Miks mun kannattais opiskella puhevammaisten tulkiksi ja kommunikaation ohjaajaksi?

• Kirjoittaja: Marjukka Nisula, lehtori, KM, viittomakielen tulkki, puhevammaisten tulkki, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 19.3.2024

Tässä blogitekstissä kerron, millainen on Humakin tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen koulutusohjelma ja mitä se tarjoaa opiskelijalle.   Tutkintonimike on Tulkki AMK.  Valmistuttuaan nelivuotisesta koulutuksesta opiskelija voi työllistyä yhteiskunnan eri tahoille, joissa on tarvetta kielellisen saavutettavuuden osaajalle. Kielellinen saavutettavuus on kommunikaation asiantuntijan erityisosaamista.

Humak tarjoaa koulutusta

Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion alueyksikössä on mahdollista opiskella kommunikaation asiantuntijaksi. Nelivuotinen tutkinto on nimeltään Tulkki AMK.  Opinnot ovat laajuudeltaan 240 opintopistettä. Ne toteutetaan monimuoto-opintoina, joista osa on webinaareja ja osa lähiopetuspäiviä. Opiskelijat tulevat kerran kuussa kolmen päivän lähiopetusjaksolle Kuopion kampukselle.  Koulutuksessa opiskelijat voivat syventää osaamistaan joko puhevammaisten tulkkaukseen tai kommunikaation ohjaukseen. Näille molemmille osaamisalueille on yhteiskunnassa niin sanotut täsmätyötehtävät.

Puhevammaisten tulkki voi toimia tulkkina puhevammaiselle henkilölle esimerkiksi lääkärin vastaanotolla, kokouksissa, vapaa-ajan harrastukissa tai vaikka teatterissa. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista (133/2010) oikeuttaa tulkinkäytön henkilölle, jolla on puhe-, kuulo- tai kuulonäkövamma (Finlex). Tulkkaus helpottaa henkilön yhteiskuntaan osallistumista, työntekoa, opiskelua, harrastamista ja virkistäytymistä. Puhevammaisten tulkit työllistyvät tulkkauspalvelua tuottaviin yrityksiin eri puolilla Suomea.

Kommunikaatio-ohjaaja ohjaa kommunikaatiomenetelmien käyttöä muun muassa sopeutusvalmennuksena joko puhevammaiselle henkilölle itselleen ja/tai hänen lähi-ihmisilleen. Lähi-ihmiset ovat niitä ihmisiä, joiden kanssa puhevammainen henkilö toimii arjessa. Ohjaus voi olla esimerkiksi tukiviittomien opettamista tai henkilökohtaisesti rakennetun kommunikointikansion, ohjelmasovelluksen tai laitteen käytön ohjausta. Kommunikaatio-ohjauksen tavoitteena on, että puhevammaisella henkilöllä ja hänen lähi-ihmisillään on yhteinen kieli sekä toimiva kommunikointikeino ja -kanava. Näitä arjen kohtaamisia tapahtuu muun muassa kotona, päiväkodeissa, toimintakeskuksissa ja asumisyksiköissä.  Kommunikaatio-ohjausta voidaan myöntää kaiken ikäisille ihmisille. (THL 2024.)

 

Entä kuka on puhevammainen henkilö???

Puhevammainen henkilö on ihminen, joka kuulee, mutta hänellä on vaikeuksia joko ymmärtää puhetta tai puhua itse.  Tämä vaikuttaa siihen, että ihminen ei välttämättä pysty asioimaan itsenäisesti yhteiskunnassa tai vuorovaikutustilanteet saattavat olla rajallisia. Henkilö saattaa vetäytyä syrjään ja eristäytyä muista ihmisistä.  Puhevammaa ilmenee muun muassa kehitysvamman, CP-vamman ja tiettyjen neurologisten sairauksien seurauksena. Lasten kehitykselliset kielihäiriöt ja aivoverenkiertohäiriöt ovat tyypillisiä puhevamman aiheuttajia. Myös etenevät muistisairaudet voivat aiheuttaa puhekyvyn heikkenemistä.  Muistisairaalla ihmisellä sanat saattavat unohtua ja puheen tuottaminen takkuilee. Vuorovaikutustilanteissa myös muistisairaat henkilöt voivat hyötyä puhevammaisten ihmisten kommunikaatiomenetelmistä, kuten kuvista ja puheen rytmissä piirtämisestä.  (Muistiliitto 2024)

