Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kuurosokeusalaan liittyviä opinnäytetöitä

  • Kirjoittaja: Outi Kuvaja, KM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 15.11.2023

Humakissa opinnäytetyö on tilaustyönä suoritettava työelämän kehittämistehtävä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tilaajalle jotain konkreettista: tuottaa uutta tietoa ja kehittää tilaajan toimintaa. (Humak 2023a) Opinnäytetyön sovellusarvo tilaajalle, aiheen ajankohtaisuus ja merkitys ammattialalle ovat asioita, joita valmiista opinnäytetöistä arvioidaan. Opinnäytetöillä tavoitellaan aidosti sitä, että ne kehittäisivät ja palvelisivat ammattialaa. (Humak 2023b)

Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana (v. 2013-2023) päässyt ohjaamaan parikymmentä kuurosokeusalaan liittyvää opinnäytetyötä monien muita aiheita käsittelevien opinnäytetöiden lisäksi. Ohjatut työt ovat olleet sekä tutkimuksellisia että toiminnallisia opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden kautta opiskelijat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan viittomakielialan kehittämiseen. Esittelen tässä blogissa 21 kuurosokeusalaan liittyvää opinnäytetyötä.

Nyt esiteltävistä opinnäytetöistä 19:ssä on toiminut tilaajana Suomen Kuurosokeat ry. Kaikkien 19 opinnäytetyön työelämäohjaajana on toiminut Suomen Kuurosokeat ry:n johtava kommunikaatioasiantuntija Riitta Lahtinen (PhD). Haluankin lausua suuret kiitokset Riitta Lahtiselle antoisasta ja mieluisasta yhteistyöstä, jota olemme vuosien varrella tehneet niin opinnäytetöihin kuin myös muihin asioihin liittyen. Esimerkiksi keväällä 2016 meillä oli Riitta Lahtisen kanssa ohjattavana yhteensä viisi opinnäytetyötä. Tuolloin päätimme järjestää opinnäytetyöseminaarin Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. Tilaisuutta oli mahdollista seurata sekä paikan päällä Iiris-keskuksessa että etäyhteyksillä. Tilaisuuteen osallistui Humakin opiskelijoiden lisäksi myös viittomakieli- ja kuurosokeusalan ammattilaisia sekä kuurosokeita henkilöitä.

Kuurosokeille tulkkaus jaetaan perinteisesti kolmeen osa-alueeseen, joita ovat opastus, kuvailu ja kielellisen informaation välittäminen. Esittelen opinnäytetöitä mm. näiden osa-alueiden kautta. Tässä blogissa tulevat mainituiksi kaikki 21 opinnäytetyötä aiheineen ja Theseus-linkkeineen. Lisäksi annan esimerkkejä joidenkin opinnäytetöiden tietoperustasta, tuloksista ja/tai tuotoksista.

Kuvassa on kolme samankokoista ympyrää, jotka leikkaavat toisensa niin, että kaksi ympyrää on ylhäällä ja yksi niiden keskellä alhaalla. Ympyröiden ääriviivat ovat harmaat ja ympyröiden sisukset ovat valkoiset. Jokaisessa ympyrässä on muistilla suuraakkosilla kirjoitettu teksti. Ylhäällä vasemmalla olevan ympyrän sisällä lukee kuvailu, ylhäällä oikealla olevan ympyrän sisällä lukee kielellisen informaation välittäminen (teksti on kolmessa rivissä ja jokainen rivi menee hieman yli ympyrän ääriviivan) ja alhaalla keskellä olevan ympyrän sisällä lukee opastus.
Kuva 1: Kuurosokeille asiakkaille tulkkaus.

