Verkko-opetuksen yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen lisääminen vaatii suunnitelmallisuutta

• Kirjoittaja: Päivi Timonen, Lehtori, verkkopedagogi , Humanistinen ammattikorkeakoulu, 04.10.2022
• Kirjoittaja: Suvi Tuominen, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 04.10.2022
• Kirjoittaja: Sini Riihimäki, Opiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 04.10.2022

Humakin Digioppimisen kehittämisryhmä Dingo aloitti työskentelynsä helmikuussa 2022 perehtymällä laajalti erilaisiin tausta-aineistoihin (Humak 2022). Perehtymisvaiheen jälkeen dingolaiset laativat konkreettisen kehittämis- ja toimenpidesuunnitelman omalle työlleen seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Opiskelijoiden yhteisöllisyyden tukeminen verkko-opiskelussa oli yksi keskeinen teema, johon Digioppimisen kehittämisryhmän jäsenet perehtyivät. Keskustelujen pohjaksi käytiin läpi muun muassa kaikki tuoreiden aloitus- ja välikyselyiden avoimet vastaukset sekä avop-kyselyn tulokset. Lisäksi HUMAKOn hallituksen puheenjohtaja, Nurmijärven kampuksen ensimmäisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Sini Riihimäki keräsi digioppimisen kehittämisryhmän toimeksiannosta täsmentävää tietoa opiskelijoilta. Näin digioppimisen kehittämisryhmä sai toimintasuunnitelmansa työstämiseen mukaan laajalti Humakin opiskelijoiden näkemyksiä. Päivi Timonen työskentelee Humakissa verkkopedagogina, ja hänen vastuullaan on digioppimisen kehittämisryhmän johtaminen. Suvi Tuominen työskentelee yhteisöpedagogitutkinnon lehtorina, ja hän on digioppimisen kehittämisryhmän jäsen vuosina 2022–2023.

Opiskelijat kaipaavat mielekkäitä ryhmätehtäviä verkkoon

Vuonna 2021 valmistuneet opiskelijat arvioivat Humakin tarjoamat verkko-oppimisen mahdollisuudet erittäin hyviksi – ammattikorkeakoulujen välisessä vertailussa Humak on ensimmäisellä sijalla. Sen sijaan Humak on muita ammattikorkeakouluja huonompi väittämissä “Yhdessä työskentelyä oli riittävästi tukemaan ryhmätyötaitojeni kehittymistä” ja “Opintoni olivat sopivan vuorovaikutuksellisia ja keskustelevia”. Opiskelijat eivät myöskään kokeneet olevansa osa opiskelijayhteisöä (kaikissa sijoitus 22. eli viimeinen). (Jonninen 2022, 31.)

Opiskelijoiden kokemusten perusteella lehtoreiden opetustaidot ovat hyvin vaihtelevia sen suhteen, miten yhteisöllisyyden muodostumista tuetaan verkossa. Nopeat keskustelutehtävät ryhmissä pitkän luennon jälkeen tuntuvat päälle liimatuilta eivätkä edistä oppimista tai ryhmäytymistä. Sen sijaan pidemmistä ryhmätöistä verkossa pidetään, kun ryhmällä on selkeä ja mielekäs tehtävänanto. Pidemmässä ryhmätyössä ehtii hieman tutustuakin opiskelutovereihin. Muiden opiskelijoiden kanssa ei kuitenkaan haluta keskustella koko webinaarin ajan. (Humak 2021.) Webinaareihin onkin hyvä suunnitella ja rytmittää erilaisia vuorovaikutteisia tehtäviä aktiivista opiskelua kannustavaksi. Tehtävien avulla fasilitoidaan keskustelua ja sitoutetaan opiskelijaa webinaarin aiheeseen. (Timonen & Ruokamo 2021a; 2021b.) Opiskelua helpottaa myös se, että webinaarin pedagoginen suunnitelma kerrotaan etukäteen osallistujille (Timonen 2021; Anttonen, Pitkänen & Timonen 2021).