 

Tulkki AMK on kielellisen saavutettavuuden asiantuntija

Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion kampukselta valmistunut Tulkki AMK on kommunikaation ohjaaja, puhevammaisten tulkki ja samalla kielellisen saavutettavuuden asiantuntija.  Koulutukseen kuuluu useita kursseja, joiden tavoitteena on ymmärtää, mitä on kielellinen saavutettavuus.  Humakin hallinnoiman Ydinasiahankkeen (2021–2022) mukaan kielellinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että kohtaamiset, palvelut ja ympäristöt ovat sellaisia, että ihmiset tulevat mahdollisimman laajalti ymmärretyksi, ja he ymmärtävät muita sekä toisiaan. Kielellisesti saavutettavassa ympäristössä ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on mahdollista riippumatta henkilön kielellisestä taustasta. (Ydinasia 2024.)

Määritelmän mukaan kielellistä saavutettavuutta on mahdollista edistää kommunikaatioasiantuntijan (Tulkki AMK) toimesta. Koulutuksen aikana opiskelijat opiskelevat eri näkökulmista kielellisen saavutettavuuden teorioita ja tutustuvat työhön myös käytännön harjoitusten kautta. Teoriaa sovelletaan harjoittelujaksoilla työelämän tarpeisiin. Alla on listattu eri toimijoita, joilla on ollut tarvetta edistää kielellistä saavutettavuutta. Näissä toimeksiannoissa tulkkiopiskelijalla on ollut jo harjoittelun aikana tarjota arvokasta apua!

Erilaisia harjoittelumahdollisuuksia

Opiskelijat harjoittelevat tulkkausta ja kommunikaation ohjausta pääasiassa tulkkauspalvelua ja kommunikaatio-ohjausta tuottavissa yrityksissä.  Tämän lisäksi opiskelijat ovat harjoitelleet ja toteuttaneet kielellistä saavutettavuutta yhteiskunnan eri toimialoilla. Alla lista, missä kaikkialla kielellisen saavutettavuuden osaamisesta on ollut hyötyä ja millaisia tehtäviä opiskelijat ovat tehneet harjoittelussa.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten toimintaympäristöt

• Tukiviittomien käytön koulusta varhaiskasvatuksen henkilökunnalle sekä muiden kommunikointia tukevien keinojen käyttöön tutustumista (esim. kuvat eri tavoin: kansiot, toimintataulut, piirtäminen, jne.)
• Tukiviitottuja satu- ja tarinatuokioita päiväkodeissa ja kirjastoissa
• Tukiviitottuja musiikkituokioita päiväkodeissa
• Kuvallisia valintatauluja ja toimintatauluja päiväkoteihin
• Kaikkien lasten synttäreiden sekä Erityisleikkipäivien ohjelmissa mukana toimiminen
• Eri varhaiskasvatuksen toimipisteiden tilojen kuvallisten ohjeiden lisääminen ympäristöön, esim. mitä leluja laatikosta löytyy
• Päiväkotien pelien ja leikkien ohjeiden selkeyttäminen kuvilla ja helpolla suomen kielellä
• Pukemiseen ja ulkoiluun liittyviä kuvallisia ohjeita ja sääntöjä – mitä ja missä järjestyksessä puetaan sekä mitä saa / ei saa tehdä päiväkodin ympäristössä

Kielellinen saavutettavuus nuorten sekä aikuisten keskuudessa

• Vauhtia! -hankkeen kokoontumisissa kommunikaatioita tukevien keinojen työpajoja hankkeeseen osallistuville
• Kuopion yliopistollisen sairaalan OLKA-pisteen webinaari vapaaehtoisille osallistujille. Webinaarissa opiskelijat kertoivat eri kommunikaatiomenetelmien käytöstä
• Kuopion evankelisluterilaisen seurakunnan Iloisen mielen kuppilassa toiminnan selkeäkielistä ohjausta ja tilaisuuden tulkkausta; tavoitteena tukea kehitysvammaisten osallisuutta ja vahvistaa heidän itsenäisyyttään
• Kehitysvammaisten valtakunnallisen kirkkopyhän (2023) tulkkaus kuvin ja viittomin
• Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluyksiköissä ja päivätoiminnassa tulkkaaminen kuvin ja viittomin
• Kansalais- ja työväenopistojen Juttu-Tuvan toiminnassa ohjaaminen ja tulkkaaminen kuvin ja puheen rytmissä piirtäen
• Erilaisten videomateriaalien ym. audiovisuaalisten mediasisältöjen tekstittäminen esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteellisen tiedekunnan videoiden tekstitys.

