Mistä uusia harjoittelu- ja työpaikkoja viittomakielen- ja puhevammaisten tulkkiopiskelijoille?

• Kirjoittaja: Zita Kóbor-Laitinen, FM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 11.12.2019
• Kirjoittaja: Marjukka Nisula, KM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 11.12.2019

Tässä artikkelissa kerrotaan, miten Humakin viittomakielen tulkkiopiskelijoiden ja puhevammaisten tulkkiopiskelijoiden opintosuuntien harjoittelua on kehitetty Toteemi-hankkeen puitteissa vuosina 2017–2019.

Toteemi-hankkeessa Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutuksen tavoitteena oli tulkkauksen harjoittelun mallintaminen. Harjoittelun mallilla tarkoitetaan kuvausta siitä, mitä kaikkea tarvitaan, jotta harjoittelu toteutuu tarkoituksenmukaisesti ja sujuvasti niin, että se palvelee sekä opiskelijoiden että työelämän tarpeita.

Hankeessa avattiin uusia väyliä kohti työelämää. Harjoittelun mallin rakentaminen jatkuu yhdessä työelämän toimijoiden sekä asiakasryhmien edustajien kanssa.

Humakin viittomakielen ja puhevammaisten tulkkiopiskelijoiden harjoittelut uudessa opetussuunnitelmassa (v. 2018–2024)

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma syksyllä v. 2018. Humakin opetussuunnitelmauudistuksen tärkeimpiin tavoitteisiin kuului kehittää työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä opintojen aikaisessa työssä, harjoittelussa sekä hanke- ja innovaatiotoiminnassa. Nämä tavoitteet huomioitiin myös määritellessä tulkkauksen koulutuksen tehtävät Toteemi-hankkeessa (2017–2019).

“Yksi hankkeen neljästä tehtävästä tähtäsi tulkkausalan koulutuksen harjoittelun ja työssä tapahtuvan oppimisen kehittämiseen.”

Tavoitteena oli kartoittaa keinoja, joilla saadaan uusia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia Humakin viittomakielen ja puhevammaisten tulkkiopiskelijoille.

Tulkkausalalla työllistymistilanteen heikentymisen myötä opiskelijoiden työnsaanti on vaikeutunut. Tutkintoa oli tarpeellista uudistaa.

Opetuksen sisältöä muokattiin työelämän uusia vaatimuksia vastaavaksi. Perinteisten viittomakielen tulkin valmiuksien lisäksi kentällä tarvitaan kansainvälisyysosaamista ja puhevammaisia palvelevaa asiantuntijuutta.

Tulkkauksen koulutuksen kehittämistyöhön kuuluu alan harjoittelupaikkojen saatavuuden jatkuva parantaminen. Tähän pyritään uusien yhteistyömahdollisuuksien sekä jo olemassa olevan verkoston vahvistamisen ja laajentamisen avulla. Uudenlaiset verkostoitumisen muodot luotiin yhdessä opiskelijoiden sekä vanhojen ja uusienkin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Uudet opintosuunnat, uudenlaiset haasteet

Humakin tulkkikoulutuksen uudessa osaamisperustaisessa opetussuunnitelmassa (v. 2018–2024) kuvataan kahden opintosuunnan:

1) viittomakielen tulkkien opintosuunnan sekä
2) puhevammaisten tulkkien opintosuunnan opintokokonaisuuksien rakenne ja opintojen eteneminen.

Opiskelijat valmistuvat molemmista opintosuunnista tulkki (AMK)-nimikkeellä.

Opintosuunta 1 antaa valmiudet toimia viittomakielen tulkkina kotimaassa ja kansainvälisessä työympäristössä. Opintosuunnasta 2 valmistuu puhevammaisten tulkkeja, joiden osaamiseen kuuluu kommunikaation ohjaus- ja neuvontatehtävät.

Opintojen alkupolku on molemmille opintosuunnille yhteinen, minkä jälkeen opiskelu jatkuu opiskelijan oman opintosuunnan painotusten mukaisesti. Oppilaitoksen ulkopuolella, oikeassa työelämässä tapahtuvalla harjoittelulla on keskeinen ja erittäin tärkeä tehtävä molempien opintosuuntien opinnoissa.

