Nuorisotyön kansainvälistä kumppanuusverkostoa kohtaamassa

  • Kirjoittaja: Emilia Lehtonen, KM, koulutussuunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.10.2023
  • Kirjoittaja: Virpi Ruuska, Sosionomi (YAMK), koulutussuunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.10.2023

Yhteisöpedagogikoulutuksen koulutussuunnittelijat Virpi Ruuska ja Emilia Lehtonen osallistuivat SocNet98-verkoston järjestämälle International University Weekille Linzissä. Tässä blogissa syvennytään kansainvälisen osaamisen rakentumiseen Humakissakin tunnistetussa kansainvälisessä oppimisympäristössä. Lue, miten kansainvälinen oppimisympäristö toteutuu viikon ohjelmaan osallistumisen ja workshopien toteutuksen muodossa.

Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) on vahva kansainvälinen erikoisosaaja omilla vahvuusaloillaan vuonna 2030. Humakin osaamisalat tulevat näkyväksi yhteisöjen kehittämisessä, kulttuurituotannossa sekä tulkkauksessa ja kielellisessä saavutettavuudessa. Humakin henkilöstön jäseninä kuulumme yhteisöjen kehittämisen vahvuusalaan, jossa tällä kansainvälisellä viikolla kehitämme osaamistamme erityisesti nuorisotyön osaamiskärjellä, kohtaamalla nuoria ja nuoria aikuisia sekä oppimalla yhdessä heidän kanssaan. Olemme sitoutuneet voimassa olevaan strategiaan ja haluamme kulkea vision osoittamaan suuntaan. Humakin missiossa korostuu yhdessä tekeminen niin henkilöstön, opiskelijoiden kuin kumppanienkin kanssa. (Määttä 2020, 9,18 & Marjanen 2021, 21.)

Humakin strategian ja uuden oppimisen innoittamana osallistuimme SocNet98-verkoston järjestämään kansainväliseen viikkoon Itävaltaan Linziin 17.-21.4.2022. Humakista viikolle osallistuivat kaksi koulutussuunnittelijaa, kaksi lehtoria ja 10 opiskelijaa. Viikon järjesti University of Applied Sciences Upper Austria. Kansainvälisellä viikolla kokoontui yhteensä noin 100 osallistujaa sosiaali- ja nuorisotyötä kouluttavista Euroopan korkeakouluista. Meidän näkökulmastamme kansainvälisen viikon kantaviksi voimiksi muodostuivat Humakin toimintatavat, joista meitä erityisesti puhuttelivat ”Kannustamme ja innostamme” sekä ” Onnistumme yhdessä”.

Humakin nuorisotyön osaamista kehitetään kansainvälisesti ja Socnet98 -verkosto on yksi keskeinen kumppani, jonka kanssa myös nuorisotyötä luontevasti kehitetään. SocNet98-verkoston International University Weekin organisoivat University of Applied Sciences Upper Austrian kansainvälisyystiimi, jota johti sosiaalialan ohjelman koulutuspäällikkö Christian Stark yhdessä kansainvälisen toimiston Iwona Hunstorferin ja Brigitte Branstätterin kanssa. Hunstorfer osallistui vuoden 2023 alussa verkkovälitteiseen tapaamiseen Humakin henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, jossa sparrattiin kansainvälisellä viikolla toteutettavia workshopeja. Sparraushetkessä saimme myös paljon arvokasta ennakkotietoa tulevasta toimintaympäristöstä ja tutustuimme toisiimme. Viikon ohjelma oli rakennettu rautaisella ammattitaidolla ja vuosien vahvalla kokemuksella, jossa osallistujan oli helppo osallistua ja keskittyä kohtaamiseen.

Kuvassa on iso joukko ihmisiä ulkona otetussa yhteiskuvassa, osa on polven varassa ja osa seisoo. Kuvassa on naisia ja miehiä, eri ikäisiä, osalla ulkovaatteet ja osalla t-paita tai neulepusero. Monella roikkuu kaulassa nauha, jossa oletettavasti on kiinni nimikyltti. Kuvassa on SocNet98-verkoston kansainvälinen osallistujaryhmä.
SocNet98-verkoston International University Weekin osallistujat yhteiskuvassa. Kuva: University of Applied Sciences Upper Austria.

Kansainvälisyys oppimisympäristönä

Humakissa on mahdollista opiskella neljässä eri oppimisympäristössäkampuksella, verkossa, työelämässä ja kansainvälisesti. Kansainvälisyys oppimisympäristönä pääsikin testiin Linzin kansainvälisellä viikolla.

Osaamista kehittävä korkeakoulutus -kehittämisohjelman tuotoksena konseptoituja oppimisympäristöjä on pyritty kuvaamaan neljän eri elementin kautta (ks. kuva 2). Yhteisöllisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta kansainvälisyysopinnoissa korostuu kommunikointi kansainvälisessä ympäristössä, jossa osallistujat edustavat eri kieli- ja kulttuuritaustaa. Opetuksen, valmennuksen ja ohjauksen näkökulmasta huomionarvoista on mm. opetus vieraalla kielellä ja sen tapahtuminen kohdekorkeakoulun pedagogisen mallin mukaan. Oppimateriaalit ovat usein vieraalla kielellä. Ympäristönä kansainvälisyys limittyy usein muihin oppimisympäristöihin, esimerkiksi työelämään tai TKI-hankkeisiin.  Globaalisaatiokehityksestä johtuen nuorten maailma nähdään entistä kansainvälisempänä, ja näin ollen kansainvälinen oppimisympäristö on yhä keskeisempi nuorisotyön oppimisympäristö (Kylmäkoski 2020, 49).

SocNet98-verkoston International University Weekillä Linzissä kokoonnuttiin ”Participation in social work” -teeman ympärille. Englanniksi toteutettu ohjelma koostui pitkälti henkilöstön ja opiskelijoiden tuottamista, osallisuutta sivuavista luennoista ja workshopeista. Lisäksi viikolla järjestettiin vierailuja sosiaalityön kentälle. Vaikka verkostossa kumppanimme puhuvat sosiaalityöstä ja Humakin yhteisöpedagogikoulutus ei ole sosiaalialan koulutusta, vierailuohjelma soveltui hyvin myös nuorisotyötä tekeville/ nuorisotyöstä kiinnostuneille yhteisöpedagogiopiskelijoillemme. Opiskelijat saivat viikkoon osallistumisesta ja workshopien toteuttamisesta opintopisteitä.

Kuvassa kaaviokuvamainen taulukko, jossa on esitelty Humakin Kansainvälisyys-oppimisympäristö.
Kansainvälisyys-oppimisympäristö kaaviona. Kuva: Humak.

Kohtaamisia ja kohtaamisen taitoja

Humak tuotti viikon aikana kaikkiaan neljä eri sisältöistä workshoppia. Yksi workshopeista käsitteli yhteisöjen vahvuusalalle keskeisiä dialogisuustaitoja ja toteutimme sen yhdessä järjestö- ja nuorisotyötä opiskelevien Ida Kuikan ja Lotta Niemetmaan kanssa. Workshop toteutui viikon alussa ensimmäisen päivänä, ja palveli näin ollen hyvin kohderyhmän toisiinsa tutustumisen ja dialogitaitojen lämmittelyn tarpeita. Workshopin ajattelimme palvelevan hyvin myös nuoria työssään kohtaavia opiskelijoita/ ammattilaisia. Työpajaan osallistui yhteensä noin 30 osallistujaa.

Työpajan fasilitointi pohjautui Me-We-Us-time -malliin, jossa tavoitteena oli auttaa dialogitaitojen harjoittelussa ja päästä syvempään ajatteluun. Työskentelyssä haasteena ehdottomasti oli, että suurin osa osallistujista joutui keskustelemaan muulla kuin äidinkielellään.

Mallin mukaan ensin pysähdyttiin itsenäisesti (Me-time) orientoitumaan aiheeseen ja pohtimaan yleisesti dialogia. Työskentelyn seuraavassa osassa jakaannuttiin pienryhmiin (We-time) ja harjoiteltiin dialogitaitoja Helena Aarnion (2012) dialogiosaamisen kehittämisen Diale -menetelmän avulla. Nuorisotyöhönkin soveltuvassa Diale-menetelmässä tarkoituksena on harjoitella avointen kysymysten luomista ja kuuntelemisen taitoja. Workshopin tavoitteena oli auttaa dialogitaitojen rakentamisessa vieraalla kielellä viikkoa varten (Aarnio 2012). Kolmannessa ja workshopin viimeisessä vaiheessa (Us-time) kokosimme workshopin antia yhteisesti.

Workshopin lopuksi kysyimme, mitä mieltä osallistujat olivat harjoituksesta, mitä he siitä oppivat, mikä harjoituksessa oli yllättävää ja minkä tyyppisissä tilanteissa harjoituksessa opitut taidot voisivat olla hyödyllisiä.

Avoimet kysymykset koettiin hyvänä keskustelun avaajana ja “ice breakerina”. Osallistujien mielestä niitä voisi käyttää esimerkiksi keskusteluissa asiakkaan kanssa, yksityisissä keskusteluissa ja väittelyissä. Avoimet kysymykset nähtiin tärkeänä dialogin syntymisen sekä luottamuksen rakentumisen kannalta. Avoimet kysymykset soveltuvat hienosti myös nuorten kanssa kohtaamiseen. Avointen kysymysten esittäminen koettiin yllättävän vaikeaksi ja keskittymistä vaativaksi. Esiin nousivat myös kulttuuriset erot eri maiden välillä.

Workshopissa toimme erityisosaamisemme esiin kohtaamisen taidoissa. Henkilöstön jäseninä oli upeaa päästä oppimaan opiskelijoilta ja opiskelijoiden kanssa sekä kohtaamaan kansainvälisen viikon osallistujia dialogitaitojen rakentamisessa – sekä onnistumaan yhdessä. Rohkaisemme muitakin osallistumaan matalalla kynnyksellä SocNet98-verkoston International University Weekille.

Lähteet:

Aarnio, Helena 2012. Diale-menetelmät. Viitattu 20.9.2023 https://www5.hamk.fi/dialogi/diale/menetelmat/main_a.htm

Kylmäkoski, Merja 2020. Nuorisotyön osaamiskärki. Teoksessa Tiina Miettinen & Titta Pohjanmäki (toim.) Humak 2030. Viitattu 3.10.2023. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2020/08/HUMAK-2030-MiettinenPohjanmaki-2020.pdf

Marjanen, Päivi 2020. Humakin vahvuusalojen strategiatyön lähtökohdat. Teoksessa Tiina Miettinen & Titta Pohjanmäki (toim.) Humak 2030. Viitattu 3.10.2023. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2020/08/HUMAK-2030-MiettinenPohjanmaki-2020.pdf

Määttä, Jukka 2020. Humakin strategiatyön tausta ja toimintaympäristön muutos. Teoksessa Tiina Miettinen & Titta Pohjanmäki (toim.) Humak 2030. Viitattu 4.9.2023. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2020/08/HUMAK-2030-MiettinenPohjanmaki-2020.pdf

Määttä, Jukka 2020. Humakin arvot, missio ja visio. Teoksessa Tiina Miettinen & Titta Pohjanmäki (toim.) Humak 2030. Viitattu 4.9.2023. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2020/08/HUMAK-2030-MiettinenPohjanmaki-2020.pdf

Wirtz, Daniel 2022. Me-We-Us: A Framework for Engaging and Productive Online Collaboration

Facilator School. Viitattu 20.9.2023  https://www.facilitator.school/blog/me-we-us-framework