoa. Taitavankaan lukijan ei ole aina helppoa tai nopeaa selvittää, onko luettu asia oikeasti totta. Myös totuudenmukainen tieto voi aiheuttaa ikäviä tunteita, olipa kyse sodasta, ihmisoikeusasioista tai ilmastonmuutoksesta. Näiden tunteiden käsittelyssä etenkin lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea.

Digitaalisuus ei ole yksiselitteisesti myönteinen asia monelle nuorelle tärkeän ilmastokysymyksen kannaltakaan. Digitaalisuus voi vähentää matkustamista ja siitä seuraavia CO2e-päästöjä eli hiilijalanjälkeä, mutta digitaaliset palvelut eivät ole hiilijalanjäljettömiä. Digitaalisten alustojen päästöjen laskeminen ei ole helppoa. Yhden laskelman mukaan Facebookin ja TikTokin tuottama hiilijalanjälki on verrattavissa siihen, että koko Lontoon väestö kävisi edestakaisin lentäen New Yorkissa (McInnis 2023).

CO2e-päästöjen lisäksi ilmastokeskustelussa kannetaan huolta vedestä ja sen loppumisesta maapallolta. Huomiota on kiinnitetty myös tekoälyn talousvedenkulutukseen. Joidenkin tietojen mukaan 20–50 kysymyksen ChatGPT keskustelu kuluttaa puoli litraa vettä. ChatGPT:n miljardeihin kohoavan käyttäjämäärän vuoksi kyse on merkittävästä vesimäärästä. (Li, Yang, Islam & Ren 2023, 3.) Vertaisarvioimattomassa artikkelissaan Li, Yang, Islam ja Ren (2023, 2) peräänkuuluttavat tekoälymallien vastuullisuutta ja niiden vesijalanjäljen pienentämistä. Heidän mukaansa myös yksittäinen käyttäjä voisi vaikuttaa vedenkulutukseen, mikäli vesitehokkaasta eli talousveden hukkakäyttöä vähentävästä käyttöajankohdasta olisi saatavilla tietoa (mt., 8). Palveluiden hiilijalanjäljen lisäksi myös laitteiden jatkuva uusiminen kuluttaa paljon luonnonvaroja.

Digitalisaatiossa on silti puolensa

Verkkokeskustelussa hiljaisemmankin on mahdollista saada äänensä kuuluviin toisin kuin reaalimaailmassa. Nuorille on myös tarjolla digitaalisia tieto- ja neuvontapalveluita, mikä edistää palveluiden saatavuutta seuduilla, joissa etäisyydet palveluiden luokse ovat pitkät. Digitaalinen nuorisotyö puolestaan tulee nuorten luokse silloinkin, kun palvelut ovat kaukana tai niitä ei voida lähipalveluina tarjoa, kuten tapahtui korona-aikaan. Joillakin nuorten ryhmillä, kuten esimerkiksi sairaalanuorisotyön kohderyhmällä, eristys jatkuu edelleen. Heille digitaalisuus merkitsee osallisuutta normaaliin nuorten arkeen.

Palveluiden tarjoajat voivat myös tarjota sellaisia puitteita ja rakenteita, joissa asiakkaat itse luovat sisällön. Tällöin palveluiden sisällöt ovat varmemmin heitä kiinnostavia. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että esimerkiksi aktiiviset sisällöntuottajanuoret eivät välttämättä edusta kaikkia nuoria. Nuorten palveluissa nuoret osaavat ja pystyvät myös itse toimimaan moderoijina, ilman että aikuiset ovat aina tekemisen keskiössä. Se vaatii kuitenkin luottamista nuoriin ja samalla todellisen vallan antamista heille.

Vaikka digitaaliset palvelut ja välineet käyttävät paljon luonnonvaroja, voivat digipalvelut ja tekoäly myös auttaa ympäristöasioiden edistämisessä. Sovellusten avulla ihmiset voivat reaaliaikaisesti seurata ja sitä kautta vähentää esimerkiksi sähkönkulutustaan, tai kohdistaa sitä niihin ajankohtiin, kun sähköä on enemmän saatavilla. Palveluiden kautta voi myös esimerkiksi ostaa halvalla hävikkiruokaa, millä voi olla sekä ekologisia että taloudellisia vaikutuksia. Erilaiset konkreettiset teot vähentävät osaltaan ilmastoahdistusta, kun ihmiselle tulee tunne siitä, että hän pystyy vaikuttamaan asioihin.

Kaikilla ei myöskään tarvitse olla kaikkia digitaalisia laitteita itsellään. Monilta nuorisotiloilta ja kirjastoista löytyy yhteiskäyttölaitteita (esimerkiksi tietokoneita, 3d-tulostimia tai virtuaalilaseja) joko tilassa käytettäväksi tai jopa lainattavaksi. Tällöin laitteiden käytön hiilijalanjälki on pienempi kuin jokaisen hankkiessa omia laitteitaan.

VÄITE: Digitalisaation on nuorille mahdollisuus vahvempaan osallisuuteen. Sinä päätät: huti vai osuma?

Lähteet

Huttu, Sari & Lahtela, Taru 2022. ”Digitaalisella SairaalaNutalla saa olla turvallisesti kavereiden kanssa”. Viitattu 24.5.2023. https://www.humak.fi/blogit/digitaalisella-sairaalanutalla-saa-olla-turvallisesti-kavereiden-kanssa/

McInnis, Toby 2023. TikTok Emits Three Times More Carbon Than Facebook Per Minute Of Use. Bankless Times. Viitattu 17.5.2023. https://www.banklesstimes.com/news/2022/10/05/tiktok-emits-three-times-more-carbon-than-facebook-per-minute-of-use/

Li, Pengfei & Yang, Jianyi & Islam, Mohammad A.  & Ren, Shaolei 2023. Making AI Less “Thirsty”: Uncovering and Addressing the Secret Water Footprint of AI Models. Viitattu 17.5.2023. https://arxiv.org/pdf/2304.03271.pdf