”It takes two to tango”
- Kirjoittaja: Heidi Odell, sosionomi (YAMK), Amo, koulutussuunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 17.10.2023
- Kirjoittaja: Hanna-Kaisa Turja, FM, sosionomi (AMK), lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 17.10.2023
Tämä blogikirjoitus on osa Tekoälytiistai-blogisarjaa, jonka jokaisessa osassa esittelemme yhden näkökulman tekoälyn hyödyntämiseen. Kutsumme tätä blogisarjaa Tekoälytiistaiksi, koska blogitekstejä julkaistaan joka tiistai syys- ja lokakuussa. Blogisarjan tuotantoa koordinoi Digioppimisen kehittämisryhmä Dingo.
Tekoäly ja saavutettavuus oppilaitoksessa
Blogissa tarkastelemme tekoälyä ja saavutettavuutta oppilaitoskontekstissa.
Näkökulmamme pohjautuvat Saavutettavat koulutuspolut ja oikeus oppia – Saako oppia (ESR) -hankkeessa havaittuihin asioihin. Hankkeen tavoitteena oli edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja digitaalisten ohjaus- ja oppimisympäristöjen saavutettavuutta.
Hankkeessa saavutettavuutta lähestyttiin kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Hyödynnämme tuotettua Saavutettavuuden osa-alueet -materiaalia. Eri osa-alueet limittyvät toisiinsa. Toivomme, että opetustyön tai ohjauksen ammattilainen voi pysähtyä pohtimaan työtään tekoälyn äärellä.
Fyysinen ja tekninen saavutettavuus
Fyysisellä saavutettavuudella eli esteettömyydellä tarkoitetaan yleensä rakennettujen ympäristöjen saavutettavuutta. Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi tilakartoissa. Perustellulla tiedolla tilojen fyysisestä saavutettavuudesta voidaan vahvistaa opiskelijan kokemusta turvallisuudesta. Tunne tervetulleeksi tulemisesta on merkittävä.
Tekoälyä voidaan hyödyntää saavutettavuutta koskevien tietojen kartoituksessa. Tekoälyn tekemää kuvien tunnistamista voidaan käyttää esimerkiksi kartoissa ja tiedoilla teknisistä apuvälineistä. Missä ovat hissit, onko tiloissa induktiosilmukkaa, miten pyörätuolilla liikkuvat henkilöt pääsevät eri tiloihin ja millaisia opasteita tiloissa on käytetty? Teknisellä saavutettavuudella tarkoitetaan esimerkiksi verkkopalveluiden käytettävyyttä eri apuvälineillä (Saavutettavat koulutuspolut ja oikeus oppia 2023). Tekoälyn ja kielimallien toimivuus eri ruudunlukijoilla tulee varmistaa ennen niiden käyttöä. Tietoa tilojen saavutettavuudesta voidaan antaa verkkosivujen organisaatioiden chatboteissa. Chatbotilla voi olla helppo ottaa haltuun uutta ympäristöä tai palveluita.
Tekoälyä hyödyntävä virtuaalinen tilakierros voi auttaa ymmärtämään tilaa ja siellä liikkumista sellaisesta näkökulmasta, jota ei itse edusta. Miltä tuntuisi kiertää esimerkiksi sokeana tai kuurona oppilaitos?
Kognitiivinen ja viestinnällinen saavutettavuus
Oppilaitokset voivat rakentaa toimintaympäristöistään ja opiskelijoiden poluista kognitiivisesti saavutettavia. Oppimisen haasteet ja neuroerityisyys voivat tehdä opiskelijan opinnoista haastavia tiedon hahmottamisessa ja muistamisessa. Kun alustoista, materiaaleista ja opetuksesta tehdään kognitiivisesti ja viestinnällisesti saavuttavampia, hyötyvät siitä kaikenlaiset oppijat. Tekoälyä voi käyttää apuna erilaisten aineistojen saavutettavuuden tarkistamisessa.
Aiheesta innostunut opettaja voi tukea opiskelijoita testaamaan näitä ja tuottamaan tulevaisuudessa itse saavutettavampia materiaaleja. Opiskelijoita voidaan ohjata hyödyntämään tekoälyohjelmia kokoamaan pitkästä verkkosivutekstistä tai tehtäväaineistosta olennaiset teemat. Koonnit voivat tukea laajojen sisältöjen hahmottamista osissa. Myös Microsoftin syventävä lukuohjelma tai esimerkiksi Google Read Aloud on hyvä apuväline sisällön kuunteluun sen lukemisen sijaan. Opetushenkilöstön on hyvä tietää edellä mainituista opiskelua helpottavista ohjelmista.
