Todellista kieli- ja kulttuurivaihtoa

• Kirjoittaja: Hannaliisa Huhtinen, FM, tulkki (AMK), tulkkauksen lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 21.12.2023

Kun minulta kysyttiin, voisivatko yhteisöpedagogiikan vaihto-opiskelijat osallistua vetämälleni tulkkikoulutuksen ensimmäiselle viittomakielen opintojaksolle, ajattelin, että se varmaan teettää näin uudelle opettajalle aika paljon lisätöitä. Niin se teettikin mutta kaikki saivat niin paljon, että voiton puolelle jäimme kaikki!

Addaia, Graciel ja Rayan hakivat Suomeen Humakin yhteisöpedagogiikan vaihto-opiskelijoiksi. Tarjolla oli tänä lukuvuonna vain verkko-opintoja, mutta opiskelijat halusivat tulla Suomeen ja tutustua Suomen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Niinpä heille ehdotettiin tulkkikoulutuksen viittomakielen opintoja. Kaikki kolme tulivat Suomeen siinä uskossa, että opiskelevat koko lukukauden monta opintojaksoa suomalaista viittomakieltä englanniksi. Vaikka he päätyivät opiskelemaan yhteisöpedagogin opintojen lisäksi vain yhden viittomakielen opintojakson – joka olikin suomeksi ja suomalaisella viittomakielellä – kaikki olivat todella tyytyväisiä.

Rayan opiskelee Saksan Hochschule Zittau/Görlitzissä kolmatta vuotta sosiaalityöntekijäksi. Addaia ja Graciel puolestaan Mallorcan Universitat de les Illes Balearsissa sosiaalikasvattajiksi. Kaikki ovat kolmannen vuoden opiskelijoita, eli opintojensa loppusuoralla.

 

“Sign language has given us new perspectives on communication” – Rayan

Rayan oli suunnitellut jo Saksassa viittomakielen kurssille osallistumista, koska oli turhautunut, kun ei edellisessä työssään pystynyt kommunikoimaan viittomakielisten kanssa ja koki, että viittomakielentaidosta olisi hyötyä sosiaalityöntekijän työssä. Graciel oli tutustunut hieman katalonilaiseen viittomakieleen muutama vuosia sitten. Myös Addaialle oli selvää, että eri maissa käytetään eri viittomakieliä tai jopa useita.

Opintojaksoon kuului reilun 50 oppitunnin lisäksi paljon erilaisia itsenäisiä ja ryhmätehtäviä sekä tenttejä. Niinpä tein kaikki diat ja opintojakson Hoodle-alustan ohjetekstit suomen lisäksi englanniksi. Käännösohjelmat ja verkkosanakirjat olivat ahkerassa käytössä. Hyväksi onneksi osaan myös saksaa ja katalaania, joten etsin verkosta sivustot, joista opiskelijat pääsivät lukemaan kielioppiasiat omalla äidinkielellään ja tarkistamaan, miten erilaiset rakenteet näkyvät saksalaisessa ja katalonialaisessa viittomakielessä.

“We are very grateful to have been able to be part of this course” – Addaia, Rayan & Graciel

Addaia, Graciel ja Rayan osallistuivat muillekin yhteisille kursseille ja opiskelivat lähes joka arkipäivä yhdessä Aalto-yliopiston kirjastossa. Yli puolet ajasta meni kuulemma viittomakielen kurssiin. Opintojakson verkko-oppikirja on vain suomeksi, joten opiskelijat jakoivat sen käännöstyön keskenään. He käänsivät tekstit ensin englanniksi ja siitä vielä omille äidinkielilleen. Hankalimpia olivat kirjan sanastot, joissa sanat eivät aina olleet perusmuodossa, joten niiden viittomakielisiä vastineita oli usein vaikea löytää suomalaisen viittomakielen verkkosanakirjoista.

“Sign language has opened the doors for us to learn about Finnish culture” – Addaia

Vaihto-opiskelijoiden mielestä opintojakson parasta antia oli ehdottomasti se, että kurssi olikin suomeksi ja he tutustuivat suomalaisiin opiskelijoihin ja kuulivat ja näkivät suomen kieltä. Osa tulkkiopiskelijoista oli vapaaehtoisesti käännösapuna vaihto-opiskelijoille myös tuntien ulkopuolella, ja heidän ansiostaan vaihtarit pääsivät näkemään suomalaisopiskelijoiden vapaa-aikaa.

Yhteisenä luokkahuonekielenä oli usein suomalainen viittomakieli, jossa kaikki opiskelijat olivat tasaveroisina vastaanottajina viittomakielen alkeisoppijoina. Koska kaikkien suomalaisopiskelijoiden englannin kielen taito ei aina riittänyt englanninkielisen tiedon vastaanottamiseen, kerroin asiat sekä suomeksi että englanniksi. Ryhmä- ja paritöissä jokaisella oli oikeus käyttää mitä tahansa kieltä, sillä minusta vaihto-opiskelijuuteen kuuluu altistua välillä täysin vieraallekin kielelle. Rayan oli vaikuttunut, että oppi niin paljon uutta jopa silloin, kun opetus oli suomeksi.

 

“Language shapes the world” – Addaia

Vaihto-opiskelijat aikovat jatkaa viittomakielen opiskelua kotimaassaan. Graciel kertoo, että joskus oli helpompi kommunikoida kurssikaverin kanssa viittoen kuin englanniksi. Viimeisillä tunneilla pari suomalaisopiskelijaa rohkaistui kokeilemaan englannin puhumista, kun ryhmissä jaettiin kuurojen elämäkertojen lukukokemuksia. Kulttuurieroja tuli näkyviin, kun opiskeluaiheena oli ruokia, juomia, kellonaikoja, harrastuksia, paikannimiä ja asumiseen liittyvää viittomistoa. Aisteihin asti kulttuurivaihto ulottui, kun pääsimme maistamaan Addaian ja Gracielin tekemää suolaista leivonnaista, coca de trampó.