Minun suomen kieleni – tulkkauksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden mietteitä toisesta työkielestään

  • Kirjoittaja: Zita Kóbor-Laitinen, lehtori, FM, KM, viittomakielen tulkki (AMK), Humanistisen ammattikorkeakoulu, 28.2.2022

Humakin asiantuntijablogisarjassa julkaistiin 9.2.2022 viittomakielen päivän kunniaksi poimintoja siitä, mitä tulkkauksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ajattelivat omasta viittomakielen taidostaan opiskelun alkuvaiheessa. Samassa yhteydessä opiskelijoilta kysyttiin myös vertausta tai kielikuvaa heidän suomen kielestään.

On tärkeää, että opiskelijat tiedostavat ja vahvistavat suhdettaan molempiin työkieliinsä. Opiskelijoiden vastaukset kysymykseen ”Millainen minun suomen kieleni on?” johdattelevat tarkastelemaan heitä kielitietoisuuden käsitettä omakohtaisesti.

Avartuvia kielellisiä maisemia

Opiskelun alkuvaiheessa viittomakieleen kohdistuu paljon huomiota, sillä se on uusille opiskelijoille usein vieras kieli. Harvemmin opiskelijoilla on jo Humakiin saapuessaan viittomakielen taitoa, vaikka aika ajoin koulutukseen tuleekin kuuroja tai viittomakielisessä ympäristössä varttuneita kuulevia opiskelijoita. Usein käy niin, että opiskelijat myöntävät miltei unohtaneensa, että suomen kieli on toisena työkielenä yhtä tärkeä kuin suomalainen viittomakieli.

Näkökulmia kieleen 1 – Kielen moninaisuus ja kielitietoisuus -opintojaksossa tarkastellaan molempia työkieliä ja niiden käyttöä rinnakkain. Opintojaksossa pohditaan kieltä ja kielenkäyttöä monisyisenä ja monimuotoisena ilmiönä. Mitä varten kieli on olemassa? Millaisia ilmenemismuotoja kielellä on? Miten viitotun ja puhutun kielen rakenteet toimivat käytännössä? Mitkä tekijät vaikuttavat viestinnän sujuvuuteen ja toimivuuteen? Miten kielellinen identiteetti rakentuu? Mitä tarkoittaa kielitietoisuus? Mihin kielitietoisuutta tarvitaan ja miten sitä voidaan kehittää? Opintojakson avauswebinaarissa opiskelijat saavat kaksi kysymystä, joista toinen koskee viitottua kieltä ja toinen puhuttua. Alle on koottu esimerkkejä siitä, miten ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat jatkoivat lausetta ”Minun suomen kieleni on…”.

Epätäydellinen ja silti rakas kieli

Koska suomi on yleensä opiskelijoiden äidinkieli, heidän suhteensa siihen on usein leppoisa ja lämmin. Osa opiskelijoista on itsekriittisiä, mutta tunneside suomen kieleen on heidän kuvauksissaan ennen kaikkea lempeä, joskus jopa leikkisä. Suomen kieli ”tuoksuu kodilta ja epävarmuuden keskellä se tuntuu turvalliselta”.

  • Minun suomen kieleni on kuin formulakuski F1-radalla, nopeasti etenevää mutta välillä aina vähän ulkona radalta.
  • Minun suomen kieleni on kuin vanhat kengät. Ei enää niin kiiltävät ja täydellisesti toimivat, mutta minulle ajan mukaan sopiviksi muotoutuneet.
  • Minun suomen kieleni on kuin lihava hylje kuivalla maalla.
  • Minun suomen kieleni on kuin kiroiluntäyteinen nuorten aikuisten romaani.
  • Minun suomen kieleni on joko sammaltavaa tai räjähtävää.
  • Minun suomen kieleni on kuin kukkaketo täynnä kukkia.
  • Minun suomen kieleni on kuin ihana, lämmin keitto. Se tuoksuu kodilta ja epävarmuudenkin keskellä se tuntuu turvalliselta.
Ensimmäisen vuosikurssin tulkkiopiskelijoiden koostama Padlet, jossa he kuvaavat suhdettaan suomen kieleen.
Ensimmäisen vuosikurssin tulkkiopiskelijoiden mietteitä suomen kielestä. Ote opiskelijoiden koostamasta Padletista.
  • Minun suomen kieleni on kuin kotikaupunki, tuttu ja turvallinen.
  • Minun suomen kieleni on kuin ajoittain pätkivä ja sekoileva ääniraita.
  • Minun suomen kieleni on kuin musiikki. Se ilmenee vaihtelevissa nopeuksissa ja tunnelmissa, mutta on useimmille helpompi ymmärtää kuultuna kuin kirjallisena.
  • Minun suomenkieleni on kuin pingviini. Se kulkee hitaasti, mutta varmasti.
  • Minun suomen kieleni on kuin värikäs ja mukaansa tempaava kertomus.
  • Minun suomen kieleni on kuin vanha rikkinäinen kirja, ei täydellinen, ei siisti, ei ihan nykyaikainen, mutta silti ihan hyvä ja ymmärrettävä.

Näillä vertauksilla ja kielikuvilla opiskelijamme haastavat lukijoita pohtimaan suhdettaan suomen kieleen ja kulttuuriin Kalevalan päivänä 28.2.2022.

Kannattaa seurata myös tänään alkavaa Humakin Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutuksen Monikielimaanantai-blogia, jossa julkaistaan uusia tekstejä kevään mittaan aina maanantaisin.

Lähde:

Kóbor-Laitinen, Zita 2022. Minun suomalainen viittomakieleni – ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden ajatuksia toisesta työkielestään. Humakin asiantuntijablogit, 9.2.2022. https://www.humak.fi/blogit/minun-suomalainen-viittomakieleni-ensimmaisen-vuosikurssin-opiskelijoiden-ajatuksia-toisesta-tyokielestaan/