Tarvitseeko maailma opetusalan Nobel-palkintoa?

  • Kirjoittaja: Niila Tamminen, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 28.12.2018
  • Kirjoittaja: Jarmo Röksä, YTM, viestintäpäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 28.12.2018

Vuonna 2016 kiinalainen miljardööri Charles Yidan tuli siihen tulokseen, että opetusala tarvitsee oman “Nobel-palkintonsa”.  Joulukuussa 2018 jaettiin kaksi noin 3,5 miljoonan euron arvoista palkintoa merkittäville panostuksille maailman parantamiseksi opetuksen keinoin. Palkinto jaettiin nyt toista kertaa. Palkinnolla on kaksi kategoriaa: tutkimus ja kehittäminen. Puolet palkintorahasta jaetaan käteisenä ja puolet myönnetään projektirahoituksena valituille kohteille.

Yidan Prize Summit palkintogaalaan, joka järjestetään Hong Kongissa, osallistui palkinnonsaajien lisäksi 200 opetusalan huippuasiantuntijaa kaikkialta maailmasta. Alustusten aiheet käsittelivät alan kehitystä ja siinä olevia haasteita. Useimmat niistä kietoutuivat teknologisen kehityksen (laajasti ymmärrettynä) tuomiin muutoksiin. Myös teknologisen murroksen tuomiin arvojen ja arvostusten muutosten vaikutuksia opetusalaan käsiteltiin esityksissä.

Digitaalisen oppimisen kehittäminen kuuluu blogin toisen kirjoittajan, Niila Tammisen, toimiin Humakissa, joten hän päätti hakea tapahtumaan Humakin edustajana. Tamminen suunnitteli aikataulunsa niin, että voisi sopia tapaamisia työn kannalta kiinnostavien asiantuntijoiden kanssa. Blogitekstissä, joka perustuu Tammisen matkaan, nostamme esiin huomioita, joita matkan ajalta kertyi.

Yidan Prize
Aulatilat tarjosivat hyvän tlaisuuden kiinnostaviin keskusteluihin muiden osallistujien kanssa.

Oppiminen muuttunut vierellä kulkemiseksi

Hollannin prinsessa Laurentien nosti puheessaan esiin muutoksen, jonka oli havainnut hyväntekeväisyystyössään. Opetus on muuttunut antamisen sijaan, vierellä kulkemiseksi, oppijan tukemiseksi.

Laurentien koki tärkeäksi määritellä myös innovaatiotoiminnan uudella tavalla: se ei ole enää sen jakamista mitä tiedetään,  vaan sen,mitä ei tiedetä.

Videoluennon optimikesto on kuusi minuuttia

Anant Agrawalille myönnettiin palkinto ansioistaan edX -nimisen Mooc-alustan perustamisesta. EdX Harwardin ja MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) vuonna 2012 aloittama avoimeen lähdekoodiin perustuva oppimisympäristö. Tällä hetkellä alustalla tarjoaa opintoja yli 70 yliopistoa ja korkeakoulua.

Agrawal kertoi palkintopuheessaan, kuinka alustan kantavana voimana on avoimuus. Alustalla kerätty, anonymisoitu oppimisanalytiikka on avoimesti kaikkien käytettävissä ja kerätty tieto palvelee kaikkia verkko-opetuksen kanssa työskenteleviä.

Avoimuus myös lisää yhteistä tietopääomaa ja parantaa laatua. Kun alustalla on käyttäjiä satoja tuhansia, voidaan suuresta datamäärästä tehdä tulkintoja, jotka edistävät verkkopedagogiikan kehittämistä. Yhtenä esimerkkinä Agrawal nostaa esiin University of Rochesterin ja MIT:n tekemän tutkimuksen videoluennon optimikestosta. Tätä ongelmaa ovat pohtineet varmasti kaikki videoluentoja tekevät. Laajan aineiston perusteella voitiin päätellä videoluennon optimikeston olevan kuusi minuuttia.

Agrawalin mukaan opiskelijat, jotka osallistuivat samansisältöisille kursseille sekä verkkokurssilla että perinteisillä luennoilla, kokivat verkkokurssit parempana. Esimerkkitapauksessa verkko-opintojaksot oli toteutettu juuri Mooc:eina. Agrawal väitti, että opiskelijan kannalta on hyödyllistä, jos tutkinnosta 20-40% voisi suorittaa verkossa.

EdX on käyttänyt keräämäänsä dataa kannustaakseen pedagogeja yhä parempaan laatuun tarjoamalla ohjeita ja apua verkko-opetukseen. Palvelu on julkaissut mm. Development Checklistin, jonka avulla voi tarkistaa oman opintojakson toimivuuden.

Yida prize
Paneelissa keskusteltiin opetuksen tulevaisuudesta.

Turhan koulutuksen sijaan oikeaan aikaan suoritettuja opintomoduuleja

Toinen palkinto myönnettii koulutuspolitiikan tutkijalle Larry Hedgesille. Hedgesin mukaan monopolit luovat väistämättä tehottomuutta – myös koulutusalalla.

Teknologinen kehitys ja formaalin monopolistisen koulutusjärjestelmän tehottomuus on luonut tilaa ulkopuolisille toimijoille. Hedges nosti esiin Thomas Freyn ja Harvardissa vaikuttavan Clayton Christensenin näkemykset, jonka mukaan noin 50% yhdysvaltalaisyliopistoista kokee konkurssin seuraavan vuosikymmenen aikana. Näistä voi lukea lisää esimerkiksi Futuristspeakista ja Insidehighered-sivustolta.

Hedges ja Agrawal nostivat keskustelussa esiin myös koulutuksen kustannukset. He kysivät, mikä on pienin määrä koulutusta, joka tiettyyn työhön vaaditaan. Heidän mukaansa ns. turha koulutus kannattaisi karsia työuran alusta pois ja tarjoja tilalla modulaarisia koulutuspaketteja oikea-aikaisesti uran varrella. Näin opiskelijoiden siirtyminen työvoimaan nopeutuu ja jatkuvan oppimisen periaate tuottaa alati muuttuvan työelämän tarpeisiin (paremmin) sopivaa osaamista.

Vaihto-opiskelu ulkomailla ratkaisi astronautiksi valintaan

Tilaisuudessa puhunut astronautti Terry Virts muistutti, että kaikki, eivät vain lapset, tarvitsevat jonkun, joka valaa uskoa ja tukee heitä ponnistuksissaan. Virts kertoi, kuinka itse päätyi astronautiksi ja kuinka monista pienistä osatekijöistä asia oli kiinni.

Ratkaisevaksi syyksi omaan valintaansa Virts kertoi olleen vaihto-opiskelu ulkomailla. Se oli ainoa poikkeava tekijä hänen ja monen muun hakijan joukossa ja ratkaisi valinnan hänen hyväkseen. Koulutuksen kehittäjille hän kertoi, että koulutusta tulisi ohjata selkeä visio siitä, minne ollaan menossa. Sen jälkeen laaditaan strategia, kuinka sinne päästään ja kolmanneksi tarvitaan kovaa työtä tavoitteeseen pääsemiseksi.

Uuden vuosisadan taidot: kriittinen ajattelu, viestintä, yhteistyö ja luovuus

Tapahtuman sisällöllisinä teemoina niin lavalla kuin käytäväkeskusteluissakin toistuivat ns. 21. vuosisadan taidot (vrt. esimerkiksi WEF(World Economic Forum), P21 Framework (P21 Partnership of 21st Century Learning)), jo jonkin aikaa keskustelua herättäneet 4 C:tä: Critical thinking, Communication, Collaboration ja Creativity.

Kaikki toimivat pitivät taitoja tärkeinä, mutta siinä, kuinka niitä voisi opettaa korkeakouluissa, syntyi hajontaa. Taidot nähtiin tärkeinä vastaamaan työelämän muttokseen, mutta ilman sisältötuntemusta ns. metataidoista ei ole hyötyä.

Esiin nousi myös näkemys, että jo nyt koulutamme ammatteihin, joita ei vielä ole olemassa. Tästäkin näkökulmasta tarkasteltuna 21. vuosisadan taidot ovat erittäin tärkeitä.

Koulutukseen annettu tuki maksaa itsensä takaisin

Tapahtumaan osallistui monia koulutukseen suuria lahjoituksia tehneitä hyväntekijöitä kuten Ronnie Chang ja Ruben Vardanyan. Molemmat ovat lahoitaaneet satoja miljoonia isoille yliopistoille ja pienemmätkin lahjoitukset pienemmille opinahjoille ovat olleet miljoonaluokkaa.

Lahjoittajien motiivina vaikutti olevan mm. Cambridge Center for Alternative Financen tutkimuksissa esiin noussut, joukkorahoituksestakin tuttu, halu tehdä hyvää. Mesenaatit olivat vakuuttuneita siitä, että koulutukseen annettu tuki maksaa aina itsensä takaisin, koska oppilaitoksilla on kyky tuottaa hyvää yhteiskuntaan.

Yidan Prize
Yidan palkintogaalan Twitter-seinä hetkeä ennen tapahtuman alkua.

Suomalaiselle koulutusviennille olisi kysyntää

Suomella vaikutti olevan erinomainen maine koulutuksen mallimaana, vaikkei keskustelukumppanini tunteneetkaan asiaa syvällisemmin. Moni ihmetteli, miksei Suomi ole aktiivisempi koulutusviennissä. Suomalaiselle koulutukselle olisi kysyntää.

Koulutusmarkkinoiden kokoa suhteuttaa, että pelkästään Kiinasta valmistuu vuosittain 7,7 miljoonaa opiskelijaa bachelor-tutkintoihin. Koska kaikille ei riitä töitä edes Kiinassa, maa investoi 60 miljardia dollaria ammatillisen koulutuksen sisällön kehittämiseen ja 20 miljardia dollaria koulutusinfrastruktuurin parantamiseen.

Opettajaa tarvitaan aina

Aikaisemmin tiedettiin, mitä pitää opettaa: oli opetussuunnitelmat, oppikirjat ja opettaja, jonka tehtävänä oli opettaa. Sugata Mitran mukaan tulevaisuus on päinvastainen: oppikirjoja ja opetussuunnitelmia ei kannata tehdä, koska ne vanhenevat nopeasti. Opettajan roolikaan ei ole enää opettaa.

Muutosten vaihtiin olisi opetusalan löydettävä ratkaisuja. Globalisaation paineessa hallitukset menettävät otteensa koulutuspolitiikan ohjauksessa. Hallitukset toimivat liian hitaasti ja jäykästi.

Opettajia tarvitaan aina, sillä oppimiseen liittyy humaani yhteys. Dennis Littkyn mielestä tämä tarkoittaa välittämistä, rakkautta ja luottamusta. Hänen mukaansa opettajia pitäisi kouluttaa sisältöopetuksen sijaan opettamaan oppimista [ja muita 21. vuosisadan taitoja) tietotekniikkaa hyödyntäen: “Tarvitsemme tulevaisuudessa saman määrän opettajia, mutta heidän roolinsa muuttuu mentoriksi, tai pikemminkin vierellä kävelijäksi,” Littky totesi puheessaan.

Cyberport kehittää tekoalyyn perustuvaa oppimisanalytiikkaa

Seminaarimatkan aikana minulla oli mahdollisuus tutustua paikalliseen yrityskehitysorganisaatioon Cyberportin toteuttamiin opetusalan uusiin innovaatioihin.

Uusista asioista mieleeni painui tekoälyä käyttävien oppimisanalytiikkaa tukevien sovellusten kehittäminen. Muutamalla yrityksellä oli oppijan kasvojen lihasten sekä silmien liikkeitä analysoivia ohjelmia, jotka auttavat opettajaa tuottamaan kullekin oppimistyyliin tai -tilanteeseen sopivia oppimistapoja. Ryhmässä oppimiseen vaikuttavien tunnetilojen huomioiminen on vaikeaa, mutta big data ja tekoäly ovat tuoneet tähän uusia mahdollisuuksia.

Toinen trendi oli pelillisyys osana opetutusta. Pelillistämällä voidaan motivoida opiskelijoita oppimaan teknologia-avusteisesti. Motivoin nostaa kehittäjien tekemien havaintojen perusteella sekä oppimisen nopeutta että laatua. Pelillistämistä hyödynnettiin myös työelämän autenttisten kaltaisten tilanteiden luomisessa oppimisympäristöihin.

Mielenkiintoista oli myös havaita, että Hong Kongin positiivisessa sykkeessä vaikutti myös suomalaisia start-uppeja. Enää yritykset eivät ole sidottuja yhteen paikkaan, vaan suomalainen yrittäjä voi toimia vaikka Hong Kongissa.

Edutech startup
Edutech Start-up yrittäjät yhteiskuvassa Cyberportissa.

Tuliko sinulla tätä lukiessasi mieleen hyvä ehdokas seuraavaksi Yidan-palkinnon saajaksi? Ehdotuksia voi jättää osoitteeseen: https://nomnation.yidanprize.org.

 

Kirjoittajat:
Niila Tamminen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Jarmo Röksä, YM, viestintäpäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu


Linkit esiintymisjärjestyksessä:

https://summit.yidanprize.org/ 

https://www.edx.org/ 

https://blog.edx.org/how-mooc-video-production-affects?track=blog 

https://courses.edx.org/c4x/edX/edX101/asset/edX_MOOC_Development_Checklist-a11y.pdf 

https://futuristspeaker.com/business-trends/by-2030-over-50-of-colleges-will-collapse 

https://www.insidehighered.com/digital-learning/article/2017/04/28/clay-christensen-sticks-predictions-massive-college-closures 

https://www.weforum.org/agenda/2016/03/21st-century-skills-future-jobs-students 

http://www.p21.org/our-work/p21-framework 

https://www.jbs.cam.ac.uk/faculty-research/centres/alternative-finance/publications/understanding-alternative-finance/ 

https://hundred.org/en/articles/sugata-mitra-exponentially-changing-world-will-redefine-roles-of-the-student-and-the-teacher 

https://www.collegeunbound.org/ 

http://www.cyberport.hk/en/ 

https://nomination.yidanprize.org/