Tekoäly ja kieli – neljän blogitekstin sarja: Osa IV: Lost language teacher – Tekoäly, tulevaisuus ja vieraat kielet
- Kirjoittaja: Eeva Pekanheimo, FM (englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus, pohjoismainen filologia), Humanistinen ammattikorkeakoulu, 08.9.2023
Osa I: Lost in data – Tekoälyn kielitaito. Julkaistu 5.9.2023.
Osa II: Lost in translation – Tekoäly, käännöstyöt ja vieraskielisen tekstin tuottaminen. Julkaistu 6.9.2023.
Osa III: Lost in language acquisition – Tekoäly ja vieraiden kielten oppiminen. Julkaistu 7.9.2023.
Osa IV: Lost language teacher – Tekoäly, tulevaisuus ja kielitaito. Julkaistu 8.9.2023.
Osa IV: Lost language teacher – Tekoäly, tulevaisuus ja vieraat kielet
Tässä Tekoäly ja kieli -blogitekstikokonaisuuden neljännessä ja viimeisessä osassa pohdin, miten tekoäly vaikuttaa tulevaisuuden kielenosaamistarpeisiin. Tarvitaanko enää kieltenopettajia – saati kielitaitoa ylipäätään?
Suomen ruotsinopettajat ry:n kesäkurssilla elokuussa 2023 tekoälystä luennoinut Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen dosentti Patrik Floreen oli vahvasti sitä mieltä, että kielialan ammattilaisilla kyllä riittää töitä jatkossakin.
Kieli ja kulttuuri
On muistettava, että kieli kulkee käsi kädessä kulttuurin kanssa. Tulevaisuudessa voin laittaa korvaani tekoälyn ja hakukoneen yhdessä mahdollistaman huippuhyvän tulkkikuulokkeen, jonkinlaisen baabelinkalan, mutta kulttuurin voin kuitenkin vain kokea ja elää. Vaihto-oppilasvuonna Tanskassa oppimani pikkutuhmat juomalaulut menettäisivät jotain, jos ne tulisivat juhlapöydässä korvaani kuulokkeen kautta tulkattuna enkä itse osaisi laulaa mukana. Jos suomenruotsalainen esimieheni ei ikinä olisi opetellut suomea enkä minä ruotsia, juttelisimmeko laitteen avulla? Ottaisinko häntä tosissani? (Vasta tekstiä oikolukiessani huomaan, että olen ominut suomenruotsalaisilta tuttavaltani vaikeuden saada objektin sija oikein kohdalleen – eli kaiketi: Ottaisinko hänet tosissani? En ole varma.) Pystyisinkö viidenkääntoista yhteisen työvuoden jälkeen kettuilemaan ja kuittailemaan hänelle samaan tyyliin kuin nyt? Entäpä jos tyttäreni tulevaisuudessa rakastuu ulkomaanreissuillaan, mutta yhteinen kieli kumppanin kanssa puuttuu? Kala korvassa romanttisille illallisille? Kala korvassa loppuelämän? Sitten on vielä meitä, kieli-ihmisiä, jotka nyt vain satumme rakastamaan kieltä, kääntämistä ja jopa ruotsin kielioppia, joka on loppupeleissä melko kiva ja simppeli systeemi verrattuna moneen muuhun Euroopassa puhuttuun kieleen.
Nuoret sukupolvet ja kielet
Poikani on neljännellä luokalla eli edustaa alfa- tai a-sukupolvea, joka on elänyt syntymästään saakka keskellä digitaalista maailmaa ja sosiaalista mediaa. Hän käy koulua osittain ruotsin kielellä. Autoin häntä ympäristöopin läksyissä, ja kärvistelimme vesikasvien nimien kanssa. Jossakin vaiheessa, kyllästyttyäni hakemaan ruotsinkielisten kasvien vastineita etsimällä ensin niiden latinankielisen nimen ja sitten suomenkielisen nimen (esim. ålnate on latinaksi varsin harrypottermaisesti potamogeton perfoliatus ja suomeksi ahvenvita), sanoin hänelle, että otetaanpa tekoäly apuun. ”Legit tekoäly on vaan laiskoille, bruh”*, hän tokaisi nuorisolle ominaiseen tapaan ja kieltäytyi ehdotuksesta.
*Suomennos:”Pysycam totvdhesa. Wain weltot tece nin. Tosisasico tarcotat?”
