Nuorisotyöntekijä, innostu tekoälystä!

  • Kirjoittaja: Jenni Hernelahti, lehtori, DIGISTI – Digitaidot haltuun -hankkeen projektipäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 10.10.2023

Tämä blogikirjoitus on osa Tekoälytiistai-blogisarjaa, jonka jokaisessa osassa esittelemme yhden näkökulman tekoälyn hyödyntämiseen. Kutsumme tätä blogisarjaa Tekoälytiistaiksi, koska blogitekstejä julkaistaan joka tiistai syys- ja lokakuussa. Blogisarjan tuotantoa koordinoi Digioppimisen kehittämisryhmä Dingo.

Tekoälytiistai.

Tekoäly on tullut arkeemme kovalla vauhdilla ja tekoälypohjaiset ohjelmat ovat nykyään kaikkien saatavilla. Millaisia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa nuorisotyöhön? Miten tekoälyä voi käyttää esimerkiksi taiteen tekemiseen tai ryhmäytymiseen? Entä millaista uudenalaista mediakasvatusta tarvitaan, kun tekoäly vaikuttaa myös viestintään ja varsinkin feikkiuutisten, -videoiden ja kuvien helppoon toteutukseen. Näitä aiheita kanssani pohdiskelivat Petteri Ruotsalainen Valo-valmennusyhdistys ry:n Älyteko-hankkeesta ja Panu Räsänen digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verkestä.

Itse työskentelen Turun Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtorina ja kirjoitushetkellä työnkuvaani kuuluu projektipäällikön tehtävät DIGISTI – Digitaidot haltuun -hankkeessa, jossa yhteisöllisen tekemisen ja digitaitojen parantamisen kautta pyritään lisäämään opiskelijoiden hyvinvointia ja työelämävalmiuksia toisen asteen oppilaitoksissa pääkaupunkiseudulla. Kiinnostus tekoälyä kohtaan on kasvanut hankkeen kokemusten kautta, vaikka koen itseni vielä melko aloittelijaksi tekoälyn hyödyntäjänä. Petteriin tutustuin, kun hän oli ohjaamassa DIGISTI-hankkeen nuorille verkossa toteutettua kesäleiriä ”Taiteilua digitaalisessa maailmassa”. Leirin tuotoksena syntyneet kuvat tekivät vaikutuksen ja kutkuttivat mielikuvitusta siitä, miten kaikin eri tavoin tekoälyä voisikaan nuorisotyössä käyttää.

Tekoäly tutuksi nuorille pörröisten kissojen ja kivojen maisemien kautta, ei uhkakuvilla pelottelemalla

Kysyessäni, miten haastateltavani ovat alun perin innostuneet tekoälystä Panu kuvailee itseään ”Pelle Pelottamaksi”, jota on aina kiinnostanut teknologiset ratkaisut. ”Mutta ei niin, että käytetään digitaalisia härpäkkeitä, koska ne on tosi siistejä, vaan sillä tulokulmalla, että niillä päästään jollain tavalla parempaan lopputulokseen nuorisotyössä esimerkiksi kustannustehokkuuden, vaikuttavuuden tai saavutettavuuden näkökulmasta.” Valokuvaajataustaista Petteriä taas kiehtoo tekoälyn mahdollistama leikillisyys ja hauskat ja yllätykselliset kokeilut yhdessä nuorten kanssa.

Haastateltavat nostavat tärkeäksi teemaksi myös tekoälyn avulla tehdyn mediavaikuttajamisen. Mielipiteisiin vaikuttamista ja totuuden vääristelyä tehdään muun muassa deepfake-videoiden avulla, joista on lähes mahdoton tunnistaa, että videolla esiintyvä henkilö ei todellisuudessa olekaan henkilö itse. ”On tärkeää pohtia, millaista uutta medialukutaitoa nuoret ja nuoristyöntekijät nykypäivänä tarvitsevat, ja mitä uhkakuvia ja mahdollisuuksia uudessa teknologiassa piilee” Panu tiivistää. Älyteko-hankkeella vastataankin tähän tarpeeseen. Panu oli alun perin suunnittelemassa hanketta ja Petteri taas tekee parhaillaan käytännön työtä hankkeessa jyväskyläläisten nuorten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten kanssa ympäri maan.

”On tosi vaikeata olla kriittinen, jos ei itse ymmärrä, miten tekoäly toimii. Siksi lähdinkin liputtamaan sen puolesta, että työkalut otettaisiin esimerkiksi taidekasvatuksessa nopeasti käyttöön. Tärkeää on, ettei lähdetä pelottelemaan, vaan tutustutetaan nuoret tekoälyn käyttöön vaikka pörröisiä kissakuvia tai kauniita maisemia tekemällä. Tällöin kynnys työkalujen käyttöön madaltuu ja samalla ymmärrys niiden käytöstä esimerkiksi mediassa lisääntyy” Panu kuvailee hankkeen lähtökohtia.

Vihreänsävyinen neliosainen kuvakoollaasi, jossa nuori nainen on kuvattu eri tyyleillä istumassa nojatuolissa lukemassa kirjaa. Taustalla näkyy runsaasti viherkasveja ja kirjoja.
Kuva 1. Tuntemattomana pysyttelevän nuoren tekoälyn avulla tekemiä versioita DIGISTI-hankkeen ”Taiteilua digitaalisessa maailmassa” -leiriltä.

Tekoälyä taipuu niin ryhmäyttämiseen kuin taiteen demokratisointiin

Kun päästään konkreettisiin esimerkkeihin tekoälytaiteen hyödyntämiseen, päässäni alkaa heti raksuttaa, miten itse näitä esimerkkejä voisin hyödyntää. Petteri kuvailee yhden esimerkin, jota on käyttänyt tutustumisen apuna uuden ryhmän kanssa: ”Otetaan vierustoveri ja haastatellaan tätä muutamalla kysymyksellä, vaikka mitä harrastaa, mikä on lempihedelmä ja mitä on sillä hetkellä taskussa. Sitten pyydetään Chat GPT:tä tekemään tästä henkilöstä esimerkiksi Facebook- tai LinkedIn -kuvauksen ja lisäksi voi pyytää tekoälyä tekemään anekdootin tästä henkilöstä” Kokeilin tätä heti haastattelun loputtua ja tosiaan teksteistä tuli oikein viihdyttäviä. Tässä siis yksi konkreettinen tekoälyharjoitus, jonka voi ottaa matalalla kynnyksellä käyttöön nuorten kanssa. Itse voi keksiä lisää vastaavia harjoituksia, ja kokeilla, mihin kaikkeen ChatGPT taipuu.

Panu on itse käyttänyt tekoälyä muun muassa palautteen keruuseen. Hän on pyytänyt esimerkiksi koulutuspäivän palautteena Chat GPT:llä tuotetun tekstin tai jollakin kuvaohjelmalla tuotetun visualisoinnin päivästä. Tuotettu materiaali toimii myös hyvin keskustelun herättäjänä.

”Lisäksi tekoälyllä voidaan parhaassa tapauksessa lisätä taiteen tekemisen demokratiaa. Tästä esimerkkinä on Keskisuomen Kehitysvammaisten Tuki ry:n järjestämä taidenäyttely, jossa osallistujat tuottivat ensin kuvia piirtämällä, jotka sitten ajettiin tekoälyn läpi ja saatiin fotorealistisia kuvia.” Panu kertoo. Juuri saavutettavuudessa ja siinä, että kaikki ovat ”samalla viivalla” luodessaan kuvia on mielestäni upea potentiaali.

Nainen ja mies istuvat toimistopöydän ääressä ja juttelevat. Taustalla näkyy tietokoneen screeni, jossa näkyy kolmas hahmo kuulokkeet päässä.
Kuva 2. Midjourneyn tuottama kuva haastattelutilanteesta ruutukaappauskuvan perusteella. Käytetty tekstiprompti: two people looking at each other on the video chat screen, in the style of bloomcore, chaotic academia, craftcore, glasgow style, genderless, contest winner, rusticcore.

Unien ja haaveiden visualisointia

Puhuimme myös siitä, miten hienoa on, kun voi tuoda muiden nähtäväksi kuvia, jotka on aikaisemmin voinut nähdä vain oman päänsä sisällä. Esimerkiksi unet voi tehdä näkyväksi tai vaikkapa roolipelien pelaajat voivat visualisoida helposti omat hahmonsa. Petteri vinkkaa toimivaksi ja ilmaiseksi työskentelyalustaksi Nightcafe-palvelun, jossa voidaan käyttää mm. StableDiffusion ja Dall-e 2 -kuvageneraattoreita. Myös Midjourney on hyvä, mutta siitä pitää maksaa pieni käyttömaksu.