 

 

Tulkkiopiskelijan harjoittelusta hyötyvät myös maahanmuuttajaoppilaat

Edellä mainitun listauksen lisäksi tulkkiopiskelijat ovat olleet harjoittelemassa valmistavassa opetuksessa. Valmistava opetus on suunnattu kaikille esi- ja perusopetusikäisille maahanmuuttotaustaisille lapsille ja nuorille, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä yleisopetukseen (Opetushallitus, 2024).  Tulkkiopiskelijat ovat toimineet peruskoulun oppitunneilla oppilaan suomenkielisen puheen tuottamisen ja tekstin ymmärtämisen tukena.

Tässä kuopiolaisen peruskoulun opettajan ajatuksia tulkkiopiskelijan harjoittelusta valmistavan opetuksen luokassa keväällä 2023.

Tulkkiopiskelijoiden kanssa työskentely on ollut antoisaa ja opettavaista. Luokassa on ollut eritasoisia oppilaita ja varsinkin alkuvaiheen oppilaille tulkkiopiskelijoiden tuki on ollut merkittävää. Tulkkiopiskelija on tukenut oppilaan osallistumista opetukseen, ja tuen myötä oppilas on alkanut viittaamaan tunnilla. Puheen rytmissä piirtäminen ja kuvapankit ovat toimineet ymmärtämisen tukena hyvin. Tulkkiopiskelijat ovat myös muokanneet kuvakirjoitusohjelmalla oppikirjojen tekstejä helpolle suomelle. Ympäristöopin teksteissä kuvallinen tuki on auttanut paljon. Widgit OnLine kuvakirjoitusohjelma kuvittaa suomenkieliset sanat ja siitä hyötyy moni, jolle pelkkä sana ei avaudu. Menetelmä on tukenut oppilaiden osallisuutta koulupäivän aikana.

Hae tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen tutkinto-ohjelmaan! Opiskele kielellisen saavutettavuuden moniosaajaksi. Opiskele laaja-alaisesti eri kommunikaatiokeinoja ja vuorovaikutustaitoja.  Harjoittele monipuolisessa ympäristössä. Valmistu puhevammaisten tulkiksi ja kommunikaation ohjaajaksi. Tämän lisäksi hyödynnä oppimaasi saavutettavuusdirektiivin  velvoittavalla tiellä (Aluehallintovirasto). Yhteiskunnassa on tarvetta kielellisen saavutettavuuden osaajalle!

 

Lähteet:

Aluehallintovirasto 2024. Viitattu 22.2.2024.  https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/siirtymaajat/

Humak. Opetussuunnitelmat. Viitattu 9.2.2024. https://opetussuunnitelmat.humak.fi/68179/27680/217

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista (133/2010) Finlex 2023. Viitattu 24.10.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230675?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=vammaispalvelulaki

Muistiliitto 2024. Muutakin kuin sanoja – kohti omannäköistä vuorovaikutusta muistisairaan kanssa. Viitattu 9.2.2024 https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-blogi/blogikirjoitukset/muutakin-kuin-sanoja-kohti-omannakoista-vuorovaikutusta-yhdessa-muistisairaan-kanssa

Opetushallitus 2024. Perusopetukseen valmistava opetus. Viitattu 9.2.2024. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/perusopetukseen-valmistava-opetus

THL 2023. Vammaispalvelujen käsikirja.  Viitattu 24.10.2023. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/sopeutumisvalmennus/kommunikaatio-opetus-ja-ohjaus

Ydinasia 2024. Viitattu12.1. 2024.  https://ydinasia.humak.fi/