Opintosuunta 1, josta valmistuu viittomakielen tulkkeja, ei sinänsä ole uusi. Viittomakielen tulkkeja on Humakissa koulutettu vuodesta 2001 alkaen. Tässä opintosuunnassa ongelmana on työelämän muutosten aiheuttama harjoittelupaikkojen niukkuus. Harjoittelumalli ja hyvät käytänteet ovat olemassa, mutta yhteistyöverkosto työelämän toimijoiden kanssa vaatii vahvistamista ja laajentamista.

Opintosuunta 2, josta valmistuu puhevammaisten tulkkeja ja kommunikaation ohjauksen asiantuntijoita, on alkanut vuoden 2018 syksyllä. Koska kyseessä on vasta äskettäin voimaan astuneen uuden opetussuunnitelman mukainen uusi opintosuunta, Humakin puhevammaisten tulkkien harjoittelun mallia ja käytänteitä luodaan vasta nyt.

Kielellinen saavutettavuus on tavoitteena yhteiskunnan kaikilla alueilla. Palvelujen saavutettavuus on perusedellytys, joten harjoittelupaikkoja on tämän opintosuunnan valinneille runsaasti. Verkostoitumiseen tarvitaan ennakoivaa yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa.

Harjoittelupaikkoja viittomakielen ja puhevammaisten tulkkiopiskelijoille

Humanistisen ammattikorkeakoulun tulkkauksen koulutukseen on aina kuulunut harjoittelu. Ala on vahvasti taitopainotteinen.

Aiemmin opetussuunnitelmassa kuvatut tulkin kompetenssit ovat ohjanneet opiskelijoita hakeutumaan harjoitteluun ennen kaikkea tulkkauspalvelua tuottaviin yrityksiin, joissa käytetään suomalaista viittomakieltä päivittäin.

“Perinteisesti tulkkikoulutuksen harjoittelupaikoista on ollut pula.”

Uuden opetussuunnitelman opintosuuntien 1 ja 2 harjoitteluiden taitovaatimukset poikkeavat toisistaan.

Opintosuunta 1 (viittomakielen tulkki) edellyttää suomalaisen viittomakielen taitoa, joka on opiskelijalle useimmiten vieras kieli. Lisäksi tarvitaan tulkkaustaitoa, joten harjoittelupaikoilla opiskelijan tehtävät määräytyvät näiden taitojen mukaisesti.

Opintosuunta 2 (puhevammaisten tulkki) opiskelijalle harjoittelupaikka tarjoaa enemmän mahdollisuuksia osallistua työpaikan toimintaan. Kommunikaatiotaidot karttuvat kohtaamalla puhevammaisia asiakkaita. Pedagogiset taidot ja tulkkaustaidot syvenevät harjoittelun myötä.

“Ero kahden opintosuunnan harjoittelujen välissä on, että puhevammaisten tulkkiopiskelijoita voidaan laittaa “uimaan syvään veteen” melko varhaisessa vaiheessa, mutta viittomakielen tulkkiopiskelijoita ei.”

Puhevammaisten tulkkiopiskelijat pystyvät suoriutumaan itsenäisesti harjoittelun vaatimista tehtävistä aiemmin kuin viittomakielen tulkkiopiskelijat. (Puhevammaisten tulkkiopiskelija voi kuvittaa esimerkiksi kommunikaatiotauluja työpaikan tarpeisiin.)

Ero ammattikenttien taitovaatimuksissa selittää ainakin osittain, miksi puhevammaisten tulkkiopiskelijoille on tarjolla enemmän harjoittelupaikkoja kuin viittomakielen tulkkiopiskelijoille.

Toteemi-työpajat Kuopiossa ja Helsingissä

Toteemi hankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää tulkkausalan koulutuksen harjoittelun ja työssä tapahtuvan oppimisen harjoittelumalli, joka avaa uusia mahdollisuuksia verkostoitumiselle. Verkostoitumistavoite toteutui keväällä 2019, kun Kuopiossa ja Helsingissä järjestettiin työpajat uusille yhteistyökumppaneille yhdessä Humakin tulkkiopiskelijoiden kanssa.

Kuopion seminaarin aihe, ”Miten itsemääräämisoikeus toteutuu, jos et voi puhua”, kiinnosti alan toimijoita. Seminaarin sisältö sai työelämän edustajat huomaamaan, miten tärkeää on kielellinen saavutettavuus ja kuinka sitä voi tukea.