Pieniä tehtäviä ja ryhmätehtäviä luentoasian väliin. Pitkään yksipuolista luentoa kuunnellessa tahtoo keskittyminen herpaantua. Osa opettajista pätkiikin oppitunnit hienosti erilaisin lyhyin tehtävin. Toisaalta, pelkkä pienryhmätyöskentely ei ole ratkaisu – opettajan opetusta, ohjausta ja neuvoja tarvitaan myös. Jos 1,5 tunnin oppitunnilla tehdään neljä pienryhmätehtävää, se on auttamatta liikaa. (Riihimäki, 2022a.)

Riihimäen (2022a) toteuttaman kyselyn vastaukset tarjosivat hieman ristiriitaista tietoa. Opiskelijat kaipasivat verkko-opetukseen nimenomaan nopeita pohdintakeskusteluja ryhmissä tauottamaan pitkiä luento-osuuksia. Riihimäenkin kyselyssä toistui kuitenkin opiskelijoiden toive siitä, että “turhia breakout-roomeja” vältettäisiin. Kyselyssä opiskelijat toivat esiin myös toiveen siitä, että verkossa olisi enemmän vuoropuhelua lehtorin ja opiskelijoiden välillä. Nykyisellään reaaliaikainen verkko-opetus on opiskelijoiden kokemuksen mukaan joko ryhmätöitä opiskelijoiden kesken tai lehtorin yksinpuhelua luennon muodossa, mutta vuorovaikutus puuttuu.

Humakissa opintojaksot ovat valmennuspedagogiikaltaan eri tavoin toteutettuja, ja vuoropuhelun hyvin mahdollistavia opintojaksoja on pyritty kehittämään (Timonen 2021; Anttonen, Pitkänen & Timonen 2021). Digioppimisen kehittämisryhmän yksi painopistealueista on yhteisöllisen verkko-opiskelun kehittäminen Humakissa (Humak 2022).

 

Yhteisöllinen verkkotoiminta perustuu turvallisuuden kokemukseen

Humakin opiskelijoiden toive vuoropuhelusta saa vastakaikua muun muassa Digivision suosituksista. Digivision selvityksessä (Auvinen & Vainio 2022) suositellaan opiskelukykyä edistäviksi ja keskeyttämistä ehkäiseviksi keinoiksi muun muassa digisosiaalisuuteen liittyvien taitojen vahvistamista. Ajatuksena taustalla on sosiaalisuuden ymmärtäminen liimana, joka yhdistää yksilöitä toisiinsa. Vuorovaikutus tukee yhteisöön kiinnittymistä ja siten myös ehkäisee pudokkuutta. Auvisen ja Vainion mukaan (2022) opintoihin liittyvä tuki sekä yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden sosiaalisia suhteita tukevat opetusjärjestelyt voivat olla merkittävässä asemassa opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimismotivaation kannalta. Digisosiaaliset taidot ovat aina vain tärkeämpiä myös työelämässä.

Digivision opiskelukykyä edistävien ja keskeyttämistä ehkäisevien keinojen suosituksissa (Auvinen & Vainio 2022) tunnistetaan neljä eri tasoa, jotka tulisi huomioida oppimis- ja opiskeluprosessien organisoinnissa digisosiaalisten taitojen vahvistamisen osalta:

“i) opetuksen ja pedagogisen prosessin toiminta tulisi suunnata sellaiseksi, että se tuottaa digisosiaalisia taitoja;

ii) vertaistuen prosessi ja ohjauksessa vertais-/tuutorituki;

iii) opinto-ohjaus ja opintososiaalisten tukien prosessi ja

iv) tekninen ympäristö, joka mahdollistaa opiskelijan turvallisen läsnäolon verkkoympäristössä.”

Yhteisöllisen verkkotoiminnan perustana onkin se, että jokaisella osallistujalla on henkisesti turvallinen olo. Humakin turvalliseen online-lähiopetukseen osallistumisen periaatteissa kuvataan webinaariin osallistumista, vastuita, velvollisuuksia ja oikeuksia, oppilaitoksen tukea, tietosuojaa ja -turvaa, lehtorin vastuuta ja yleisiä käytännön asioita (Alanko, Anttonen, Kivilä, Sairio & Timonen 2021). Vain turvallisessa ryhmässä pystyy heittelemään keskeneräisiä ideoita, esittämään oman mielipiteensä ja olemaan eri mieltä.

Tarpeeksi aikaa keskusteluille, välineestä riippumatta. Tutustumiselle ja turvallisuuden tunteen luomiselle aina reilusti aikaa kurssin alussa. Tarpeeksi osatavoitteita, etteivät isot 5 op:n kurssit tunnu liian isoilta (Riihimäki, 2022a).

Miten turvallisuuden tunnetta voisi sitten lisätä? Brittiläinen Deepr-organisaatio on kehittänyt oman työnsä kautta viitekehyksen (2020) ihmisten välisen yhteyden (human connection) parantamiseksi verkkoympäristöissä. Heidän mukaansa ihmisten välinen yhteys edellyttää viiden eri osa-alueen toteutumista samanaikaisesti: presence (läsnäolo), equality (yhdenvertaisuus), accountability (vastuullisuus), whole self (kokonainen minä), autonomy (osallisuus ehkä kuvaa tätä parhaiten, vaikka ei olekaan suora suomennos).

Yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja turvallisuuden tunteen vahvistaminen vaativat siis suunnitelmallisuutta niin yksittäisen webinaarin kuin kokonaisen Hoodle-toteutuksen osalta. “Kommentoi vähintään kahden muun opiskelijan työtä Hoodlessa” -tehtävät ilman tarkempaa sisällöllistä tehtäväksi antoa eivät ehkä parhaalla mahdollisella tavalla edistä yhteisöllisyyden rakentumista ja dialogista kohtaamista.

Opiskelijat toivovat selkeyttä, vaihtelevia materiaaleja ja etukäteistietoa

Humakin opiskelijoilla on tarkkanäköisiä toiveita ja kehittämisehdotuksia verkko-opetukseen myös muuten kuin yhteisöllisyyden lisäämisen osalta. Opiskelijoilta tulee hyvin selkeä viesti siitä, että verkko-opintojaksojen on oltava nykyistä selkeämpiä, eli käytettävyydessä on parantamisen varaa. Myös yksittäisten tehtävänantojen tulisi olla selkeämpiä. (Humak 2021; 2022; Riihimäki 2022b.)

Ammattikorkeakoulut ovat laatineet yhteiset verkkototeutusten laatukriteerit (Varonen & Hohentahl 2020), joita Humakissa on pyritty noudattamaan ja joihin on luotu henkilökunnalle vertaiskehittämisen malli (Timonen 2020; Timonen & Lukkarinen 2020). Laatukriteereissä verkko-opintojaksojen toteutusta tarkastellaan yhdentoista eri arviointikriteerin näkökulmasta. Kriteereistä yksi on käytettävyys ja ulkoasu. Humakin Digioppimisen kehittämisryhmässä on kevään 2022 aikana luotu pelkistetty mallipohja Hoodle-opintojaksoille ja suuntaviivoja Hoodle-ympäristöjen yhtenäistämiseen. Uudistettu mallipohja on tarkoitus ottaa laajempaan käyttöön uuden opetussuunnitelman mukaisissa opintojaksoissa. Yhtenäisen pohjan toivotaan ohjaavan pedagogista henkilökuntaa aiempaa selkeämpien verkko-opintojaksojen tuottamisessa. (Humak 2022.)

Toinen opiskelijoiden vahva toive koskee sitä, että opintojaksoista, laajempien tehtävien palautuspäivämääristä ja yksittäisistä webinaareista olisi enemmän tietoa saatavilla etukäteen (Humak 2021; Riihimäki 2022a). Tämän asian edistämiseen on jo otettu askeleita esimerkiksi rikastamalla Pepin toteutustietoja asteittain. Peppiin on tallennettu jokaisen opintojakson osalta aiempaa enemmän tietoa, jonka opiskelija näkee ilmoittautumisen yhteydessä. Pepissä kerrotaan muun muassa opintojakson pedagogisesta toteuttamistavasta.

Mahdollisuus valita ryhmätyön ja itsenäisen työskentelyn väliltä! Jos esimerkiksi webinaarin aikana on annettu aikaa 1–2 h ryhmätyöskentelylle, olisi myös mahdollista tehdä tehtävä samalla itsenäisesti tuona aikana. Erilaiset perhe- ja työtilanteet vaikuttavat usein niin, että webinaariin osallistuminen onnistuu, mutta ryhmätyö voi olla juuri sillä hetkellä haastavaa. Myös nykyajan työ- ja opiskeluelämän muutos on vaikuttanut niin, että ihmiset tekevät hyvin eri aikoihin töitä ja opintoja, ja tästä syystä ryhmätöihin yhteisen ajan saaminen on hyvin haastavaa. Ryhmätöitä pitäisi ajoittaa valmiiksi opintojaksoja suunniteltaessa kalenteriin kuten webinaaritkin. Itse pidän Flingan tyylisistä yhteisöllisistä työskentelyalustoista. Zoomissa, Teamsissä ynnä muissa pienryhmätyöskentelyn alkaessa osa aina jättäytyy pois… selkeästi ne eivät ole siis kovin suosittuja. (Riihimäki, 2022a.)

Riihimäen (2022a) selvityksessä mainitaan opiskelijoilta saatuna palautteena toive eri tavoin toteutetuista oppimateriaaleista, mikä mahdollistaisi opiskelun eri tyyleillä ja erilaisissa tilanteissa. Humakilla on ollut jo pitkään Hoodle-verkko-oppimisympäristössä käytössä ALLY-saavutettavuusohjelma, jonka avulla lehtori voi parantaa oppimateriaalin saavutettavuutta ja opiskelijat voivat valita, miten he oppimateriaaliin perehtyvät (kuvat 2 ja 3). ALLY muuttaa esimerkiksi PowerPointin tai Word-tiedoston pdf:ksi, html:ksi, ePub:ksi, mp3-äänitiedostoksi tai sähköiseksi pistekirjoitukseksi. Niin lehtoreiden kuin opiskelijoidenkin tietoisuutta ALLY-mahdollisuudesta tulee lisätä.

Digioppimisen kehittämisryhmän työ on vasta alussa

Tulevina vuosina Digioppimisen kehittämisryhmä Dingo työskentelee yhteisöllisen verkko-opiskelun laadun parantamisen parissa. Vuoden 2022 yhtenä painopistealueena on OPS-työn tuki digioppimisen kehittämisessä. Yhteisöllisen verkkopedagogiikan edistämiseksi digioppimisen kehittämisryhmässä tutkitaan, testataan, pilotoidaan ja tuodaan esille yhteisöllisen verkkopedagogiikan toteutustapoja opiskelijoille verkko-opintojaksoilla. Tavoitteena on myös määritellä, mitä yhteisöllisellä verkko-opiskelulla Humakissa tavoitellaan. (Humak 2022.)

 

Lähteet

Alanko, Saana & Anttonen, Erja & Kivilä, Anna & Sairio, Christa & Timonen, Päivi 2021. Turvallisemman online-lähiopetuksen suositukset Humakissa. Humak. Teoksessa Päivi Timonen & Gyan Dookie (toim.) 2021. Kurkistuksia verkko-opetuksen ja -opetusteknologian mahdollisuuksiin. 24–32. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Viitattu 10.6.2022. https://www.humak.fi/julkaisut/kurkistuksia-verkko-opetuksen-ja-opetusteknologian-mahdollisuuksiin/​ ja https://www.thinglink.com/scene/1456258901669314563

Anttonen, Erja & Pitkänen, Susanna & Timonen, Päivi 2021. Yhteisölliset osallistavat menetelmät verkkokoulutuksissa – täydennyskoulutus vapaan sivistystyön henkilöstölle. Teoksessa Päivi Timonen & Gyan Dookie (toim.) 2021. Kurkistuksia verkko-opetuksen ja -opetusteknologian mahdollisuuksiin. 68–81. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak.

Auvinen, Ari-Matti & Vainio, Leena 2022. Suosituksia opiskelukykyä edistäviksi ja keskyttämistä ehkäiseviksi keinoiksi. Digivisio 2030. Suomen eOppimiskeskus ry. Viitattu 8.6.2022. https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=272175519&preview=/272175519/272178048/Digivisio_suositukset_28.2.2022-1.pdf

Deepr 2020. Framework for Human Connection. Viitattu 8.6.2022. https://www.deepr.cc/framework

Humak 2021. Humakin opiskelijoiden aloitus- ja välikyselyt 2021. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak.

Humak 2022. Digioppimisen kehittämisryhmän TTS2022 suunnitelma. Sisäinen työdokumentti. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak.

Jonninen, Jukka 2022. Opiskelijapalaute 2022. Analyysi vuoden 2021 ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalutekyselystä (AVOP). Viivain Oy.

Riihimäki, Sini 2022a. “Mulla näyttää tässä koneessa akku loppuvan tunnin sisään, enkä löydä laturia” – Opettaja verkkoluennon alussa – Kehitysideoita digioppimiseen ja sen kehittämiseen. Viitattu 13.6.2022. https://opiskelijansilmin.humak.fi/kehitysideoita-digioppimiseen-ja-sen-kehittamiseen/

Riihimäki, Sini 2022b. Suullinen esitys Digioppimisen kehittämisryhmän kokouksessa 30.3.2022. Humak / HUMAKO.

Timonen, Päivi 2021. Yhteisöllisyys täytyy kokea – sitä luodaan ja ylläpidetään verkko-opinnoissa yhdessä oppien. Teoksessa Päivi Timonen & Gyan Dookie (toim.) 2021. Kurkistuksia verkko-opetuksen ja -opetusteknologian mahdollisuuksiin. 59–67. Humak. Viitattu 13.6.2022. https://www.humak.fi/julkaisut/kurkistuksia-verkko-opetuksen-ja-opetusteknologian-mahdollisuuksiin/​

Timonen, Päivi 2020. Vertaispalautekeskusteluista eAMK-verkkototeutusten arvioinnin kriteereihin. Teoksessa Mikko Äärynen (toim.) 2020. Väläyksiä Humakista IV. 106–107. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Viitattu 13.6.2022.  https://www.humak.fi/julkaisut/valayksia-humakista-iv/

Timonen, Päivi & Lukkarinen, Sanna 2020. eAMK-verkkototeutusten laatukriteerit vertaispalautekeskusteluissa. Teoksessa Mikko Äärynen (toim.) 2020. Väläyksiä Humakista IV. 102–105. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Viitattu 13.6.2022. https://www.humak.fi/julkaisut/valayksia-humakista-iv/

​​Timonen, Päivi & Ruokamo, Heli 2021a. Designing a Preliminary Model of Coaching Pedagogy for Synchronous Collaborative Online Learning. Journal of Pacific Rim Psychology, 15. https://doi.org/10.1177/1834490921991430

Timonen, Päivi & Ruokamo, Heli 2021b. Alustava valmennuspedagoginen malli reaaliaikaiseen yhteisölliseen verkko-opiskeluun ja 18 käytännön periaatetta valmennuspedagogiikan toteutumiseksi reaaliaikaisessa yhteisöllisessä verkko-opiskelussa. Viitattu 10.6.2022. https://www.thinglink.com/scene/1484311735769759746

Varonen, Mari & Hohentahl, Tuula 2020. Verkkototeutuksen laatukriteerit. eAMK-hanke.