Osallisuutta nuorten omin ehdoin

• Kirjoittaja: Pia Lundbom, YTT, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 07.10.2019

NUORISOTYÖVIIKON BLOGISARJA – MIKSI NUORISOTYÖTÄ TEHDÄÄN? 1/5

Käsittelen blogitekstissäni nuorten osallisuutta ja vaikuttamista. Pohdin tekstissäni, miten nuorten osallisuutta kohdataan ja kuinka nuoria toimijoina tuetaan.

Nuorten osallistumista toivotaan – ja välillä myös kammoksutaan. Osallistumisen ohella nuorten kiinnostus (tai mahdollinen kiinnostuksen puute) yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuuluu yhteiskunnallisen keskustelun kestopuheenaiheisiin ja -tutkimuskohteisiin. Tottahan on, että tämän hetken lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden vaikuttajia ja päättäjiä.

Jo yli 15 vuotta vanhassa tekstissään Taru Kuosmanen (2003, 63) huomauttaa, että lasten ja nuorten osallistuminen edistää heidän näkemistään tasavertaisina kuntalaisina, joilla on omaan elämänpiiriinsä liittyvää asiantuntemusta.

“Törmäyskurssille mahdollisesti ajava kysymys onkin juuri se, nähdäänkö heidät tasavertaisina toimijoina.”

Esimerkkejä riittää.

Kun ilmastotoimien kiireellisyyttä esiin nostanut Greta Thunberg aloitti syksyllä 2018 koululakkonsa, hän ei saanut mukaan toisia koululaisia. Tämä ei estänyt häntä toimimasta.

Vuoden aikana Thunbergistä on tullut mitä keskeisin ilmastovaikuttaja. Tämä on aikaansaanut myös nuoren toimijan vähättelyä sekä nimittelyä osaamattomaksi, taitamattomaksi ja asioita tietämättömäksi henkilöksi, jota toiset ohjailevat.

“Myös Suomessa aikuiset ihmiset ovat vähätelleet Thunbergin tietotaitoa ja osaamista.”

Vastaavanlaisia reaktiota on nähty monet kerrat aiemminkin.

Etenkin suomalaisen eläinoikeusaktivismin alkuaikoina toimijoita ohjailevia aikuisia miehiä etsittiin pitkään.

Ensimmäisten kettutarhoilta eläimiä vapauttaneiden nuorten naisten, joita ryhdyttiin pian kutsumaan kettutytöiksi, ei kuviteltu olevan riittävän osaavia tekoihinsa. Heitä pidettiin sätkynukkeina. Nuorina naisina heidän osaamistaan päädyttiin vähättelemään kerta toisensa jälkeen.

Osallisuuden kasvuympäristöt

Nuorten osallistumisen heitä koskevien asioiden käsittelyyn pitäisi olla itsestään selvä sisäänrakennettu mekanismi.

“Kyky kertoa oma mielipiteensä erilaisista asioista ei yleensä synny itsestään.”

Kun näkökulmana on nuorten osallisuus, ei polarisaatiokehitystä, lasten ja nuorten kasvuympäristöä tai lapsille sekä nuorille tarjolla olevaa tukea sovi unohtaa.

Kaikissa perheissä ei olla kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, minkä vuoksi muun muassa kouluun ja nuorisotyöhön kohdentuu runsaasti odotuksia ja paineita.

Nuoren toimiminen täysivaltaisena vaikuttajana edellyttää, että hänen näkemyksiään kuullaan. Nuorisolain 2. pykälän hengessä olennaista on ajatus nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä yhteiskunnassa toimisen edellytysten aktiivisesta edistämisestä. (Nuorisolaki 2016).

Koulutuksen kentällä on mahdollista tuottaa muun muassa käsitystä siitä, mitä on hyvä elämä ja millaisin keinoin yksilö voi osallistua ja ottautua yhteisten asioiden hoitamiseen (Torres 2013, 37).

Aktiiviseksi tekijäksi, toimijaksi ja vaikuttajaksi kasvamista tapahtuu toki myös paljon muuallakin kuin kotona. Kavereilla, medialla, koululla ja harrastusryhmillä on omat isot roolinsa. Sosiaalinen media ja esimerkiksi eri tubettajien kanavat ovat myös kiinnostava areena nuorten osallisuuteen sosiaalistumiselle.

Tubettajia ihaillaan, fanitetaan ja kunnioitetaan, mikä saa toivomaan, että tubettajat muistavat myös oman vastuunsa. Aikuiset eivät voi kuitenkaan pestä käsiään tubetuskulttuurin kohdalla vaan on muistettava, että myös sosiaalisen median areenoilla tarvitaan erilaisia turvallisia ja tukevia aikuisia.

“Niin nuorilla kuin aikuisillakin on erilaisia motivoivia tekijöitä osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen ja edistämiseen, olipa osallisuuden muotona järjestössä mukana olo tai mielenilmaisuun osallistuminen.”

Vaikuttamistyö on mahdollisuus tavata uusia ihmisiä ja saada uusia ystäviä, väylä uusien asioiden oppimiselle, ja joillekin myös tapa. Kansalaistoimintaan ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyy vahvasti henkilökohtainen motivaatio, intressi olla osallisena ja toimijana.

Nuorten osallisuus on vaarassa jäädä juhlapuheiksi, mikäli aikuiset eivät ole valmiita kohtaamaan ja kuulemaan nuorten ideoita ja ajatuksia. Nuorisotyötä tarvitaan tukemaan nuorten osallisuutta ja kasvua vaikuttajiksi jo nuorina eikä vasta aikuisina.

Lähteet

Kuosmanen, Taru. 2003. Lapset ja nuoret osallistujina ja vaikuttajina kunnallisella toimintakentällä. Nuorisotutkimus 2/ 2003, 59 – 63.

Lundbom, Pia. 2002.   Kettutyttöjä vai naisaktivisteja. Teoksessa Aaltonen, Sanna & Honkatukia, Päivi (toim.) Tulkintoja Tytöistä 2002: 88-105. Nuorisotutkimusseura & SKS.

Nuorisolaki 1285 / 2916. Viitattu 15.9.2019 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285

Torres, Carlos Alberto. 2013. Political Sociology of Adult Education. Springer.