Tutkimuksesta taidetta, taiteesta tutkimusta

• Kirjoittaja: Silva Belghiti, , VisualVoice, 21.3.2024
• Kirjoittaja: Laura Vaarala, , VisualVoice, 21.3.2024
• Kirjoittaja: Outi Ahonen , lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 21.3.2024
• Kirjoittaja: Tytti Luoma, koulutuspäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 21.3.2024
• Kirjoittaja: Marjo Laitala , , Oulun yliopisto, 21.3.2024
• Kirjoittaja: Katja Sutela, , Oulun yliopisto, 21.3.2024

Musiikkia voi rakentaa viittomakielellä. Tämän osoittaa Hiljaisen kansan äänet – remontoidut kehot -tutkimushankkeessa tehty samanniminen musiikkivideo. Videossa seurataan VisualVoice -yhtyeen viittomakielisen laulajan Silva Belghitin esittämänä kuuron lapsen tunnelmia ankeasta ja alakuloisesta kouluunlähdöstä, kohti kuurojenkoulussa koettua iloa ja uusia ystäviä. Hiljaisen kansan äänet -musiikkivideo on tiedettä ja taidetta yhdistävän samannimisen hankkeen taiteellinen päätyö, joka julkistettiin marraskuussa 2023.

Raotamme tässä kirjoituksessa tekoprosessia, jossa luotiin uusi tapa tuottaa musiikkitaidetta. Toivomme tämän innoittavan kuulijoita ja katsojia niin kielellisten kuin symbolisten sekä erilaisten visuaalisten elementtien analysointiin ja oivalluksiin. Humanistisen ammattikorkeakoulun tulkkikoulutukselle video tarjoaa aivan erityisen näkökulman pohtia opiskelijoiden kanssa musiikillisen tarinan tuottamista heidän molemmilla työkielillään, suomeksi ja suomalaisella viittomakielellä.

Humanistisen ammattikorkeakoulun Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus -koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille ymmärrys myös siitä, millaista erilaista taidetta niin suomenkielisessä kuin viittomakielisessä maailmassa on olemassa, ja mitä erityistä tulkin tulee ottaa huomioon taiteen tulkkauksessa ja kääntämisessä.

Kuurojen folklorea

Sukupolvelta toiselle välittyvillä tarinoilla on kuurojen kulttuurissa aivan erityinen merkitys. Tarinankerronta, kuten viittomakieli, toimii sosiaaliskulttuurisena, kuuroja yhdistävänä liimana. Musiikintutkimuksessa (Maler 2015) viitottua laulua (song signing) jaotellaan sen perusteella, esitetäänkö omaa vai muiden musiikkia sekä siten, että tarkastellaan lyriikan kääntämisen suuntaa. Yleensä sanoitusta muotoillaan puhutun kielen kirjoitetuista riimeistä viittomakieleen. Hiljaisen kansan äänet -video kertoo musiikillisen tarinan, jollaista ei ole Suomessa aiemmin toteutettu. Sama tarina esitetään itsenäisinä kielellisinä ilmaisuina, lauletulla suomella ja suomalaisella viittomakielellä, ja erityistä on se, että koko tuotantoprojekti aloitettiin luomalla viitottu lyriikka.

Videossa kerrottu tarina perustuu viittomakielen lehtorina Humakissa työskentelevän Outi Ahosen tekemiin tutkimushaastatteluihin. Outi toimii tutkijana Hiljaisen kansan äänet -hankkeessa ja vuosina 2022 ja 2023 hän kiersi eri puolella Suomea haastattelemassa kuuroja, pääasiassa valtion asuntolakoulun käyneitä senioreita. Musiikkivideossa tiivistyy tarinaksi yli sata haastattelua, jotka ovat sekä sisällöllisesti tärkeitä – niissä käsitellään paitsi asuntolaelämää myös muun muassa musiikinopetusta – että viittomakielisiltä ilmaisuiltaan antoisia.

Vuoden 2023 alussa Silva Belghiti, Laura Vaarala ja VisualVoicessa vielä siinä vaiheessa vaikuttanut Miguel Peltomaa ryhtyivät hahmottelemaan Hiljaisen kansan äänet -laulua haastatteluissa ilmenneiden teemojen pohjalta. Tekijät halusivat, että videossa käytettäisiin joitain niin kutsuttuja vanhoja viittomia, ja Outin ehdotuksia ja omia kokemuksia kuunnellen sekä taiteilijoiden vapaudella, Laura ja Silva työstivät laulun viittomakieliset sanat.

 

Harvinaistuvien viittomien säilyttämistä

“Riviin järjesty” -viittomalla Silva ja Laura välittävät kuurojen kokemuksen asuntolaelämästä armeijan kaltaisena. Viittoma viitotaan laulussa siten, että se korostaa armeijamaisia käytäntöjä, kuten rivissä seisomista ja sänkyjen millintarkkaa petaamista.

“Älä noin käyttäydy” toteutettiin suomalaisella viittomakielellä viittoen VIITO ÄLÄ[1] (= älä viito). Viittoma on vanha tapa ilmaista kieltomuodossa jokin asia. Kuten hyvin tiedämme, 1980-luvulle asti kuurojen kouluissa ei oppitunneilla saanut viittoa.

“Parempi eteenpäin katsoa” -sisältö viitottiin suomalaisella viittomakielellä AVAIN NIELAISTA, mikä viittaa kokemusasiantuntijoiden kertomuksiin siitä, kuinka asioita täytyi salata. Monet tapahtumat kannatti pitää omana tietona, piilossa muilta. Laulu kuitenkin esittää käänteen, joka on käsillä viimeistään nyt.