Kentällä, kuten kehitysvammaisten palveluyksiköissä ja päivätoiminnassa, ei välttämättä ole riittäviä resursseja kielellisen saavutettavuuden edistämiseen, joten Humakin tulkkiopiskelijat ovat tässä avainasemassa. Opiskelijat tarvitsevat harjoittelupaikkoja ja harjoittelu on resurssi työelämälle.

Helsingissä järjestettiin työpaja viittomakielen tulkkauksen yhteistyökumppaneille ja sidosryhmien edustajille.

Ennen työpajaa otettiin laajasti yhteyttä sellaisiin toimijoihin, joiden kanssa ei ollut aiempaa yhteistyötä. Eri toimijat olivat valmiita ottamaan harjoittelijoita, vaikka he eivät päässeet osallistumaan työpajaan. Työpajaan saimme vanhojen yhteistyökumppaneittemme edustajia mm. Kuurojen liitosta, Kuurojen palvelusäätiöstä ja Kuurojen museosta.

Työpajan tuloksena syntyi kartoitus uusista mahdollisista harjoittelupaikoista yhteystietoineen sekä työpajassa luodut kuvaukset siitä, miten opiskelijamme näkevät harjoittelun polkua Humakissa. Työpajaan osallistuneet työelämän edustajat kertoivat, minkä tyyppisiä tehtäviä tai toimeksiantoja Humakin harjoittelijat voisivat suorittaa heidän työyhteisössään.

Verkostoituminen ja uudet yhteistyömahdollisuudet

Tulkkausalan toimijoiden kanssa verkostoituminen on ollut enimmäkseen helppoa. Viittomakieliala on pieni ja eri toimijat tuntevat toistensa melko hyvin.

Humak on tehnyt tiivistä yhteistyötä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti eri sidosryhmien ja alan yritysten kanssa. Asiakasryhmien etujärjestöt ja viittomakielen tulkkauksen palveluntuottajat ovat aina tarjonneet opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Tästä huolimatta harjoittelupaikkoja ei aina ole riittänyt kaikille opiskelijoille.

Uuden opetussuunnitelman mukaisten harjoittelujen toteuttaminen edellyttää tiedottamista. Toteemi-hankkeen tavoite uusien harjoittelumallien luomisesta ja verkostoitumisesta on mahdollistanut tehokkaan tiedottamisen.

Kevään 2019 työpajat toimivat hyvinä lähtökohtina verkostoitumiselle. Opiskelijat ja uudet yhteistyökumppanit tapasivat toisensa kasvotusten työpajoissa. Kohtaamisissa työelämän ammattilaiset ja Humakin tulkkiopiskelijat ratkoivat yhdessä kielelliseen saavutettavuuteen ja asiakasryhmien itsemääräämisoikeuksiin liittyviä kehittämistehtäviä.

Vuonna 2016 voimaan tullut laki kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta on synnyttänyt uusia yhteistyökuvioita. Muun muassa kehitysvammaisten palveluyksikköjen henkilöstö kokee, että Humakin puhevammaisten tulkin koulutus tarjoaa heille opiskelijoiden kautta resursseja kielellisen saavutettavuuden toteutumiseen.

Kehitysvammaiset asiakkaat, joilla on potentiaalia hoitaa itsenäisesti henkilökohtaisia asioita, voivat toimia tulkin kanssa. Viittomilla tai kuvilla tuettua kommunikaatiota sekä tulkin käyttöä voi harjoitella tulkkiopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat saavat kokemusta tulkkauksesta aidoissa työskentely-ympäristöissä.

Kehitysvammaisten ihmisten joukossa on myös kuuroja henkilöitä. Perinteisesti nämä kuurot kehitysvammaiset henkilöt ovat eläneet kuulevien, puhuvien ihmisten keskuudessa. Palveluyksiköissä ei käytetä viittomakieltä, vaan kuurolle viitotaan yksittäisiä viittomia kommunikaation tueksi. Viittomakielinen ympäristö puuttuu ja asiakkaan viittomakielen taito jää heikoksi.

Humakin opintosuunta 2 voi tarjota osaamista tämän tyyppisiin tilanteisiin, joissa ihmiset syrjäytyvät kielellisten resurssien puuttuessa. Idiomaattista viittomakieltä, jonka perusrakennetta eivät puhutun kielen piirteet dominoi, tulisi käyttää enemmän. Sekä kehitysvammaiset kuurot että maahanmuuttajakuurot hyötyvät viitotusta kielestä, jota ei kuormita puhuttu suomen kieli.”