Opastus

Ohjaamistani opinnäytetöistä yksi käsittelee opastusta. Laura Hakala (2013) selvitti opinnäytetyössään viittomakielen tulkkien kokemuksia opastusta edeltävästä ja opastuksen aikaisesta liikkumiseen liittyvästä kommunikaatiosta. Hakala (2013, 43) tuo opinnäytetyönsä pohdintaosuudessa esille, että opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella opastuksen aikana tulee eniten tarvetta viestiä turvalliseen ja joustavaan liikkumiseen liittyvistä asioista. Lisäksi erilaisissa tiloissa ja opastusympäristöissä tiloissa olevat toiminnalliset asiat halutaan tietää. Opastuksen aikana viestintää tapahtuu eri menetelmiä, esimerkiksi puhe, taktiili viittominen, sosiaaliset pikaviestit, opastusmerkit, ohjaava käsi, selkeä huulio sekä kehon luonnolliset liikkeet, käyttäen. Viestintään käytetään sekä yksittäisiä menetelmiä että eri menetelmiä samanaikaisesti. (Hakala 2013, 43)

 

Kuvailu

Selkeästi suurin osa opinnäytetöiden aiheista liittyy jollakin tavalla kuvailuun. Kuvailua tarkastellaan eri näkökulmista ja erilaisiin tilanteisiin liittyen. Lisäksi joukkoon mahtuu myös muutama kuvailutulkkausta käsittelevä opinnäytetyö.

Laura Reunasen ja Sini Niemen (2012) opinnäytetyö sivuaa opastusta, sillä se käsittelee sisätilan reittikuvailua kuurosokealle. Reitin kuvailu kytkeytyy opastukseen, mutta opinnäytetyössä keskitytään kuvailuun. Tiivistelmässään Reunanen ja Niemi (2012) toteavat, että reittikuvailuun voidaan soveltaa samoja sääntöjä kuin tilan kuvailussa käytetään. Tärkeiksi asioiksi he mainitsevat tilojen nimeämisen, loogisen etenemisen sekä vaaratekijöiden huomioimisen. Reunasen ja Niemen (2012) opinnäytetyön liitteestä 2 löytyy ohjeet sisätilan reittikuvailuun. Liitteeseen on koottu ytimekkäästi opinnäytetyön keskeiset tulokset.

Tiina Lehtelän (2015) opinnäytetyössä pysähdytään sen äärelle, miten kuvailulla voidaan edistää kuurosokean opiskelijan tasa-arvoista osallisuutta. Jenni Pekkonen (2016) puolestaan esittelee tapaustutkimuksen kautta selvitettyjä sanallisen kuvailun tukena hyödynnettyjä menetelmiä. Ja Tanja Pernun (2015) opinnäytetyössä pysähdytään kuvien sanallisen kuvailun äärelle. Toiminnallisessa opinnäytetyössään Pernu (2015) selvittää ja kuvaa sitä, miten valmisteltu ja spontaani kuvailu eroavat toisistaan sekä sitä, mitä asioita kuvien sanallisessa kuvailussa tuodaan esille.

Johanna Närän (2014) opinnäytetyö käsittelee ruoka-annosten kuvailua puheella kommunikoiville kuurosokeille. Närän (2014) opinnäytetyön on tapaustutkimus. Luvusta 7 Ruoka-annosten kuvailu löytyy selkeästi jaoteltuna opinnäytetyön tuloksia. Kyseisen luvun alaluvuissa käsitellään kuvailun aloittamista, kuvailujärjestystä, tarjoiluastian kuvailua, ruoka-aineiden ja annosten (alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka) kuvailua sekä kuvailujen laajuutta ja lopetusta.

Taktiileja menetelmiä kuvailun yhteydessä käsiteltiin keväällä 2020 valmistuneissa Ilona Seppäsen ja Outi Varppeen opinnäytetöissä. Seppäsen (2020) opinnäytetyö havainnoi ja selvittää, miten tilaa hahmotetaan taktiilisti viitotusta kuvailusta. Tätä asiaa Seppänen (2020) selvitti neljän kuurosokean koehenkilön ja kalustetusta huonetilasta rakennetun pienoismallin avulla. Huonetilaa kuvailtiin taktiilisti sekä vastakkais- että rinnakkaisasennossa. Varppeen (2020) opinnäytetyössä puolestaan selvitettiin, mikä merkitys haptisen tutkimisen hyödyntämisellä kuvailun tukena on puheella kommunikoiville kuurosokeille. Varppeen (2020) opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa kuvailua rikastettiin objekteilla. Niillä ilmaistiin tunnisteita ja maamerkkejä sekä saatiin ja jaettiin asentotietoa.

Tuorein kuurosokeille kuvailuun liittyvä opinnäytetyön on Niina Rovion keväällä 2023 valmistunut opinnäytetyö, joka käsittelee värien kuvailua näkövammaisille. Rovion (2023) opinnäytetyö antaa lukijalle hyödyllistä tietoa mm. siitä, mikä näkövammaisia väreissä kiinnostaa, miten värejä toivotaan kuvailtavan, mitkä asiat tukevat värimielikuvia, missä tilanteissa tieto väreistä on tärkeää sekä mitkä asiat häiritsevät ja vaikuttavat värien hahmottamiseen.

 

Kuvailutulkkaus

Kuvailutulkkaukseen liittyen on valmistunut kaksi opinnäytetyötä. Ensimmäinen on Tiina Saarelan (2013) opinnäytetyö, jossa selvitettiin, miten kuvailutulkkaus toteutettiin lasten nukketeatterissa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat seuraavat: Mitä erityistä tulee huomioida valmisteltaessa ja toteutettaessa kuvailutulkkausta lasten nukketeatteriesitykseen?  Sekä millaista yhteistyötä kuvailukäsikirjoituksen laatija ja livelukija tekivät? (Saarela 2013, 18)

Elina Häivälä (2016) puolestaan analysoi kuuden englanninkielisen televisio-ohjelman ja elokuvan kuvailutulkkauksen osa-alueita opinnäytetyössään. Tiivistelmässä Häivälä (2016) tuo esille mm. sen, että käytettävissä oleva aika vaikuttaa voimakkaasti kuvailutulkkaukseen. Henkilöiden, hahmojen ja ympäristöjen kuvailutulkkauksessa keskityttiin Häivälän (2016) käyttämien aineistojen perusteella pääasiassa tapahtumapaikkaan sekä siihen kuka tekee ja mitä. Esineiden kuvailussa puolestaan pääasiassa esineiden nimeämiseen ja niiden kuvailuun jollakin tavalla. Häivälä (2016) toteaa, että suppean aineistoin vuoksi opinnäytetyössä tehtyjä havaintoja ei voi yleistää.

 

Kielellisen informaation välittäminen

Kielellisen informaation välittämiseen liittyviä opinnäytetöitä ohjaamistani töistä löytyi kaksi. Heini Hirsin (2014) opinnäytetyö käsittelee päivälehtien taktiilitulkkaukseen liittyviä hyviä käytänteitä. Opinnäytetyössä on yksi käytännön läheinen ja hyödyllinen liite, johon on koottu yhteen opinnäytetyön tietoperustan ja tutkimustulosten keskeinen anti. Liitteestä 1 (Hirsi 2014, 40) löytyy huoneentaulu päivälehtien taktiilitulkkauksesta. Huoneentaulussa annetaan ohjeita sekä asiakkaille (tulkkauksen vastaanottajille) että tulkeille.

Minulla oli ilo toimia ohjaajan yhdessä suomalaisella viittomakielellä toteutetussa opinnäytetytössä. Tomas Uusimäen (2015) opinnäytetyössä selvitettiin sitä, millä tavoilla viittomakieleen kuuluvia ei-manuaalisia elementtejä ilmaistaan taktiilitulkkauksessa? Uusimäen (2015) tekemän tutkimuksen mukaan viittomakieleen kuuluvia ei-manuaalisia elementtejä välitetään taktiilitulkkauksessa esimerkiksi sormittamalla, selittämällä ja toistolla. Uusimäen työ on tallennettu DVD- levylle, joka löytyy ainakin Kuurojen Liiton ja Humakin yhteisestä kirjastosta.

 

Haptiisit

Haptiiseja eli kosketusviestejä käsitteleviä opinnäytetöitä ovat tehneet Anna Äärelä (2015) ja Minna Tihinen (2020). Äärelän opinnäytetyö käsittelee ilmehaptiisien käyttöä kuurosokeille tulkkauksessa. Äärelä (2015) esittelee työssään tietoa seitsemästä universaalista ilmeestä sekä esittelee niille ehdotettuja haptiiseja. Opinnäytetyön tiivistelmässä Äärelä (2015) toteaa ilmehaptiisien mahdollistavan tiedon saannin non-verbaalista käyttäytymisestä.

Kuvassa näkyy ihmisen, jolla on musta pusero päällä, selkä ja toisen ihmisen oikea käsi ranteesta kämmeneen. Käsi on muuten nyrkissä, muta etusormi koskettaa edessä olevaa selkää. Puseron selkään on piirretty valkoisella etusormesta oikealle lähtevä ylöspäin auki oleva U:n muotoinen kaari/nuoli.
Kuva 2: Ilon haptiisi.

Minna Tihisen (2020) opinnäytetyö käsittelee ratsastushaptiiseja ja kommunikointia kuurosokean ratsastajan kanssa. Tihisen opinnäytetyön luvussa 5 Ratsastushaptiisit (Tihinen 2020, 14-23) esitellään 12 ratsastushaptiisia. Opinnäytetyön liitteestä 2 (mt., 30-32) löytyy lisäksi haptiiseista koottu taulukko. Opinnäytetyönsä yleistettävyyttä ja luotettavuutta pohtiessaan Tihinen (2020, 24) toteaa, että opinnäytetyössä esiteltyjen haptiisien käyttökelpoisuus selviää, kun esiteltyjen haptiisien käytöstä saadaan enemmän kokemusta, sillä opinnäytetyötä varten haptiisit pilotoitiin ainoastaan yhden kuurosokean viittomakielisen, jolla ei ollut lainkaan aikaisempaa ratsastuskokemusta, avulla.

 

Kuurosokeille tulkkaus

Opinnäytetöiden joukosta löytyi myös yleisemmin kuurosokeille tulkkaukseen liittyviä aiheita. Anna-Elise Oksanen ja Katariina Tolonen (2016) toteuttivat strukturoidun kyselyn, jossa selvitettiin puheella pääasiallisesti kommunikoivien kuurosokeiden kokemuksia tulkkauksen laadusta. Susanna Sillman (2016) puolestaan selvitti omassa opinnäytetyössään, millaisia odotuksia kuurosokeilla asiakkailla on tulkkien tehtäviin ja ammattieettisten sääntöjen noudattamiseen liittyen? Esimerkkitapauksina odotusten selvittämiseksi Sillman käytti viittä erilaista tilannetta. Näitä tilanteita olivat seuraavat: Tavarat unohtuivat taksiin, huono tulkki seminaarissa, työnantaja vaatii tekemään, lääkärissä ja harrastustilanne. (Sillman 2016, 28-33)

Marko Ruissalon ja Ulla Röytiön (2019) opinnäytetyössä esitellään ikääntyneisiin kuurosokeisiin ja kuulonäkövammaisiin asiakkaisiin liittyviä huomioita tulkkauksen näkökulmasta. Opinnäytetyön tietoperustassa luvussa 4 Kuurosokeuden seurannaisvaikutukset ja kuurosokean henkilön toimintakyky (Ruissalo ja Röytiö 2019, 14-16) esitellään toimintakykyä fyysisestä, psyykkisestä, kognitiivisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Opinnäytetyön tutkimustuloksissa kuurosokeiden haastattelusta nousseita teemoja olivat mm. ikääntymisen vaikutus tulkkaustilanteeseen, tauot, iän huomioiminen opastuksessa, muistiongelmat ja tulkkaako tulkki kaiken (mt., 17-20). Tulkkien ja työntekijöiden haastatteluista saatuja tuloksia opinnäytetyössä käsitellään seuraavien teemojen alla: muistiongelmat (Ruissaloja Röytiö 2019, 21-30), avustaminen (mt., 30-33), ergonomia (mt., 33-34) ja opastaminen (mt., 34-37).

 

Muita aiheita

Edellä esiteltyjen opinnäytetöiden lisäksi muita kuurosokeusalaan liittyviä opinnäytetöitä on ollut ohjauksessani kolme. Heli Lukkarisen (2013) opinnäytetyö käsittelee kuurosokean henkilön taktiiliopetusta. Hänen opinnäytetyönsä on tapaustutkimus, jossa havainnoitiin yhdelle monivammaiselle kuulonäkövammaiselle henkilölle toteutettua taktiiliopetusta kommunikaation muutostilanteessa.

Kerttu Vapolan (2017) opinnäytetyössä kartoitettiin näköön liittyviä viittomia Suomen Kuurosokeat ry:lle. Tiivistelmässään Vapola (2017) kertoo, että hänen keräämänsä termistö keskittyy 23 silmän anatomiaan ja näkökykyyn liittyvään termiin, joista 19:lle löytyi yksi tai useampi sopiva viittomavastine, joista tehtiin opinnäytetyön tuotos eli video näköön liittyvistä viittomista.

Viimeisenä esittelyssä on Leena Arvola (2019) opinnäytetyö, joka käsittelee taktiilikommunikaatiota kuurosokeiden asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Arvola tuotti ”Rohkeasti taktiiliviittomaan – tietoa taktiilikommunikaatiosta” -videomateriaalin Suomen Kuurosokeat ry:n uusien työntekijöiden perehdytysmateriaaliksi. Videomateriaali koostuu kymmenestä 1-3 minuutin mittaisesta videosta. (Arvola 2019, 8) Videomateriaali ei ole julkisesti saatavilla, mutta Arvola on koonnut napakan tietoperustan kuurosokeudesta (Arvola 2019, 13-17) ja taktiilikommunikaatiosta (Arvola 2019, 18-21) opinnäytetyöhönsä.

Minulle itselleni opinnäytetöiden ohjaaminen on oiva tilaisuus saada maistiaisia ammattialan tutkimuksista ja julkaisuista sekä laajentaa ja syventää ymmärrystäni ja tietämystäni kuurosokeus- ja tulkkausalaan eri aihepiireistä. Jokainen ohjaamani opinnäytetyö on kehittänyt myös minun tietotaitoani. Toivon tämän koonnin olevan iloksi ja hyödyksi mahdollisimman monelle kuurosokeus- ja tulkkausalan toimijalle.

 

Lähteet:

Arvola, Leena. 2019. Rohkeasti taktiilikommunikoimaan – taktiilikommunikaatio kuurosokeiden asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/267566/Arvola%2c%20Leena.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Hakala, Laura. 2013. Viittomakielen tulkkien kokemuksia opastusta edeltävästä ja opastuksen aikaisesta liikkumiseen liittyvästä kommunikaatiosta. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/56851/Hakala_Laura.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hirsi, Heini. 2014. Päivälehtien taktiili tulkkaus – Hyviä käytänteitä. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/73118/Hirsi_Heini.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Humanistinen ammattikorkeakoulu (2023a) Humakin opinnäytetyöopas, AMK-perustutkinto. https://humak.libguides.com/c.php?g=684696. Viitattu 6.11.2023

Humanistinen ammattikorkeakoulu (2023b) Humakin opinnäytetyöopas, AMK-perustutkinto. https://humak.libguides.com/c.php?g=684696&p=4899514. Viitattu 6.11.2023