“Häpeä pimeyteen katoaa” toteutettiin suomalaisella viittomakielellä PAHA OLO VÄHÄTELLÄ MENNEISYYTEEN. Tämä tarkoittaa, että “kaiken pahan olon lakaisen (vähätellen) menneisyyteen”. Silva Belghiti ja Laura Vaarala korostavat, että kyse on vastailmaisusta. Laulu nimittäin jatkuu viittomakielellä, että “en suostu olemaan hiljaa, tuon käteni eteeni ja kerron kaiken epäoikeudenmukaisuuden ja ikävät kokemukseni ulkomaailmalle”. VÄHÄTELLEN MENNEISYYTEEN- viittominen on lauluntekijöiden vastaus tutkimushaastatteluissa kerrottuun, kuinka tietyt asiat ”lakaistiin maton alle” kaikessa hiljaisuudessa. Säkeistössä on kuitenkin myöhemmin toinenkin vastailmaisu, joka taas korostaa voimaantumista ja Hiljaisen kansan äänet -tutkimushanketta, jossa ihmiset ovat vihdoin rohkaistuneet kertomaan tarinansa ja kokemuksensa.

Vanhoja viittomia ei ole laulussa lopulta kovin montaa, mikä oli taiteilijoilta täysin tietoinen valinta. Esimerkiksi äidistä olisi voinut käyttää ÄITI B-käsimuodolla[2] viittottuna, mutta VisualVoice päätyi nykyajan ÄITI-viittomaan A-käsimuodolla. Vanhoja viittomia ei haluttu käyttää ”liikaa”, jotta sanoitus ei olisi muodostunut sekavaksi nykyajan ja “vanhan ajan” viittomisen risteillessä lähes jokaisessa riimissä. Taiteilijoiden mielestä korostukset tekstissä olisivat menettäneet teräänsä, jos vanhoja viittomia olisi käytetty runsaammin. Nyt ne toimivat tehokeinoina merkityksen välittämisessä.

Kun sekä viitottu että suomenkielinen lyriikka oli valmis, Katja Sutela ja Laura Vaarala sävelsivät lyriikkaan melodian ja sointukierron. Päätökset musiikin tunnelmasta tehtiin samassa vaiheessa. Laulu kertoo herkistä ja surullisistakin asioista, jota tasapainotettiin ja samalla korostettiin melodian valoisuudella ja kepeydellä.

Tämän jälkeen kappale lähti muusikko ja musiikintuottaja Jussi Jaakon työstettäväksi, jossa kappaleen rakenne sai lisää ryhtiä. Jaako soitti kaikki laulussa kuultavat instrumentit (Aleksi Itkosen) rumpuja lukuun ottamatta, ja hänen studiossaan Oulussa Laura Vaarala kävi laulamassa lopulliset lauluraidat. Jaako ja Sutela myös laulavat Hiljaisen kansan äänet -kappaleen taustalla. Musiikkituotanto viimeisteltiin ennen videon kuvauksia, jotka tehtiin syksyllä 2023. Musiikkivideon toteutti viime aikoina kansainvälisestikin menestynyt NTRNZ media.

Taiteesta takaisin tutkimukseen ja tulkkauksen käytäntöihin

Laura Vaarala ja Silva Belghiti kuvasivat ja kirjoittivat tekemäänsä ja kokemaansa laulun sekä musiikkivideon koko tuotantoprosessin ajan. Aineisto analysoidaan kevään 2024 kuluessa tavoitteena päästä taiteen ja taidon tiedon äärelle taiteellisen tutkimuksen keinojen avulla. Taustalla ovat filosofi Dieter Merschin ajatukset taideteoksesta – tässä tutkimushankkeessa Hiljaisen kansan äänet -laulu – jonkun ilmiön näyttäjänä ja paljastajana. Uskomme, että suomalaisen viittomakielen ja ääneen lauletun suomen symbioosissa on tullut esille jotain sellaista, jota ei ole aiemmin tunnettu, vaan se on syntynyt teosta tehdessä. Katja Sutelan johtamassa tutkimuksessa pyritään lauluntekemisen prosessia analysoimalla ymmärtämään sanoiksi puetun ilmaisun ulkopuolelle jäävää, taiteeseen ja taiteen tekemiseen sisältyvää kokemusperäistä tietoa.

Musiikin kääntämisessä lähtökielistä tekstiä tulee muuntaa harkiten kohdekielelle muun muassa kotouttamista ja vieraannuttamista pohtien. Mielestämme Hiljaisen kansan äänet -videon tarinankertomistavalla esittäjät pystyvät välittämään tarinan eri sävyjä ja vivahteita paremmin kuin perinteisen käännöksen kautta. Uudenlainen kielellinen ja tarinallinen lähestymistapa kunnioittaa molempien laulussa käytettyjen kielten omalaatuisuutta sekä varmistaa sen, että sisältö välittyy kuulijalle ja katsojalle tarkoituksenmukaisella tavalla.

Alla on linkki videoon, joten voit muodostaa oman käsityksesi. Miten kaksi kieltä kohtaavat saman tarinan ilmaisijoina? Millaisia kielellisiä ratkaisuja tarinassa on käytetty? Mitä tunteita kokonaisuus sinussa herättää?

 

Lähteet:

Maler, A. 2015. Musical Expression among Deaf and Hearing Song Signers. In Blake Howe, Stephanie Jensen-Moulton, Neil Lerner, and Joseph N. Straus (ed.) The Oxford Handbook of Music and Disability Studies, 73–91. Oxford University Press.

 

[1] Viittomien merkitystä vastaavat sanat on merkitty suuraakkosin glosseilla. Glossi pohjaa Suomalaisen viittomakielen perussanakirjaan (1998).

[2]  Käsimuoto on sormien asento viittoman suorittamisen aikana. Käsimuotokuvaukset pohjaa Suomalaisen viittomakielen perussanakirjaan (1998).