“Tää pitäs kyllä olla selkokielellä!”

Tämä teksti on sinulle,
joka haluat tietää selkokielestä.
Selkokieli on suomen kielen muoto,
joka on muodoltaan yksinkertaisempaa kuin yleiskieli.

Selkokielisessä tekstissä sanasto, rakenne ja sisältö
on muutettu helpommin ymmärrettäväksi.
On olemassa myös selkokielisiä verkkosivuja,
videoita ja kuvakirjoja.

Selkokieli sopii monenlaisille ihmisille,
joilla on vaikeuksia ymmärtää suomen kieltä.

Kaikilla on oikeus saada tietoa ja vaikuttaa eri asioihin.
Siksi on tärkeää,
että erilaisia tekstejä julkaistaan selkokielellä.

 

Tekstissäni kerron selkokielestä, joka on yhä useammin esillä arkipuheessa ja medioissa. Kielen oppiminen ja suomen kielenosaamisen taso nousevat nopeasti keskusteluun, kun on kyse maahanmuuttajien työllistymisestä.

baana selkokieli

Maahanmuuttajat ovat yksi selkokielestä hyötyvä ryhmä. Tästä syystä Humanistisen ammattikorkeakoulun, Citywork Turku Oy:n ja Turun kaupungin toteuttamassa Baana-hankkeessa onkin huomioitu kielen rooli eri tavoin. ”Baana verkostomainen rekrytointimalli työllistymiseen” on vuonna 2016 alkanut kolmivuotinen ESR-hanke. Hankkeen tavoitteena on purkaa työllistymisen esteitä ja luoda maahanmuuttajille konkreettisia väyliä työelämään ja yrittäjyyteen.

Kielitaitovaatimukset saattavat olla korkeita sellaisissakin ammateissa, joissa ei välttämättä vaadita hyvää suomen kielen taitoa. Kielitaidolla on kuitenkin merkittävä rooli maahanmuuttajien työllistymisessä. (Stenman 2015, 3−4.)

Selkeä kieli ohjaa viranomaisia

Monilla meistä on omakohtaisia kokemuksia vaikeasti ymmärrettävien viranomaiskirjeiden tai vaikeaselkoisten ohjeiden lukemisesta. Tästä voi aiheutua harmin lisäksi myös asioiden viivästymistä, kun tekstiä joutuu lukemaan useamman kerran.

Selkokieli -blogi hanna-kaisa-turja

Arkipuheessa käsitettä selkokieli käytetään usein, kun itse asiassa tarkoitetaan selkeää tai selkeämpää yleiskieltä. Käsitteet menevät helposti sekaisin ja siksi onkin syytä erottaa ne toisistaan. Selkeä kieli tarkoittaa suomen kielioppia noudattavaa yleiskieltä.

Selkeä kieli on visuaalisesti helposti hahmotettavaa, ja lukija löytää ydinasiat tekstimassasta vaivatta. Selkeässä kielessä sanat, lauseet ja virkkeet hahmottuvat nopeasti. (Tiililä 2015.) Hallintolaki 434/2003 velvoittaa viranomaiset käyttämään ymmärrettävää, asiallista ja selkeää kieltä. Vuosittain vietetään selkeän kielen päivää 11.10. Kotimaisten kielten keskus Kotus tarjoaa virkakielineuvontaa ja on julkaissut hyvän virkakielen toimintaohjelman.

Selkokieli yhä näkyvämpää

Selkokieli on vielä yksinkertaisempaa ja ymmärrettävämpää kieltä kuin selkeä kieli. Monet tekijät ovat kasvattaneet selkokielen tarvetta. Selkokielinen teksti on tarkoitettu lukijalle, jolla on eri syistä vaikeuksia ymmärtää lukemaansa. Vaikeuksien taustalla voivat olla neurobiologiset syyt kuten kehitysvamma tai lukivaikeus. Kielitaitoon liittyvät tekijät ovat syitä selkokielen tarpeeseen. Muistisairaalla kielitaito saattaa heikentyä, ja ei-äidinkielisillä henkilöillä suomen kielen taidossa voi olla puutteita tai se on heikko. Selkokielestä hyötyvät monet muutkin kuin varsinaiset kohderyhmät. (Selkokeskus 2015a.)

Selkokeskuksen suunnittelija Ari Sainio (2018) kirjoittaa selkokielen tehneen läpimurron yhteiskunnassa. Selkokeskuksen palveluiden tarve on kasvanut ja selkokielen koulutukset vetävät kiinnostuneita puoleensa. Monet organisaatiot haluavat kehittää verkkosivujaan ja palveluitaan paremmin saavutettaviksi. Selkokielen merkitys ymmärretäänkin nykyisin paremmin. Sainio toteaa kuitenkin, että julkishallinnon toimijoiden tulee ottaa enemmän vastuuta selkokielen edistämisestä − vastuuta tulee jakaa.

Baana verkostomainen rekrytointimalli työllistymiseen -hankkeessa kannetaan osaltaan yhteistä vastuuta kielellisestä saavutettavuudesta ja tiedon saamisesta selkokielellä. Tärkeä osa Baanan toimintaa ovat Baana-pisteet, jossa saa kielineuvontaa eri kielillä. Neuvontapisteitä on kaksi Turussa. Baanan esitteisiin kuuluu selkokielinen Työnhaun yhdeksän askelta -esite. Keväällä 2019 julkaistaan selkokielinen opas työnhakijalle.

Selkokielelle kirjoitettu tai mukautettu teksti on yksi osa kielellistä saavutettavuutta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että teksti on aina osa kokonaisuutta. Painettu selkokielinen teksti vaatii sitä tukevan taiton ja harkitut kuvat. Kuvien on liityttävä tekstiin eikä niissä saa olla ristiriitoja. Verkkopalveluissa on huomioitava etenkin informaation määrä sekä selkeä ja ymmärrettävä navigaatio (Selkokeskus 2015b).

Baana-hankkeessa on ymmärretty kielen merkitys eri tavoin. Työnhaun alkuvaiheessa on hyvä saada tietoa työnhaun perusteista omalla kielellä ja helposti ymmärrettävällä selkokielellä. Selkokieli voi toimia porttina suomen kielen oppimiseen.

Lähteet

Hallintolaki 434/2003.

Sainio, Ari 2018. Selkokielen läpimurto on tosiasia. Viitattu 7.12.2018.
https://selkokeskus.fi/selkokeskus/ota-selkoa-blogi/

Selkokeskus 2015a. Kohderyhmät. Viitattu 7.12.2018.
https://selkokeskus.fi/selkokieli/kohderyhmat/

Selkokekus 2015b. Selkokieli verkkosivuilla. Viitattu 7.12.2018.
https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokieli-verkkosivuilla/

Stenman, Kristina 2015. Kielitaito maahanmuuttajan resurssina — ja kompastuskivenä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 6 (3). Viitattu 11.12.2018. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2015/kielitaito-maahanmuuttajan-resurssina-ja-kompastuskivena

Tiililä, Ulla 2015. Mitä on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä virkakieli? Kielikello 3/2015. Viitattu 4.12.2018. https://www.kielikello.fi/-/mita-on-asiallinen-selkea-ja-ymmarrettava-virkakieli-

Tutustu Paputuubin selkokieliseen videoon: