Nuorten ääni pääsee kuuluviin oikeusministeriön lainvalmistelussa

  • Kirjoittaja: Maarit Honkonen-Seppälä, (FM, KM), lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 02.6.2021

Humakin Nurmijärven kampuksella yhteisöpedagogiksi (AMK) opiskelevan Laura Tiihosen kevätlukukausi oli kiireinen, mutta myös hyvin merkittävä. Toimintaryhmälaki ja yhteistyö oikeusministeriön kanssa ovat tulleet tutuiksi, samoin nuorten kuuleminen.

”Sain tehdä yhdessä kuuden opiskelijakaverini kanssa nuorten kuulemisia uuteen ehdotettuun toimintaryhmälakiin, jossa vahvistettaisiin yhteisöllistä ja etänäkin tehtävää kansalaistoimintaa. Lain kohtalo selviää syksyllä 2021 eduskunnassa, mutta jo nyt kuuleminen antoi tärkeää tietoa nuorten mielipiteistä. Nuoret näyttivät toimintaryhmälle vihreää valoa. Toimintaryhmän kaltaiselle matalan kynnyksen toiminnalle on siis selvästi kysyntää”, tiivistää Laura Tiihonen nuorten mielipiteen.

Nainen istuu tietokoneen ääressä ja pöydällä on keltaisia kukkasia.
Oikeusministeriön tilaamassa toimintaryhmäprojektissa Laura Tiihosen työtehtävät painottuivat kyselyn ja haastattelumateriaalin laatimiseen. ”Näiden lisäksi kontaktoin paljon eri nuorisotoimijoita, haastattelin nuoria ja analysoin kyselyn tuloksia. Opin lisää yhdistyslaista sekä tietysti uudesta toimintaryhmälaista, mutta myös siitä, kuinka paljon erilaisia nuorisotoimijoita Suomessa on. Erityisen mielenkiintoista oli haastatella nuoria ja päästä kuulemaan heidän ajatuksiaan aiheeseen liittyen.” Kuva: Tiina Lehti.

Matalamman kynnyksen kansalaistoimintaa

Humakin opiskelijat haastattelivat 15 – 29 vuotiaita nuoria eri puolilta Suomea liittyen ehdotettuun toimintaryhmälakiin. Tilaajana toimi oikeusministeriö, jonka työryhmä ehdottaa kevyttä Toimintaryhmä-yhteisömuotoa.

”Tällaisen toimintaryhmän perustaminen ja pyörittäminen on helpompaa ja halvempaa kuin rekisteröityneen yhdistyksen. Toimintaryhmän rekisteröintiin vaaditaan vain ryhmän ja sen edustajan nimet ja sähköiset yhteystiedot, rekisteröintimaksu on kymppejä, muodollisia kokouksia ei tarvita ja yhteydenpito voidaan hoitaa someryhmäpalveluilla. Toimintaryhmä on tarkoitettu erityisesti niille, joilla ei ole tarpeeksi aikaa tai resursseja pyörittää perinteistä yhdistystoimintaa tai joita se ei viehätä”, selvittää Tiihonen.

Nuoret eivät halua olla vallattomia

”Saimme oikeusministeriöstä toiveen selvittää nuorten mielipiteitä toimintaryhmän tarpeellisuudesta, hyödyistä ja kehitysehdotuksista. Haastattelimme projektin aikana yli 600 nuorta. Nuorten näkemysten kuulemista toteutettiin covid-19-pandemian takiakin verkkopainotteisesti Webropol-kyselyn, haastatteluiden ja sosiaalisen median kanavien avulla. Nuorilta tuli hyviä kehitysideoita lainvalmisteluun. He kokivat myös hyväksi, että he pääsivät mukaan kehittämään tulevaisuuden vapaaehtoistoimintaa”, pohtii Tiihonen, joka itsekin on innokas kolmannen ja neljännen sektorin toimija.

Opetus- ja kulttuurimisteriön toimesta kuulemista

Toimintaryhmäprojektin vastaava opiskelija Mika Huotari oli tekemässä syksyllä 2019 vastaavaa nuorten kuulemista osana Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman VANUPOn valmistelua.

”Tilaajana toimi tuolloin opetus- ja kulttuuriministeriö ja nuorten mielipiteet otettiin osaksi ohjelmaa. Jo silloin ministerin sekä virkamiesten puheenvuoroista jäi sellainen tunne, että nyt on saatu hyvin konkreettinen ja aito käsitys nuorten tämän hetkisestä tilanteesta ja heidän arvoistaan”, kertaa Huotari ja muistelee, kuinka tärkeää oli kohdata, kuunnella ja välittää nuorten mielipiteet eteenpäin lainvalmistelijoille.