Häivälä, Elina. 2016. Komiikkaa, dokumenttia ja scifiä kuvailutulkattuna – analyysi kuuden englanninkielisen ohjelman kuvailutulkkauksen osa-alueista. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108424/Haivala_Elina.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lehtelä, Tiina. 2015. Kohti kuurosokean opiskelijan tasa-arvoista osallisuutta kuvailun avulla. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/91056/Lehtela%20Tiina.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lukkarinen, Heli. 2013.  Kuurosokean kommunikaatiokumppanina – taktiiliopetuksen tapaustutkimus. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57973/Kuurosokean%20kommunikaatiokumppanina%20-%20Taktiiliopetuksen%20tapaustutkimus%2012_5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Närä, Johanna. 2014. Silmänruokaa keholle ja korville – Tapaustutkimus ruoka-annosten kuvailusta kuurosokealle. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/73121/Nara_Johanna.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Oksanen, Anna-Elise & Tolonen, Katariina. 2016. Kohti laadukkuutta! Puheella pääasiallisesti kommunikoivien kuurosokeiden kokemuksia tulkkauksen laadusta. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/109900/tolonen_katariina_Oksanen_Anna-Elisa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pekkonen, Jenni. 2016. ”Ulostulokanavista matalataajuuksiin” – Tapaustutkimus sanallisen kuvailun tukena hyödynnetyistä menetelmistä. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108482/Pekkonen_Jenni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pernu, Tanja. 2015. Kuvista sanoiksi – Kehotarinoita haptiiseilla -kirjan viiden kuvan sanallinen kuvailu. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/91051/Pernu-Tanja.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Reunanen, Laura & Niemi, Sini. 2012. “Ja näin saavuimme Suomen Kuurosokeat ry:n toimistoon.” – Sisätilan reittikuvailu kuurosokealle. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/44628/niemi_sini.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Rovio, Niina. 2023. Värien kuvailu kuulonäkövammaisille. Kuinka kuulonäkövammaiset kokevat värit ja miten he toivovat niitä kuvailtavan? Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/797801/Rovio_Niina.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Ruissalo, Marko & Röytiö, Ulla. 2019. Ikääntyneet kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset asiakkaat –Huomioita tulkkauksen näkökulmasta. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/167167/R%c3%b6yti%c3%b6_Ulla.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Saarela, Tiina. 2013.  Kummitusääni Kummituskekkereissä. Miten kuvailutulkkaus toteutettiin lasten nukketeatterissa. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/56605/Saarela-Tiina.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Seppänen, Ilona. 2020.  Taktiilisti viitotusta kuvailusta tilan hahmottamiseen. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/336841/Sepp%c3%a4nen_Ilona.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sillman, Susanna. 2016. Maalaisjärjen käyttö sallittu! Millaisia odotuksia kuurosokeilla asiakkailla on tulkkien tehtäviin ja ammattieettisten sääntöjen noudattamiseen liittyen? Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/109318/Sillman_Susanna.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tihinen, Minna. 2020. Ratsastushaptiisit – kommunikointi kuurosokean ratsastajan kanssa. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/336381/Tihinen_Minna.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Uusimäki, Tomas. 2015. Millä tavoilla viittomakieleen kuuluvia ei- manuaalisia elementtejä ilmaistaan taktiilitulkkauksessa? Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92144/Uusimaki_Tomas.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Vapola, Kerttu. 2017. Lasinen lasiainen ja hämärä hämäränäkö – Näköön liittyviä viittomia Suomen Kuurosokeat ry:lle. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130621/Vapola_Kerttu.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Varppee, Outi. 2020. Haptinen tutkiminen kuvailun tukena – puheella kommunikoivien kuurosokeiden kokemuksia. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/336268/varppee_outi_opinna%cc%88tytetyo%cc%88%20pdf%2029.4.2020_OMkomm206042020.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Äärelä, Anna. 2015. Seitsemän universaalia ilmettä iholle – Ilmehaptiisien käyttö kuurosokeille tulkatessa. Opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2023  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90382/Aarela_Anna.pdf?sequence=1&isAllowed=y