Haluan luottaa siihen, että ihmiset haluavat jatkossakin oppia asioita, myös kieliä. Monet neulovat edelleen, vaikka tehtaat valmistavat villapaitoja ja sukkia. Kertotaulujakin opetellaan, vaikka laskin on ollut olemassa iät ja ajat. Luin yläasteella latinaa, vaikka se on kuollut kieli; Euroopan tasolla latina on hyvinkin yleinen oppiaine. Jos silloin, kun seitsemäsluokkalaisena aloin lukea latinaa, olisi ollut tekoäly käytettävissä, uskoisin osaavani kieltä nyt huomattavasti paremmin, latinankielisiä juttukavereita kun ei kerta kaikkiaan ollut. Suomalaisten paras kieltenopettaja on nähdäkseni kuitenkin tv-tekstitykset ja nuorempien sukupolvien kohdalla sosiaalinen media sekä pelien maailma. Perheemme A-sukupolven edustaja käyttää Google Translatea lähinnä huumorimielessä sanomaan vessasanoja ääneen eri kielillä. Hän on tottuneet IT-opettajaisänsä kanssa 3D-suunnitteluun ja -tulostukseen. Hän pelaa Fortnitea ja Minecraftia kavereidensa seurassa Discordin avulla, ja välillä he puhuvat englantia ihan vain huvikseen. Tekoäly ei häntä toistaiseksi tunnu kiinnostavan ollenkaan, vaikka olen tarjoillut sekä hänelle että hänen Z-sukupolvea edustavalle isosiskolleen mahdollisuuksia tutustua siihen. Hyvä niin.
Korkeakouluopiskelijat ja kielten opiskelu
Aloitan nyt ensimmäistä kertaa uusia ruotsin ja englannin kursseja korkeakouluopiskelijoidemme kanssa tekoälyn tulon jälkeen. Suurin osa opiskelijoista haluaa oppia kieliä, ja heitä on helppo innostaa ja kannustaa kielten oppimiseen. Ainakin tähän asti he ovat ymmärtäneet hyvin, että mikäli he tekevät kielten kurssien hommat pelkillä käännöskoneilla eivätkä omia aivojaan käyttämällä, se on heiltä itseltään pois.
Tekoäly on tullut jäädäkseen ja sen käyttöön on perehdyttävä myös kielten kursseilla, sillä vaikka on olemassa riski, että opiskelija jättää omat aivonsa narikkaan ja turvautuu pelkkään tekoälyyn, suo tekoäly myös mahtavia mahdollisuuksia kielten oppimiseen ja helpotuksia opettajan työhön. Luotan siihen, että opiskelijat edelleenkin haluavat itse lähteä ulkomaille vaihtoon, pystyä puhumaan kieliä ja kommunikoimaan ulkomaanelävien kanssa ilman korvissa asuvia baabelinkaloja.
Tarvitaanko minua enää?
Kielten opettajana, kääntäjänä ja tulkkina minua kiinnostaa suuresti, tarvitaanko minua enää. Onko tekoäly kääntäjien kuningatar ja paras mahdollinen kieltenopettaja? Viekö tekoäly minulta työt? Onko edessäni ammatillinen kuolema? Kysytäänpä tekoälyltä.
– Ave, intellectus artificialis! Moritura te . Terve, tekoäly! Kuolemaan menevä tervehtii sinua! Opetan työkseni englantia vieraana kielenä suomalaisille korkeakouluopiskelijoille. Lisäksi olen englannin kielen kääntäjä. Tarvitaanko minua enää?
– Tervehdys! Vaikka tekoälyt voivat tarjota monia käännös- ja kieltenopetukseen liittyviä palveluja, on edelleen useita tapoja, joilla ihmiset, erityisesti kielten ammattilaiset, ovat arvokkaita ja tarpeellisia:
Tulkinta ja konteksti: Käännöksissä ja kieltenopetuksessa on usein tarpeen ymmärtää laajempaa kontekstia, kulttuurisia viittauksia ja sanojen merkityksiä eri tilanteissa. Ihminen pystyy tulkitsemaan hienovaraisuuksia ja valitsemaan oikean sanan tai ilmaisun paremmin kuin tekoäly.
Opetuksen yksilöllisyys: Jokainen opiskelija on erilainen, ja ihminen pystyy mukauttamaan opetustyyliään ja antamaan yksilöllistä palautetta ja ohjausta paremmin kuin tekoäly.
Luovuus ja ilmaisu: Kääntäjänä ja opettajana sinulla on mahdollisuus tuoda omaa luovuuttasi ja ilmaisuasi työhösi. Tämä on alue, jossa ihminen voi loistaa.
Uusien haasteiden ratkaiseminen: Kielten kääntäjänä ja opettajana saatat törmätä tilanteisiin, joissa standardiratkaisut eivät toimi. Ihmiset ovat parempia innovatiivisten ratkaisujen löytämisessä tällaisissa tapauksissa.
Inhimillinen vuorovaikutus: Opiskelijat ja asiakkaat arvostavat usein inhimillistä vuorovaikutusta ja yhteyttä. Olet enemmän kuin vain kääntäjä tai opettaja – olet tuki ja resurssi heille.
Vaikka tekoäly voi olla tehokas ja nopea työkalu monissa tilanteissa, ihmisen rooli kieltenopetuksessa ja kääntämisessä pysyy edelleen erittäin tärkeänä ja arvostettuna.
– Tämä helpotti! Intellectus verus tibi agit, intellectus artificialis! Tosiäly kiittää sinua, tekoäly!
