Piirtäminen viestinnän ja tulkkauksen tukena

• Kirjoittaja: Tytti Koslonen, FM, Koulutuspäällikkö, Humanistinen amk, 27.5.2019
• Kirjoittaja: Marjukka Nisula, KM, Lehtori, Humanistinen amk, 27.5.2019

Puheterapeutti Hannele Merikoski heijasti iPadinsa näytön helsinkiläisen hotellin kristallikruunujen alla ja piirsi vapaata viivaa Notability-piirrosohjelmalla. Hän pyysi meitä salissa istuvaa yleisöä kertomaan, mitä hänen piirroksestaan tulee mieleen.

Ensimmäisenä viiva muodosti pyöreän hahmon ja heti joku huusi ääneen ”muumi”. Hän jatkoi piirtämistä tekemällä hahmolle pystyt, terävät korvat, jotka paljastivat hahmon hevoseksi.

Menetelmä sopii monille kohderyhmille

Osallistuimme keväisenä huhtikuun viikonloppuna puhevammaisten kanssa toimivien tulkkien työkokoukseen ja koulutukseen Helsingissä. Puheterapeutti Hannele Merikoski esitteli erilaisia tapoja käyttää piirtämistä vuorovaikutuksen tukena.

Piirtämällä on helppoa ja nopeaa viestiä erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Piirrustusmenetelmät soveltuvat eri-ikäisille ihmisille eivätkä vaadi erityisiä piirrustustaitoja. Merikoski on käynyt pitämässä esitelmiä piirrosmenetelmien käytöstä Brasiliasta Australiaan. Menetelmät ovat sovellettavissa myös tulkkaukseen erilaisille puhevammaisille henkilöille.

Piirtämisen eduksi Merikoski kertoi sen, että piirtämisen avulla voidaan esimerkiksi selvittää ongelmatilanteita. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi lapsen pihistäessä toiselta lelun. Menetelmänä puheen rytmissä piirtäminen kiinnittää lapsen huomion sekä katseen piirrokseen ja näin mahdollistaa asian äärelle keskittymisen.

Lapsi ymmärtää piirtämisen avulla syy-seuraus-suhteita paremmin kuin esimerkiksi pelkän puheen avulla. Lapsen kannalta piirtäminen selkeyttää myös ajatuksia, sillä tunteet siirtyvät piirrokseen. Myös piirtäjä rauhoittuu samalla, kun hän puhuu tavallista selkeämpää kieltä.

Piirtäminen sopeutuu tilanteeseen ja tarkoitukseen

Puheen rytmi hidastuu automaattisesti piirtämisen yhteydessä, joten kyse ei ole käsitteenä pikapiirtämisestä, jota puhevammaisten tulkit ovat käyttäneet. Kyseisen käsitteen sijaan on parempi käyttää käsitettä puheen rytmissä piirtäminen.

Lisäksi on olemassa nopea piirrosmenetelmä, joka on Merikosken itsensä kehittämä. Kyseessä on menetelmä, jossa vuorovaikutuksen toinen osapuoli piirtää lapuille vaihtoehtoja, joita olettaa henkilön tarkoittavan.

Menetelmässä tarvitaan vain paperilappuja ja kynän, ja se sopii tilanteisiin, joissa ei ole saatavilla muita kommunikaation apuvälineitä. Esimerkiksi, jos haluat tietää lapselta, millainen koulupäivä hänellä oli, voit aloittaa piirtämällä lapuille koulupäivään liittyviä tunneilmaisuja hymy- ja surunaamojen avulla, kuten ”kivaa”, ”surullista”, ”jännittävää” vai ”jotain muuta”.

Lappu ”jotain muuta” voidaan piirtää kysymysmerkin muodossa ja se on erittäin tärkeä, sillä se mahdollistaa lapselle ilmaisuvapauden. Sen puuttuessa piirrokset rajaavat koulupäivän tunnelmia.

Piirroksessa olennaista ei ole tarkat piirrokset tai pienet yksityiskohdat. Edes piirroksen oikeellisuus ei ole olennaista, vaan se, että piirroksen avulla puhe rytmittyy ja lapsi keskittyy hänelle kerrottavaan asiaan. Yksityiskohtainen hidas piirtäminen sen sijaan toimii päinvastoin ja lapsen keskittyminen herpaantuu. Nopean piirrosmenetelmän käyttö viestinnässä edellyttää harjoittelua.

Piirtäminen vahvistaa keskittymistä ja tilanteiden ennakointia

Puheen rytmissä piirtäminen toimii aikuisten keskuudessa vastaavalla tavalla kuin lapsilla.

Afaattisilla henkilöillä on puheen ymmärtämisessä ongelmia. Katse suuntautuu piirtämiseen, joka helpottaa keskittymistä ja ymmärtämistä. Afaattiset ihmiset voivat jäädä helposti kotiin eivätkä uskalla osallistua kodin ulkopuolisiin tilanteisiin samalla tavalla kuin ennen sairastumista.

Samoin kuin afaattisille henkilöille myös muistisairaille tulee kuvittaa piirtäen tulevaa tapahtumaa. Se luo turvallisuutta ja auttaa jäsentämään mitä on edessäpäin. Merikoski kehottaa toistamaan piirrosten ja valokuvien avulla esimerkiksi suunniteltua retkeä.

Ihmisillä on käsitys, että muistisairaalle ei kannata kertoa etukäteen mistään, koska hän ei muista. Tilanne on päinvastainen, muistuttaminen piirroskuvin ja valokuvin tukee orientoitumista tilanteeseen.  Retken aikana kannattaa kuvittaa tilannetta, valokuvata ja videoida, jotta tilanteeseen voidaan palata retken jälkeen ja muistella sitä.

Kahdenkeskistä kommunikointia

Piirrustusmenetelmät ovat käytössä kahdenkeskisessä vuorovaikutustilanteessa. Puhevammaisten tulkit käyttävät samoja menetelmiä tulkkauksessa.

Esimerkiksi puheen rytmissä piirtämistä voidaan käyttää opiskelutilanteessa, jossa opettaja selittää työtehtävää ja tulkki piirtää opettajan puheen rytmissä työvaiheita opiskelijalle. Eri työvaiheiden piirroksia voi hyödyntää tulkkauksessa tarvittaessa aina, kun niihin palataan puheessa tai niihin viitataan toiminnan edetessä.

Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, kuinka erilaiset piirrosmenetelmät toimivat kommunikaation välityksessä erilaisille tulkin asiakkaille.