Viittomakielen tulkkiopiskelijoille tarvitaan perinteisten, tulkkausalan palveluja tarjoavissa yrityksissä tapahtuvien harjoittelujen lisäksi muitakin harjoittelumuotoja.

“Viittomakielen tulkkien työnkuva on ollut pitkään muutoksessa.”

Koulutukseen kohdistuu paineita, sillä viittomakielen ja tulkkaustaidon lisäksi opiskelijoiden on neljässä vuodessa omaksuttava muun muassa yrittäjyyden ja palvelunmuotoilun taitoja. Harjoittelut ammattitulkkien työyhteisöissä ovat kullanarvoisia, mutta lisäksi harjoittelupaikoiksi toivotaan muitakin toimijoita, esimerkiksi kulttuuri- ja järjestötoiminnan aloilta.

Toteemi-hankkeessa kartoitettiin uudentyyppisiä yhteistyön mahdollisuuksia muidenkin alojen kanssa sekä pohdittiin Humakin omien hankkeiden roolia harjoittelujen mahdollistajina.

Kohti tulevaisuutta

Uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen kielellisen saavutettavuuden teemalla osoittautui Toteemi-hankkeessa melko mutkattomaksi. Alan käsitteistö on sen sijaan aiheuttanut paljon kysymyksiä ja pohdintaa.

Tulkkausalan asiantuntijoille tutut termit, kuten puhevamma ja kielellinen saavutettavuus, eivät avaudu helposti uusille yhteistyökumppaneille. Toimijat, jotka vasta tutustuvat Humakin Tulkkauksen toimintaan ja uuteen opetussuunnitelmaan, eivät välttämättä heti tunnista, millaisiin tehtäviin opiskelijoita voitaisiin ottaa harjoittelun puitteissa. Tarvitaan käsitteistön avaamista ja perusteluja.

Useassa neurologisessa sairaudessa kuntoutus keskittyy fyysisen toiminnan ylläpitämiseen ja toimintakyvyn parantamiseen. Kommunikaatiotaitoja tukeva kuntoutus saattaa jäädä toisarvoiseksi. Käsitteiden määritteleminen ja kuntoutuksen kommunikatiivisten tavoitteiden selittäminen on tärkeää, kun sovitaan uusista yhteistyömuodoista.

“Harjoittelupaikan tarpeita kartoittamalla varmistetaan, että opiskelijoiden harjoittelu on hyödyllinen myös työelämän yhteistyökumppaneiden näkökulmasta.”

Toteemi-hankkeessa avattiin uusia väyliä ja vahvistettiin verkostoa. Kehittämistyössä mukana olleiden Humakin tulkkauksen lehtoreiden käsitys alan kehityssuunnista on muuttunut selkeämmäksi.

Työelämäverkostot ovat ilmaisseet kiinnostuksensa Humakin tarjoamista harjoittelijoista, mutta ovat kokeneet omien resurssiensa varaamisen yhteistyöhön hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Todettiin, että tähän tarvitaan malli, jossa koulutuksen aikataulu joustaa työelämän tarpeita huomioiden.

Työelämän tarpeet harjoittelumahdollisuutena ei kannata jättää käyttämättä koulutuksen tiukan aikataulun tai resurssien niukkuuden vuoksi. Työelämän edustajia kuunnellen voidaan luoda lisää toimivia käytänteitä. Hyvissä ajoin sovitut työpajat ja seminaarit sekä yhteiset suunnittelupalaverit mahdollistavat kaikkia hyödyntävän yhteistyön.

Työelämä ja koulutus tarvitsevat toisiaan.

Lähteet:

Marjo Kolehmainen & Arto Lindholm (toim.) 2019. TKI-perustainen oppiminen Humakissa. Kartoittava tutkimus ulkoisen rahoituksen hankkeista oppimisympäristöinä. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 84. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2019/10/TKI-perustainen-oppiminen-Humakissa-Kolehmainen.M-Lindholm.A.pdf

Papunet (2019) Mitä on puhevammaisuus? https://papunet.net/tietoa/mita-on-puhevammaisuus

Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutuksen opetussuunnitelma 2018–2024. Humanistinen ammattikorkeakoulu.