Kognitiivisen saavutettavuuden tarkastelussa oivana ohjenuorana voivat toimia yleiset verkkopalveluiden käytettävyyttä koskevat periaatteet. Kun erilaisten kielimallien ja tekoälysovellusten käyttäminen arkipäiväistyy oppilaitoksissa, pitää huolehtia niiden kognitiivisesta, viestinnällisestä ja teknisestä saavutettavuudesta. Opetuksessa ja ohjauksessa voidaan yhdessä ennen kielimallin käyttöönottoa tarkistaa, miten navigaatio toimii, millaisia elementtejä sovelluksessa on, miten painikkeet ja linkit erottuvat ja kuinka ymmärrettävää kieli on. Monikielisissä oppimis- ja ohjaustilanteissa kannattaa muistaa, että tekoälyn kielimallit käyttävät eri kieliä. Vaikka lähdekieleksi voikin syöttää esimerkiksi suomen tai hindin, saattaa painikkeiden ja valikoiden kieli olla englanti.
Tekoälyä koskettaa myös viestinnän saavutettavuus. Erilaisia puheentunnistusohjelmia hyödynnetään esimerkiksi automaattisessa tekstityksessä ja somesisällön tuottamisessa. Osa opiskelijoista hyötyy esimerkiksi ajatusten puhumisesta ääneen. Puheentunnistuksella puhe saadaan tekstiksi, jota voi muokata. Opettaja voi rohkaista erilaisten välineiden käyttöön.
Chat GPT:tä tai Googlen Bardia voidaan käyttää apuna esimerkiksi tekstien ideoinnissa, tiivistämisessä, muotoilussa ja tyylittelyssä. Ne voivat tehdä oppimisesta ja tehtävien tekemisestä saavutettavampaa. Opiskelijan ja oppimisen näkökulmasta on keskeistä ymmärtää, että oman ajattelun käsitteellistäminen ja kehittäminen edellyttää aina tiedon jäsentämistä. Oleellista on oppia käyttämään erilaisia työkaluja ja sovelluksia tarkoituksenmukaisesti.
Psyykkinen ja sosiaalinen saavutettavuus
Saako oppia -hankkeessa havaittiin, että kannustaminen, kuunteleminen ja osallistujien huomiointi luovat myönteistä ilmapiiriä oppimiseen (Turja 2022, 40). Olennaista oppimisympäristöissä on turvallisuuden kokemus. Opettajalla tulee olla kykyä ennakoida aiheiden käsittelyä. Tämä korostuu etenkin aiheissa, jotka voivat olla yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla koskettavia, kipeitä tai politisoituneita.
Ajatellaan tilannetta, jossa opetuksen opintotehtävässä keskusteltaisiin aborttia koskevista naisten oikeuksista. Millaisia vastauksia opiskelijat saisivat tekoälyltä ja olisivatko vastaukset vain joidenkin kulttuurien käsityksiin sopivia? Teimme testin Chat GPT 3,5:lla. Tekoäly kertoi voittopuolisesti ikävistä ja kivuliaista seurauksista, vaikka mainitsikin myös, että useat selviävät abortista hyvin. Tarkennetussa kysymyksessä naisen oikeudesta omaan ruumiiseensa vastaus toi jo hyvin tasapuolisesti kuvausta sekä itsemääräämisoikeudesta ja terveydestä, mutta toisaalta kulttuurisia ja uskonnollisia tekijöitä vastakkaisissa näkemyksissä. (Open AI 2023.) Kokeilu oli positiivinen. Opintotehtävissä nämä kulttuuriset taustat ja arvomaailmat kannattaa huomioida, mikäli tekoälyä on tarkoitus käyttää tehtävissä.
Tekoälyä voidaan hyödyntää opiskelijan hyvinvoinnin tukemisessa. Opiskelija voisi antaa tekoälylle käskyjä (prompteja) muistuttamaan tehtävistä, aikatauluista ja kannustamaan tehdyistä töistä. Psyykkisen ja sosiaalisen saavutettavuuden näkökulmasta opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen tekoälyn tuella tullee yleistymään.
Taloudellinen ja kulttuurinen saavutettavuus
Tekoälyn käyttöön liittyy taloudellinen saavutettavuus. Usein kuultu lause ”Kaikilla on tietokone ja netti” pitää kyseenalaistaa. Opiskelijoiden tietokoneet voivat olla erilaisia ja esimerkiksi rikkinäisen koneen korjaaminen ei ole itsestäänselvyys opiskelijalle. Osa tekoälyohjelmista on maksullisia ja niissä on erilaisia ominaisuuksia verrattuna maksuttomiin. Helsingin yliopisto (2023) toteaa tekoälyn ohjeistuksessaan, ettei opiskelijan voida olettaa käyttävän opinnoissa maksullista kielimallia.
UNESCO nostaa esiin taloudellisen, mutta samalla kulttuurisen saavutettavuuden kysymykset tekoälyn käytettävyydessä. Esimerkkinä voisi nostaa esille, että kaikilla alueilla esimerkiksi avoin (sensuroimaton) ja toimiva internet-yhteys – saati maksulliset tekoälyohjelmat tai laitteet eivät ole itsestäänselvyyksiä. (UNESCO 2023, 11.) Tämä on huomioitava oppilaitoksissa, jotka suunnittelevat vaikkapa koulutusvientiä ulkomaille ja koulutustuotteissa tekoälyn hyödyntämistä osana opintoja.
Maria Hartikainen (2023) on pohtinut tekoälyn diversiteettiä ja saavutettavuutta. Hänen mukaansa eri ihmisryhmien edustuksen puute on ongelmallista myös tekoälyn suunnittelun näkökulmasta. Tilanteet, joissa tekoälyä kehittävät organisaatiot eivät kiinnitä tarpeeksi huomioita erityisesti marginalisoitujen ihmisryhmien tarpeisiin ja intresseihin, voisi tuoda tekoälyn käyttöön ongelmia. (Hartikainen 2023.)
Miten saada tekoälyn kielimalleihin riittävä moninaisuuden käsitys? Mikäli opetukseen tuotetaan sisältöä tekoälyn tuella, tulee tulokset käydä tarkoin läpi diversiteetin silmälaseilla. Opetushenkilökunnan itsensä täytyy olla tietoisia diversiteetin pulmista ja puutteista tekoälyohjelmissa olevien kielimallien taustalla. Jos tekoälyltä saatuja vastauksia tuodaan kritiikittä ja harkitsematta yhteiselle alustalle, saatetaan tahattomasti loukata muita osallistujia. Tässä on sekä opettajilla että opiskelijoilla on yhteinen vastuu.
Tekoälyn tarkastelu vaatii kriittistä arviointia ja arvotyötä
Hiljattain yhdysvaltalainen tekoälytutkija ja futuristi Amy Webb esitti Nordic Business Forumissa kysymyksiä kulttuurisen ajattelutaustan ja arvoperustan merkityksestä tekoälyn rakentamisessa. Tekoälyä rakennetaan tällä hetkellä vahvasti esimerkiksi amerikkalaisen ja kiinalaisen kulttuurisen arvoperustan valossa ja lähtökohdista. Pohjoismaiset arvot eivät välttämättä ole lainkaan mukana. (Piha 2023). Tämä voi tarkoittaa sitä, että sillä saadut tulokset eivät vastaa tai palvele lainkaan pohjoismaisia käyttäjiä tai voisivat tuottaa jopa epäasiallisen tuntuisia tuloksia. Siksi mielestämme tekoälyn ja kielimallien kriittinen tarkastelu on tärkeä taito.
Yhdenvertaisuuslaki koskee myös tekoälyllä tuotettua toimintaa. Ihmisen vastuulla on aina varmistaa, ettei tekoäly aiheuta syrjintää. Syrjintävastuu ei erottele, onko taustalla ihminen vai algoritmi. Algoritmien opetusdatassa voi olla puutteita tai virheitä, ja algoritmi on voitu laatia siten, että se antaa merkityksen jollekin syrjintäperusteelle. (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2023.) Kun kielimallien ja tekoälyn hyödyntäminen vahvistuu, on yhä keskeisempää huolehtia yhdenvertaisuudesta myös opetusmaailmassa. Opetusalan ammattilaisten on yhdessä pidettävä huolta saavutettavuudesta ja yhdenvertaisuudesta yhä edistyneemmän tekoälyn äärellä.
Lähteet
Hartikainen, Maria. “Diversiteetti ja saavutettavuus”. Verkkosivukirjoitus. Kaupunkiseudun ihmiskeskeiset tekoälyratkaisut (KITE). Tampereen yliopisto. https://projects.tuni.fi/kite/tekoalyn-etiikka/tekoalyn-eettisista-periaatteista/oikeudenmukaisuus/diversiteetti-ja-saavutettavuus/
Helsingin yliopisto 2023. Tekoälyn käyttäminen oppimisen tukena. Viitattu 2.10.2023.
https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/tekoalyn-kayttaminen-oppimisen-tukena
Open AI 2023. ChatGPT versio 25.9.2023. Viitattu 29.9.2023. https://chat.openai.com
Piha, Tanja 2023. Futuristi Amy Webb kertoo hätkähdyttävän esimerkin tekoälyn voimasta – suurin huolenaihe on yllättävä. Kauppalehti 29.9.2023. Viitattu 29.9.2023.
Saavutettavuuden osa-alueet -verkkomateriaali. 2023. Saavutettavat koulutuspolut ja oikeus oppia – Saako oppia – hanke (ESR). Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.10.2023. https://www.thinglink.com/card/1718638395535655398
Turja, Hanna-Kaisa 2022. Saavutettavuuden jäljillä Saako oppia -hankkeessa. Teoksessa Emilia Karvonen & Mikko Äärynen (toim.) Väläyksiä Humakista VI. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja 151, 38–40. Viitattu 19.9.2023. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2022/12/va%CC%88la%CC%88yksia%CC%88-humakista-VI-humak-2022.pdf
UNESCO 2023. ChatGPT and Artificial Intelligence in higher education. Quick start guide. Education 2030. Document code: ED/HE/IESALC/IP/2023/12. UNESCO IESALC. Viitattu 29.9.2023. https://www.iesalc.unesco.org/wp-content/uploads/2023/04/ChatGPT-and-Artificial-Intelligence-in-higher-education-Quick-Start-guide_EN_FINAL.pdf
Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2023. Tekoäly ja yhdenvertaisuus. Viitattu 21.9.2023. https://syrjinta.fi/tekoaly