Itsekin innostun visioimaan, miten tekoälyä voisi hyödyntää tulevaisuustyöskentelyssä. Jollakin tekstiä tuottavalla ohjelmalla voisi kirjoittaa esimerkiksi itselleen kirjeen kymmenen vuoden päähän tai luoda itsestään ihannekuvan, millaiselta haluaisi oman elämänsä näyttävän tulevaisuudessa. Petteri jatkaa tästä: ”Toi on hyvä idea! Itse olen tehnyt nuorten kanssa esimerkiksi tulevaisuudenkuvia. Miltä maailma näyttäisi, jos ei olisi ilmastokriisiä tai maailma olisi tasa-arvoinen.”

Panu heittää vielä ilmoille idean, josta teatteri-ihmisenä heti innostun: ”Mitä jos teatteriesityksen lavasteet tehtäisiinkin tekoälyn avulla heijastettuna taustalle? Ja musiikkia voisi tehdä ihan siinä hetkessä tekoälyn avulla?” Näin jo näyttämön mielessäni. Varmasti tällaisia esityksiä tullaan tulevaisuudessa tekemään.

”Tärkeintä on löytää rohkeus kokeilla ja myös epäonnistua.” Panu vielä tiivistää haastattelun lopussa. Toivottavasti tämä teksti sai sinut nuorten parissa työskentelevä innostumaan tekoälyn mahdollisuuksista! Niin kävi ainakin itselleni tätä artikkelia työstäessäni.


Lisätietoja:

Petteri Ruotsalaisen vinkit nuorisotyöntekijälle

Tekoäly nuorisotyössä:

  • Nuorisotyöntekijän ei tarvitse tietää tai osata luennoida aiheesta! Riittää, että kykenee ottamaan selvää, suhtautuu teknologiaan avoimin mielin, eikä lietso pelkoa, vaan puhuu faktoilla. Sinun ei tarvitse olla muusikko voidaksesi keskustella nuorten kanssa musiikista, eikä pienkonemekaanikko keskustellaksesi mopoista & sama pätee tekoälyyn – sinun ei tarvitse olla tekoälyn ammattilainen voidaksesi keskustella aiheesta.
  • Keskustelu, yhdessä ihmettely & kokeilu, yhdessä tiedon etsiminen
  • Kysele nuorilta, anna heidän opettaa sinua, kyseenalaista/ole kriittinen
  • Huumorin kautta – heittäydy ja leiki
  • unelmoi -> unelmointi luo toivoa
  • hassuttele & leiki -> huumori rentouttaa
  • keskustele tekemisestä -> ei se lopputulos, vaan ne keskustelut
  • yhdessä tekemistä & -oppimista -> onnistumisen kokemuksia, osallisuutta

Miksi tekoälystä tulisi puhua nuorisotyössä?

  • Tekoäly mukana arjessamme, joten meidän täytyy opetella elämään sen kanssa
  • Mediakentän mullistus -> medialukutaitojen vahvistaminen
  • Tulevaisuuden taitojen kehittäminen
  • Eettisen pohdinnan edistäminen
  • Luovuuden & innovaatioiden mahdollisuudet
  • Formaalissa opetuksessa ei vielä käsitellä tekoälyä laajasti, koska opetussuunnitelmien muuttaminen hidasta
  • Teknologiataitojen kuilun kaventaminen

Millainen on hyvä prompt, eli tekstisyöte?

Deepfake-videot

Hankkeessa testattuja/käytettyjä ohjelmia:

  • Text-to-text: ChatGPT, Bing
  • Text-to-picture: Midjourney, Leonardo.ai, Vizcom.ai, NightCafé (sis. mm. Stable Diffusion, Dall-e2), Adobe Firefly (PS, express)
  • Text-to-video: Invideo.ai
  • Videoeditointi, joissa A.I.: Videoleap, Opus clip
  • Text-to-audio: Stableaudio.com, Aiva.ai

Verken tekoälyohjeet ja blogit: