Humanistinen ammattikorkeakoulu

Seikkailukasvatuksen kehittämisosaamiselle on tilausta niin kasvatusalalla kuin kaupallisten luonto- ja elämyspalveluiden parissa

  • Kirjoittaja: Tero Lämsä, KM, seikkailukasvatuksen lehtori, Humanistinen ammattikorkekoulu, 18.12.2023

Tässä blogisarjassa kerrotaan siitä, miten Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittävät omien alojensa työelämää opinnäytetöidensä avulla. Kehittämistyöt kehyksissä – kuvia Humakin opinnäytetyögalleriasta blogisarjan viides osa käsittelee Humakin seikkailukasvatuksen koulutuksen opinnäytetöitä.

Blogisarja: Kehittämistyöt kehyksissä – kuvia Humakin opinnäytetyögalleriasta.

Humakin englanninkielinen seikkailukasvatuksen koulutusohjelma (Adventure and Outdoor Education, Community Educator, Bachelor of Humanities) kokoaa Suomeen kansainvälisen joukon opiskelijoita ympäri maailmaa. Tämä näkyy myös valmistuvien opiskelijoiden opinnäytetöissä. Vaikka suurin osa töistä tehdään suomalaiselle tilaajalle, opiskelijat ovat kehittäneet seikkailukasvatusta myös maailmalla. Opinnäytetyönä on esimerkiksi kehitetty seikkailukasvatusta saksalaisille kouluille, kanadalaisen lastenleirejä järjestävän organisaation pedagogista osaamista sekä brittiläisen säätiön kautta eri maihin avustusprojekteihin lähtevien opiskelijoiden perehdytystä ja ohjausta.

Kestävän kehityksen teema vahvasti läsnä seikkailukasvatuksen kentällä

Seikkailukasvatus on menetelmä, jolla voidaan tukea kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa ihmisten luontoyhteyttä. Viime vuosina tästä on saatu myös uutta tutkimusnäyttöä. Akatemiatutkija Riikka Puhakka on tutkinut luonnossa tapahtuvien seikkailujen vaikutuksia nuorten hyvinvointiin, terveyteen ja luontoyhteyden vahvistumiseen ja Tampereen yliopiston NYT! -hankkeessa on tuotettu tietoa siitä, miten seikkailulliset luontokokemukset voivat innostaa toimimaan ympäristön puolesta. Puhakan (2023) mukaan ulkona oppiminen ja seikkailukasvatus vahvistavat nuorten uteliaisuutta luontoa kohtaan ja lisäävät kiinnostusta viettää aikaa luonnossa – ja voivat tätä kautta vahvistaa myös luontoyhteyttä.

Kaksi nuorta ylittää puroa ja toinen auttaa.
Seikkailukasvatus voi tuottaa onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa nuorten luontoyhteyttä. Kuva: Tero Lämsä)

Näihin teemoihin pureuduttiin myös Humakin opiskelijoiden opinnäytetöissä. Luhtalan (2023) luonto- ja seikkailupainotteisen työpajan toiminnan vaikuttavuutta arvioineen opinnäytetyön tuloksissa näkyy, että toiminta on vahvistanut osallistujien luontoyhteyttä ja että nuorten kiinnostus ajan viettämiseen luonnossa on kasvanut. Salahub (2023) tarkasteli opinnäytetyössään kokemuksellisen oppimisen ja seikkailukasvatuksen elementtejä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemisessa. Tuloksena syntyi kolmipäivänen osallistujien luontoyhteyttä ja läsnäolotaitoja vahvistava koulutuskokonaisuus. Kosterin (2023) työ taas on vahva puheenvuoro, joka haastaa seikkailu- ja elämyspalvelualan nykyiset kestävän kehityksen periaatteet ja esittelee teoreettisen viitekehyksen, jonka tavoitteena on uudistavien toimintatapojen kehittäminen. Työssään Koster kysyy, ovatko nykyiset kestävän kehityksen periaatteet riittäviä, jos niiden tavoitteena on vain ympäristölle ja luonnolle aiheutettavien haittojen vähentäminen eikä perustavanlaatuinen muutos kohti aidosti kestävää elämäntapaa.

 

Pedagogista osaamista tarvitaan myös luonto- ja elämyspalveluiden parissa

Opintojensa aikana seikkailukasvatukseen erikoistuvat yhteisöpedagogit oppivat ymmärtämään ryhmäprosesseja ja ohjaaman ryhmiä sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan turvallisia, tavoitteellisia seikkailullisia aktiviteetteja erilaisille kohderyhmille. He oppivat myös arviomaan ja kehittämään seikkailupedagogista toimintaa. Näille tiedoille ja taidoille on kysyntää myös kaupallisia luonto- ja elämyspalveluita tuottavissa yrityksissä mm. uudenlaisten palveluiden ja osaamisen kehittämisen parissa.

Hyvä esimerkki pedagogisen osaamisen soveltamisesta luonto- ja elämyspalveluiden kehittämiseen on Juopperin ja Gargourin (2023) työ, jossa tekijät tarkastelevat, mitä kasvatuksellisia elementtejä tilaajan tarjoamissa seikkailullisissa aktiviteeteissa on ja mitkä ovat tilaajayrityksen valmiudet kehittää ja tarjota kasvatuksellisia elementtejä sisältävää toimintaa erilaisille nuorten ryhmille. Työn tuloksena syntyi arviointi yrityksen henkilökunnan osaamisesta ja jatkokoulutuksen tarpeesta. Vesalan (2023) työssä taas kehitettiin kiipeily- ja boulderointitoimintaa pyörittävän yrityksen turvallisuuskäytäntöjä ja tuotettiin turvallisuusopas, jossa fyysisen turvallisuuden lisäksi huomioidaan myös psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden näkökulmat. Kiipeilyn lisäksi melonta on laji, joka on vahvasti läsnä Humakin seikkailukasvatuksen opinnoissa ja monet opiskelijat työskentelevätkin opintojensa ohella melontaohjaajina erilaisia melonta-aktiviteetteja tarjoavissa yrityksissä. Falcão (2023) sovelsi seikkailukasvatuksen opinnoissa hankkimaansa pedagogista osaamista kehittämällä työnantajalleen uudenlaisen, seikkailukasvatuksen ja kokemuksellisen oppimisen periaatteita soveltavan melontatuotteen, jossa asiakkaat ovat perinteisiin ohjattuihin melontaretkiin verrattuna aktiivisemmassa roolissa oppaan toimiessa elämyksen ja oppimisen mahdollistajana.

Kuva melojista auringonlaskussa.
Melontaa voidaan hyödyntää myös pedagogisten tavoitteiden edistämisessä – kuva: Tero Lämsä.

 

Seikkailukasvatus tukee nuorten kasvua ja kehitystä sekä ehkäisee syrjäytymistä

Suomalaisen seikkailukasvatuksen juuret ovat nuorisotyössä ja merkittävä osa opiskelijoista työskentelee valmistuttuaan ohjatun lasten ja nuorten toiminnan parissa. Siellä seikkailukasvatusta voidaan hyödyntää esimerkiksi sosiaalisen vahvistamisen, arjen taitojen kehittämisen, ryhmätyötaitojen ja vuorovaikutuksen vahvistamisen sekä liikunnallisen elämäntavan tukemisen menetelmänä. Myös työpajatoiminnassa seikkailukasvatuksen ja luontoympäristöjen hyödyntämisellä on pitkät perinteet.

Luhtalan (2023) työssä selvitettiin luonto- ja seikkailupainotteisen työpajatoiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta haastattelemalla toimintaan osallistuneita nuoria. Tulokset työpajan vaikuttavuudesta olivat erittäin positiivisia. Haastatteluissa osallistujat kertoivat kokeneensa työpajan aikana mm. itsensä ylittämisen ja onnistumisen kokemuksia. Turvallinen ryhmä oli muodostunut heille voimaravaksi haasteiden keskellä ja kehittänyt heidän sosiaalisia taitojaan. Kaikki haastatellut olivat työpajajakson jälkeen hakeutuneet opiskelemaan tai työllistyneet. Toiminnan koettiin myös vahvistaneen itsevarmuutta ja rohkeutta. Wu (2023) taas nostaa työssään esiin sen, kuinka tärkeää kokemusten reflektointi on silloin, kun toiminnan tavoitteena on kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Opinnäytetyössään hän kehitti käsikirjan seikkailullisten aktiviteettien reflektointiin yhdistykselle, joka soveltaa seikkailukasvatusta erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten ryhmätoiminnassa.

Nuorisokeskuksilla on merkittävä rooli niin seikkailukasvatuksen kehittäjinä kuin käytännön toiminnan toteuttajina. Luonto, ryhmätoiminta ja seikkailukasvatus ovat nuorisokeskusten toiminnan ydintä ja niissä järjestetään vuosittain valtava määrä leirikouluja, rippileirejä, kansainvälisiä nuorisovaihtoja sekä sosiaaliseen vahvistamiseen tähtääviä Nuotta-valmennuksia. Tänä vuonna nuorisokeskus Oivanki tilasi harjoittelussa olleelta seikkailukasvatuksen opiskelijalta opinnäytetyön, jossa käytiin läpi kaikki alkuvuoden 2023 aikana tulleet leiritoiminnan osallistujapalautteet ja nostettiin esiin leiritoiminnan kehittämiskohteita ja vahvuuksia. Aulion (2023) työn tulosten perusteella lämmin ja ammattitaitoinen palvelu, turvallisuuden tunne sekä monipuoliset mahdollisuudet aktiiviseen tekemiseen ovat Oivangin vahvuuksia.

 

Kiinnostus yrittäjyyteen ja varhaiskasvatukseen nousussa

Opinnäytetyöt kertovat myös omaa tarinaansa työelämän tarpeista ja opiskelijoiden kiinnostuksen kohteista. Varhaiskasvatukseen parissa näyttää olevan kasvavaa kiinnostusta seikkailukasvatukseen ja tarvetta yhteisöpedagogien osaamiselle. Opiskelijamme ovat tehneet useita seikkailua varhaiskasvatuksessa käsitteleviä opinnäytetöitä ja vaikuttavat myös työllistyvän varhaiskasvatuksen pariin, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Toinen mielenkiintoinen trendi on kansainvälisten opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyteen ja itsensä työllistäminen yrittäjänä. Työn alla on useita opinnäytetöitä, joissa aiheena on oman yritystoiminnan käynnistäminen, perustettavan yrityksen liiketoimintasuunnitelma tai uusien seikkailu- ja elämystoimintaan liittyvien palveluiden kehittäminen omalle yritykselle. Näihin teemoihin tulemme palaamaan ensi vuoden aikana, kun saamme laajemmin tietoa tutkinnosta valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisestä ja tutkinnon jälkeisistä urapoluista.

LÄHTEET

Aulio, Inkeri 2023. Developing camp practices in Oivanki outdoor education centre: analysis of feedback gathered from camp participants and instructors through Zeffi online survey. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Adventure and Outoor Education, Community Educator. Opinnäytetyö. Viitattu 7.12.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731921

Falcao, Clauver Ribeiro 2023. Introduction and iplementation of outdoor adventure education related to kayak activities for Laguuni Oy. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304145326

Gargour, Patricia; Juopperi, Elisa 2023. The nature of educational adventure programming: Linking education to adventure in Xwander Nordic. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Adventure and Outoor Education, Community Educator. Opinnäytetyö. Viitattu 7.12.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832254

Koster, Inte 2023. A Framework for regenerative outdoor educational experiencing: laying the groundwork for a regenerative outdoor educational practice. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Adventure and Outdoor Education, Community Educator. Opinnäytetyö. Viitattu 7.12.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230955

Luhtala, Tiina 2023. Outdoor and adventure education in youth employment workshopd: Study of impact and effectiveness. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Adventure and Outdoor Education, Community Educator. Opinnäytetyö. Viitattu 7.12.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932746

Puhakka, Riikka 2023. Effects of outdoor adventures on emerging adults’ well-being and connection with nature. Journal of Adventure Education and Outdoor Learning. Viitattu 7.12.2023. https://doi.org/10.1080/14729679.2023.2220836

Salahub, Angelica 2023. Using ecological gardening to promote nature connection, wellbeing and group building: a pilot service using experiential learning, mindful activities an reflection to study the effects of nature and gardening together. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Adventure and Outdoor Education, Community Educator. Opinnäytetyö. Viitattu 7.12.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731996

Vesala, Marianne 2023. Creating a handbook for shift supervisors of KiipeilyAreena. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Adventure and Outdoor Education, Community Educator. Opinnäytetyö. Viitattu 7.12.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304145274

Wu, Ying-Yi 2023. A Handbook of reflection for young people with learning difficulties: Theory and practice. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Adventure and Outdoor Education, Community Educator. Opinnäytetyö. Viitattu 7.12.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832196