Tuu mukaan! – Vapaa-ajan toimintaa erityistä tukea tarvitseville nuorille kielellisestä näkökulmasta

• Kirjoittaja: Lena Segler-Heikkilä, FT, yliopettaja, tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 09.3.2022

Humakin tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden vahvuusalalla oli oiva mahdollisuus tutustua Tuu mukaan -toimintaan erityisesti kielellisestä näkökulmasta. Haastattelin Maiju Räsästä, joka toimii hankkeen koordinaattorina.

Maiju Räsänen on koulutukseltaan yhteisöpedagogi ja taidekasvattaja. Hän opiskeli Humanistisessa ammattikorkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa. Hän on aikaisemmin työskennellyt nuorisotyön ja taidekasvatuksen kehittämishankkeissa, työvalmentajana sekä opetuksen ohjaajana erityisammattioppilaitoksessa. Katso haastattelu.

Tuu mukaan -toiminta

Tuu mukaan on vapaa-ajan toimintaa 13-29-vuotiaille nuorille, joilla on erityisen tuen tarve. Hanke kehittää ja järjestää vapaa-ajan toimintaa, jossa huomioidaan erityisesti kehitysvammaisten nuorten tarpeet. Diagnoosirajoja ei kuitenkaan ole, joten kuka tahansa kohderyhmään kuuluvaksi kokeva voi osallistua toimintaan. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (Stea) on myöntänyt toiminnalle 2,5 -vuotisen avustuksen.

Toiminnan päätavoitteet

Tuu mukaan -toiminnan päätavoite on Maijun mukaan kehittää pysyvä esteettömän ja yhdenvertaisen nuorisotyön toimintamalli. Lisäksi tavoitteena on tukea nuorten sosiaalista ja kulttuurista osallisuutta sekä mahdollistaa vapaa-ajan yhdenvertaisuutta. Toisin sanoen erilaisten tuen muotojen kautta mahdollistetaan ja rohkaistaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallistumista ryhmätoimintaa ja nuorten palveluihin. Toiminnassa korostetaan vertaisuutta, yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea ja ohjausta, turvallisen ja yhteisöllisen ilmapiirin tärkeyttä, hyväksytyksi tulemista omana itsenään sekä liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja kommunikaation esteiden huomioimista toiminnassa.

”Tavoitteena on, että toiminta jatkuu hankkeen jälkeen ja sen mahdollistaa eri organisaatioiden välinen yhteistyö”, Maiju toteaa.

Tuu mukaan -toiminnan anti

Hänen mielestään on ollut erityisen kiinnostavaa päästä perehtymään esteettömyyden kysymyksiin sekä rakentamaan sellaista toimintaa, jossa huomioidaan erilaisia osallistumista tukevia tuen tarpeita. Maiju kokee arvokkaana sen, että kaikki nuoret pääsevät osallisiksi nuorille suunnattuihin palveluihin, harrastuksiin, tapahtumiin ja yhteisöihin. Tuu mukaan -toiminnalla tuetaan erityisesti niitä nuoria, joilla on enemmän tuen tarvetta ja joilta itsenäinen osallistuminen ei välttämättä onnistu. Hän kertoo oppivansa koko ajan lisää erilaisista osallistumisen esteistä ja niiden purkamisesta ja toteaa:

”Mukavaa on myös ollut se, kuinka hyvin hankkeen toiminta on otettu vastaan eri tahoilla. Niin nuorten kuin yhteistyökumppanien antaman palautteen pohjalta voi todeta, että tällaiselle toiminnalle on todella tarvetta!”

Tuu mukaan -toiminnan kielellinen näkökulma

Myös Tuu mukaan -toiminnan kielellinen näkökulma on hyvin kiinnostava ja Humakin tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden vahvuusala halusi tietää, mitä hankkeen viestintäsuunnitelma sisältää ja millä tavalla kielellinen saavutettavuus on siinä huomioitu. Maijun mukaan viestintäsuunnitelma kehittyy projektin aikana ja koko ajan opitaan toiminnan kautta lisää siitä, mitkä ovat toimivia tapoja viestiä. Monikanavaisuus on avainasemassa koko toiminnassa. Osa nuorista käyttää sosiaalista mediaa kuten esimerkiksi Facebookia, WhatsAppia tai Instagramia ja pikaviestimiä, kun taas osalla on haasteita teknisten laitteiden kanssa.

