Opinnäytetöiden innovaatioista virtaa Humak kehittämistoimintaan

• Kirjoittaja: Janne Pelkonen, HM, ylitarkastaja, yhteisöpedagogi (Humak, ylempi AMK) -opiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 08.12.2023
• Kirjoittaja: Sikke Leinikki, tiimivastaava, VTT, työyhteisön kehittäminen, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 08.12.2023

Humak tilasi YAMK opinnäytetyön sosiaalisista innovaatioista tämän tekstin toiselta kirjoittajalta, Humakin YAMK-opiskelija Janne Pelkoselta. Janne tarttui rohkeasti haasteeseen ja tuloksena on työ, jonka avulla voimme kehittää Humakin opinnäytetöiden hyödyntämistä työpaikoilla, Humakin hanketoiminnassa ja laajemminkin. Toinen kirjoittajista on työn ohjaaja, tiimivastaava Sikke Leinikki.

Määrittelemme tässä blogikirjoituksessa, mikä on sosiaalinen innovaatio ja perustelemme, miksi Humak halusi tilata tällaisen opinnäytetyön. Sitten kerromme opinnäytetyön menetelmistä ja tuloksista ja lopuksi pohdimme, miten näitä tuloksia voisi hyödyntää.

Kouluruokailu oli aikansa sosiaalinen innovaatio

Yhteiskunta rakentuu useiden sosiaalisten innovaatioiden ympärille. Osa sosiaalisista innovaatioista, kuten kouluruokailu tai vanhempainvapaa, on niin arkipäiväisiä, että niiden innovaatioarvo on vuosien varrella ehtinyt jo kenties hieman liudentua. Ne ovat kuitenkin olleet aikakautensa radikaalejakin ajatuksia toisin tekemisestä, jotta yhteiskunnasta saataisiin kaikille parempi.

Kaikki sosiaaliset innovaatiot eivät ole valtavia, jokaisen arkeen voimakkaasti vaikuttavia instituutioita, sillä sosiaalisen innovaation laajennettavuus ei määritä sen arvoa. Jos innovaatiota voi käyttää laajasti, voi hyöty olla laajempikin. Toisaalta pienessä sosiaalisessa innovaatiossa inhimillinen merkitys voi olla suurta sosiaalista innovaatiota merkittävämpi. Pienessäkin sosiaalisessa innovaatiossa yhteiskunta hyötyy välillisesti, kun vaikkapa yhden yrityksen työntekijät voivat työssään aiempaa paremmin.

Hyvä idea ei aina riitä innovaatioksi. Hyvästä ideasta voidaan joissakin tilanteissa yhteiskehittämisen avulla synnyttää sosiaalinen innovaatio lisäämällä ideaan joko yhteiskunnallista vaikuttavuutta tai innovatiivisuutta – tai molempia. Tämä edellyttää herkkyyttä tunnistaa ideoita, joista voidaan kehittää sosiaalisia innovaatioita. Sosiaalisen innovaation käsite auttaa meitä tässä tunnistamisessa.

– “Sosiaalinen innovaatio on uusi, yksilöiden tai yhteisöjen hyvinvointia tai toimintakykyä tai yhteiskunnallista hyvinvointia edistävä idea, tuote, palvelu tai toimintamalli, joka on luotu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja jonka tavoitteena on vastata erilaisiin, pääasiassa sosiaalisiin haasteisiin uudella ja innovatiivisella tavalla. Sosiaalinen innovaatio yhdistää luovasti eri alojen osaamista ja hyödyntää uusia tai olemassa olevia resursseja tavalla, joka edistää osallisuutta, kestävyyttä, hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä, luoden samalla merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta” (Pelkonen 2023).

Yhteiskunnan haasteiden ratkaisuun tarvitaan sosiaalisia innovaatioita

Yhteiskuntamme on monien suurten haasteiden keskellä. Väestö ikääntyy, ilmaston muuttuminen ja monimuotoisuuden katoaminen haastaa elämäntapamme perusteita. Työn tekeminen muuttuu teknologisen kehityksen myötä. Meillä on kuitenkin vahva usko siihen, että ratkaisemme nuo haasteet. Ratkaisuihin tarvitsemme neuvolan tai jokaisen oikeuksien kaltaisia, yhteiskuntaa avaavia ja kehittäviä sosiaalisia innovaatioita.

Humak haluaa edistää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja demokratiaa omalla toiminnallaan. Jotta voimme tunnistaa, miten toimintamme vie näitä arvoja eteenpäin, tarvitsemme tutkittua tietoa toimintamme vaikutuksista. Ammattikorkeakoulun toiminnan keskeisenä osana tutkimus- ja kehittämistoiminta eli TKI-toiminta kaipaa niin ikään tarkastelua. Tämä toiminta on sidoksissa koulutustehtävässä menestymiseen ja sen avulla pidämme työelämäyhteyden elävänä. Tutkinto-opintojen avulla tuotamme työelämään yhteiskehittämisosaamista ja sitä kautta lisäämme työelämän innovointikyvykkyyksiä. Kun Humak tilasi tätä opinnäytetyötä, toivoimme vinkkejä sekä opinnäytetöiden parempaan hyödyntämiseen opetuksessa ja työelämässä että Humakin TKI-toiminnan kehittämiseen.

Kehittämistoiminta käynnistyi tavoitteiden asettamisesta

Kehittämistyö käynnistyi tavoitteiden asettamisesta yhdessä toimeksiantajan kanssa. Tämä toimi myös lähtölaukauksena Jannen toimintatapaan soveltuvalle sparraustyyppiselle opinnäytetyöohjaukselle, joka kannatteli prosessin maaliin saakka.

Varsinaisessa kehittämistyön toteuttamisessa lähtökohtana oli sosiaalisen innovaation käsitteen määritteleminen. Käsitteen määrittelemisessä oli joustovaraa, koska käsitettä voidaan pitää vakiintumattomana, jopa hieman kiistanalaisena. Liiallinen rajaaminen sulkisi sosiaalisia innovaatioita ulkopuolelle ja vastaavasti liian avoin määritelmä tekisi käsitteen soveltamisesta opinnäytetyön tarkoituksiin hankalaa. Kehittämistyötä tehdessä tekijän ymmärrys sosiaalisen innovaation käsitteestä syveni ja hän pystyi tarkentamaan termin määritelmää.

Toimeksiantajan kanssa sovittiin systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Tekijä sai apua haun suunnitteluun Humakin kirjastosta, jonka pohjalta suunnitteli tiedonhaun. Tässä yhteydessä oli suunniteltava tapa luokitella aineisto eli opinnäytetyöt sosiaalisten innovaatioiden tunnistamiseksi. Luokittelua varten Janne loi nelikentän, jonka pystyakselilla yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vaaka-akselilla innovatiivisuuden asteet kyettiin tekemään näkyväksi. Testauksen ja hionnan jälkeen nelikentästä muodostui opinnäytetyön tarpeisiin käytännöllinen aputyökalu.

Varsinaisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen yhteydessä sosiaalisia innovaatioita – pieniä ja hieman suurempia – löytyi odotetusti aineiston joukosta. Sosiaaliset innovaatiot olivat keskenään erilaisia ja osin limittäisiä. Aineiston hallinnan kannalta muodostui tarve ryhmitellä innovaatioita eri ryhmiin. Ryhmittelyyn oli useita eri tapoja, joista toimivimmaksi osoittautui ryhmitteleminen hyvinvoinnin ja terveyden ryhmään, yhteisöllisyyden ja osallisuuden ryhmään sekä työelämän muutoksen ja oppimisen ryhmään. Ryhmittelyssä näkyi, että joskus sosiaaliset innovaatiot esiintyivät useassa ryhmässä samanaikaisesti.

Sosiaalisia innovaatioita sisältäneestä aineistosta valikoitui luokittelun perusteella haastateltavaksi viisi opinnäytetyön tekijää, joista kaikki suostuivat haastateltaviksi. Opinnäytetyön tekijä sai haastattelujen avulla tarvitsemaansa tietoa kehittämistyötä ohjanneiden tutkimuskysymysten tarkentamista varten ja aineiston analyysin avulla myös vastaukset tutkimuskysymyksiinsä.

Tutkimuksen tuloksista käytännön toiminnan kehittämiseen

Työ kuvaa, miten voisimme hyödyntää paremmin opinnäytetöiden tuotoksia sekä hanketoiminnassa että opetustoiminnan laadun kohentamisessa. Humakissa riittää pohdittavaa siitä, miten hankkeissa syntyneet sosiaaliset innovaatiot voidaan tuotteistettua siten, että niitä saataisiin hyödyntää yhteiskunnassa laajasti ja pitkäkestoisesti. Opinnäytetyön ohjauksessa opetushenkilöstön pitäisi rohkaista opiskelijoita kokeiluihin ja luovuuteen. Lisäksi voisimme miettiä, miten varmistetaan hankkeiden ja muiden kehittämistehtävien tuotosten käyttöönotto erilaisilla toiminta-aloilla. Paraskaan sosiaalinen innovaatio ei kehitä työpaikkaa tai yhteiskuntaa, jos sitä ei oteta käyttöön ja jatkojalostukseen.

Lähteet

Pelkonen, Janne 2023. Sosiaaliset innovaatiot ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetöihin. https://www.theseus.fi/handle/10024/813748.