Mustaan pipoon ja takkiin pukeutunut mies hymyilee talvisessa maisemassa.
Toimintaryhmätiiminvastaava Mika Huotari kiittelee omaan tiimiään, ”joka puski mahtavalla sykkeellä eteenpäin hankalissakin tilanteissa. Oli tosi hienoa päästä vetämään kyseistä projektia, se oli huikea oppimisen paikka. Erityisesti syvempi tai laaja-alaisempi verkostoyhteistyö ja lainvalmistelun prosessit tulivat itselleni tutuiksi”. Kuva: Kari Huotari.

Kuunteleminen ja kuuleminen

”Toimintaryhmäprojektinkin aikana nuoret kokivat tulleensa kohdatuiksi ja olivat vaikuttamismahdollisuuksien ohella onnellisia ja iloisia siitä, että pääsivät kertomaan tuntojaan ja mielipiteitään, mutta myös siitä, että meillä oli aikaa myös heille”, pohtii Huotari. ”Näiden hankalien aikojen äärellä meille tuli hyvä oppi siitä, että meidän jokaisen on tärkeää muistaa tsempata, kannustaa, kuunnella ja ihan vain olla nuorten kanssa. Välittää heistä näin. En väitä, etteikö näin tapahtuisi, mutta uskon, että näiden tuntojen kautta olemme onnistuneet myös innostamaan nuoria kohti aktiivisempaa kansalaisuutta ja luomaan hyvinvointia.”

Humakin opiskelijat kuriireina

Lehtorit Anna-Maija Lahtinen Nurmijärven kampukselta ja Eeva Mäntylä Jyväskylän kampukselta toimivat oikeusministeriöprojektin ohjaavina opettajina. ”On hienoa huomata, miten lainvalmistelussa halutaan ja osataan entistä enemmän osallistaa kansalaisia mukaan lainvalmistelun prosessiin. Projekti toimi mainiona ja monipuolisena aitona työelämän oppimispaikkana yhteisöpedagogiopiskelijoille. Nuorten kohtaaminen verkkovälitteisesti sai vahvistusta ja lopussa opiskelijatiimin kanssa huomattiin, että hämmästyttävän hyvin tiimiydyttiin, vaikka opiskelijat opiskelevat ympäri Suomea ja työskentelimme ainoastaan verkkovälitteisesti. Vuorovaikutustaidot verkkotyöskentelyssä kasvoivat huimasti. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten lainvalmistelu etenee ja miten nuorten nostamat näkökulmat prosessissa huomioidaan. Opiskelijat esittelivät kuulemisen tuloksia oikeusministeriön virkamiehille huhtikuun lopussa, joten nuorten sanoma on viety eteenpäin ja se on kuultu.”

Tietokoneen ruudulta näyttökuva diasta ja virtuaaliseen tilaisuuteen osallistujien kasvoista.
”Projektin toteuttaminen verkostoammattikorkeakoulumaisesti, jossa jokaisella opiskelijalla on omanlaistaan kosketuspintaa ja osaamista, tähditti upeasti projektiamme ja vahvisti yhteisöpedagogin ydinkompetensseja. Myös vankka tuki niin opiskelijoiden kuin lehtorienkin puolelta oli viemässä meitä eteenpäin”, kertoo Mika Huotari ja välittää oikeusministeriölle luovutustilaisuudessa nuorten terveiset. Kuva: Eeva Mäntylä.

Nuorten terveisiä oikeusministeriölle:

“Tehkää selkeä laki.”​

“Selkeyttäkää asioita huomattavasti. Käyttäkää kansankieltä.”​

“Hienoa, että tällaista mahdollisuutta vihdoin valmistellaan lakiin! Tämä tulee parantamaan erityisesti nuorten mahdollisuuksia olla aktiivisia kansalaisia.”

“Tällainen helpompi järjestäytyminen olisi tärkeää nuorille, koska moni nippanappa 18-vuotias ei ole valmis perustamaan mitään varsinaista yhdistystä juurikin kaiken paperityön ja tarkkojen sääntöjen takia.”

“Oli mahtavaa, että nuoriakin kuunnellaan.”

Lisätietoja ja taustoja yhteisöllisestä kansalaistoiminnasta 2020-luvulla.

Lainvalmistelun etenemistä voi parhaiten seurata oikeusministeriön ja Eduskunnan sivuilta

Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä, toim. Humak viestintä.

Humak ja oikeusministeriö tekevät yhteistyötä – kuuleminen “Toimintaryhmä”-yhteisömuodosta