”Yleisesti voi sanoa, että viestinnässä on aina pohdittava, mitä kautta viesti parhaiten tavoittaa kohderyhmämme nuoret parhaiten”, Maiju toteaa. Kohderyhmä on Maijun mukaan kommunikointitavoiltaan moninainen, joten myös hankkeen viestintäsuunnitelmassa avainasemassa on viestinnän monikanavaisuus.

Sosiaalisen median viestinnässä hanketyöntekijät pyrkivät selkokielisyyteen ja kuvien informatiivisuuteen vaihtoehtoisia tekstejä unohtamatta. Myös paperipostin on todettu tavoittavan hyvin kohderyhmää kuten esimerkiksi henkilökohtaiset kirjeet ja paperitiedotteet sekä yhdistyksen jäsenlehti Tulppaani. Maiju korostaa myös muiden ihmisten merkitystä toimivan kommunikoinnin mahdollistajina. Hänen mukaansa osalle nuorista viesti löytää parhaiten perille toisten ihmisten, kuten vanhempien, opettajien tai asuntolan ohjaajien kautta. Täytyy huomioida myös se, että usean nuoren osallistuminen mahdollistuu vanhempien, vapaa-ajan avustajien ja asuntolan ohjaajien kautta. He esimerkiksi rohkaisevat osallistumisen ja avustavat liikkumisessa. Myös heidän tavoittamisensa ja toiminnasta tiedottaminen on tärkeää.

Viestintä kasvokkaisissa tapaamisissa

Kasvokkaisissa tapaamisissa kuten Veturitallien nuorten illoissa viestinnällisenä tukena ovat erilaiset kuvakommunikaation menetelmät. Jokaisen illan ohjelma käydään läpi kuvatuen kanssa. Se on osoittautunut nuorille luontevaksi menetelmäksi, koska se on monelle jo tuttua koulun kautta. Tarjolla on myös yhteisiä ja täysin vapaaehtoisia fiilis- ja kuulumiskierroksia, jotka toteutuvat kuvakorttien avulla. Myös emoji-symbolit ovat hyviä apuvälineitä perinteisten kuvakorttien rinnalla. Toiminnallisessa ohjelmassa hyödynnetään paljon kuvatukea, esimerkiksi on käytetty kuvitettuja leivontaohjeita. Kuvia hyödynnetään hänen mukaansa myös toimintaa suunniteltaessa, kuten esimerkiksi äänestyslomakkeissa, sanojen hahmottamisen tukena. Lisäksi nuorten iltoihin osallistuu viittova kommunikaatiotulkki. Tämä mahdollistaa puhevammaisten nuorten tasavertaista osallistumista. Myös osa ohjaajista osaa tukiviittomia, ja Maiju haaveilee jo tukiviittomakoulutuksen järjestämisestä koko ohjaajatiimille.

Haasteita ja niiden ratkaiseminen

Maijun mukaan yllä olevat toimenpiteet ovat osoittautuneet toimiviksi. On kuitenkin paljon arjen tilanteita, jotka ovat viestinnän näkökulmasta haasteellisia.

”Täytyy kuitenkin muistaa, ettei kommunikaatio ja yhteinen ymmärrys ole aina helppoa, vaikka kielelliselle kommunikaatiolle ei olisikaan esteitä”, hän toteaa.

Maiju korostaa tutustumisen ja tuntemisen olevan tärkeää toimivan kommunikaation rakentamisessa. ”Kun oppii tuntemaan ihmisen, oppii myös ymmärtämään paremmin hänen tapaansa kommunikoida.”

Toinen tärkeä tekijä on aika ja rauhallisuus. Ajan antaminen nuorille erilaisissa kommunikaatio- ja valintatilanteissa on hänen mukaansa erityisen tärkeää, jotta yhteisymmärrys asiasta ja kommunikointi voi onnistua. Vaihtoehtoiset kommunikaation tavat vaativat usein vähän enemmän aikaa ja yhteistä opettelua.