Vieraanvaraisuutta oppimassa Linzissä – mietteitä SocNet98-viikosta

• Kirjoittaja: Anna-Maija Riutta, KM, lehtori, Humanistisen ammattikorkeakoulu, 12.10.2023

Lämpimästi tervetuloa. Näin sanotaan, kun vastaanotamme vieraita, uusia työntekijöitä, vapaaehtoisia tai jäseniä. Ehkä hymyilemme, katsomme silmiin tai kirjoitamme tervetuloviestin myönteiseen, lämpimään sävyyn. Tervetullut olo syntyy sanojen lisäksi teoista. Tämä blogi kertoo Humakin opiskelijaryhmän kokemuksista vieraanvaraisuudesta SocNet98-verkoston kansainvälisellä viikolla Linzissä keväällä 2023. Blogissa pohdiskellaan vieraanvaraisuutta, kansainvälisiä kohtaamisia ja sitä, miksi niitä molempia kannattaa vaalia.

Vieraanvaraisuus synnyttää vieraanvaraisuutta?

Vieraanvaraisuus on perinteinen kristillinen hyve. Raamatussa viitataan vieraanvaraisuuteen useammassa kohdassa, esimerkiksi heprealaiskirjeessä lukee: ”älkää unohtako osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä.” (Raamattu, Hepr.13:2.) Tähän sisältyy ajatus siitä, että vieraanvaraisuus tuottaa hyvää. Aiemmin ajattelin suoraviivaisesti, että vieraanvaraisuus synnyttää vieraanvaraisuutta. Sitten huomasin, ettei se tapahdu itsestään. Vieraanvaraisuutta kokenut ei automaattisesti suhtaudu vieraanvaraisesti muihin. Kokemuksen äärelle tulee pysähtyä, huomata toisen osoittama ystävällisyys ja hyvyys. Huomata vieraanvaraisuuden arvo.

Mutta miksi emme huomaisi tai kiinnittäisi automaattisesti huomiota hyvään? Martelankin (2020) mukaan yksi ihmisen psykologisista perustarpeista on tehdä hyvää. Kun tekee hyvää, tulee itsellekin hyvä olo (mt). Motivaatio tehdä hyvää on kuitenkin toisinaan koetuksella. Miten säilyttää halu tehdä hyvää, vaikka sinua kohtaan ei aina tehtäisi hyvää. Miten olla vieraanvarainen, vaikka kaikki eivät osaa olla vieraanvaraisia. Taito pysähtyä ja huomata sekä hyvä että kiitollisuus ovat avainasemassa hyväntekemisen jatkumossa.

Ydinelementit: turvallisuus, luottamus ja yhdessä tekeminen

Tervetullut olo syntyy kohtaamisesta. Toisen huomaamisesta omana itsenään sekä mielenkiinnon osoittamisesta toista kohtaan. Mitä sinulle kuuluu? Mistä sinä tulet? Mihin olet matkalla? Aito kohtaaminen syntyy avoimuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Siitä, että osapuolet ovat samalla viivalla ja voivat yhdessä rakentaa uutta ymmärrystä, kulttuuria ja todellisuutta. Samoja turvallisuuden ja luottamuksen teemoja käsittelemme nuorisotyön opetuksessa. Nuoren kohtaaminen omana itsenään on nuorisotyön ammattilaisen osaamisen syvintä ydintä. Nuorisotyön opinnoissa on hyvä saada kokemuksia kohdatuksi tulemisesta ja kohtaamisesta.

Tällaisia kokemuksia opiskelijaryhmämme sai kansainvälisellä seminaariviikolla Itävallan Linzissä. Viikko oli osa Socnet98-verkoston toimintaa ja se järjestettiin University of Applied Sciences Upper Austriassa huhtikuussa 2023. Siellä saimme kokea aimo annoksen vieraanvaraisuutta. Meitä oli ajateltu etukäteen ja tuloomme valmistauduttu. Kokemus alkoi jo paljon aiemmin, kun saimme etukäteen yksityiskohtaiset ohjeet ja vinkit viikkoon ihastuttavassa Linzissä. Syntyi turvallinen olo siitä, että meistä pidetään huolta ja meitä odotetaan. Turvallisuus on yksi vieraanvaraisuuden peruselementeistä. Kun voi luottaa toiseen ihmiseen, uskaltaa antaa myös itsestään.

Linzissä meitä oli ajateltu, mutta puolestamme ei tehty kaikkea. Sekin on osa vieraanvaraisuutta. Toisella ihmisellä on mahdollisuus osallistua, toimia, vaikuttaa ja kokea. Humakin opiskelijat ja lehtorit pääsivät osallistumaan, oppimaan ja luomaan uutta muiden osallistujien kanssa. Kansainvälisissä vaihdoissa, olivat ne lyhyitä tai pidempiä, on parhaimmillaan kyse tästä. Yhdessä tekemällä ja kokemalla voi laajentaa maailmankatsomustaan, oppia ja luoda uutta. Tämä molemminpuolinen kokemus syntyy vieraanvaraisuuden ympärille. Kun vieraaseen suhtaudutaan ystävällisesti ja avoimin mielin, vieras osaa kiinnittää huomiota hyvään ja kokee kiitollisuutta tätä kohtaan.

Aiemmin kirjoitin, että vieraanvaraisuus on kristillinen hyve. Uskonnollisesta taustasta huolimatta se on universaali hyve, jonka suojeleminen ja kasvattaminen on äärimmäisen tärkeää. Sen kautta pääsemme lähemmäs toisiamme ja aidosti tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja ihmisiin. Vieraanvaraisuus voi olla myös yhteisön hyve. Heitänkin haasteen koko Humakille: miten voimme vahvistaa vieraanvaraisuutta keskuudessamme?

Lopuksi kiitos vielä University of Applied Sciences Upper Austrialle kaikesta, mitä saimme kanssanne kokea.

Lähteet:

Martela, Frank. 2020. Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Alkuteos A wonderful life – Insights of finding a meaningful existence 2020. Suomentanut Laura Jänisniemi. Helsinki: Gummerus

Raamattu 1992. Hepr.13:2. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Helsinki: Kirjapaja