• Kirjoittaja: Tiina Heimo, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 06.10.2022
• Kirjoittaja: Päivi Marjanen, Koulutusjohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 06.10.2022

Tämä on Osaaminen edellä -blogisarjan viides osa. Blogisarjassa kuvataan Humakin opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Uudistuksen tärkeimmät lähtökohdat ovat tulevaisuuden työelämän tarpeet ja opiskelijalähtöisyys. Blogien kirjoittajat kuuluvat uutta opetussuunnitelmaa valmistelleeseen Humakin pedagogiseen henkilökuntaan. Opetussuunnitelman uudistuksen yhteydessä Humak kehittää prosessejaan osana ”Osaamista kehittävä korkeakoulu” -ohjelmaa.

Blogisarja on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen opetuksen kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille, kuten opettajille, suunnittelijoille, työelämän edustajille ja opiskelijoille. Blogisarjassa on aikaisemmin julkaistu seuraavat osat: 1) Humakin opetusta kehittämässä, 2)  Uudistuvat opiskelijaprofiilit ja 3) Arvioinnin kehittäminen osana opetussuunnitelmauudistusta ja 4) Oppimisympäristöjen ja -yhteisöjen konseptointi: Humakin viisi oppimisympäristöä.

Uusi modulaarinen rakenne

Korkeakoulujen opetussuunnitelmia uudistetaan tällä vuosikymmenellä useista eri syistä. Yksi keskeinen muutosajuri on tarve lisätä opiskelijoiden mahdollisuutta rakentaa yksilöllisempiä opiskelijalähtöisiä oppimispolkuja. Humakissa olemme yhdistäneet opetussuunnitelmatyöhön myös opiskelijoiden valmennuksen kehittämisen ja monipuolisten oppimisympäristöjen konseptoinnin. Humakissa jokaisella opiskelijalla on opintojensa aikana mahdollisuus henkilökohtaiseen valmennukseen ja opiskeluun erilaisissa oppimisympäristöissä.

Digivisio 2030:n yhtenä tavoitteena on edistää modulaarisuutta ja korkeakoulujen välistä opetussuunnitelmayhteistyötä (Digivisio 2030).  Vaikka Digivisio 2030 tavoitteissa mainitaan modulaariset opetussuunnitelmat, selkeää käsitteiden määrittelyä ei ole vielä korkeakoulujen yhteisen hankkeen myötä tehty. Olemmekin Humakissa asioita ennakoiden määritelleet modulaarisuuden koostuvan itsenäisistä moduuleista, joista voidaan koota erilaisia osaamiskokonaisuuksia. Moduuli on näin ollen opintojaksoa laajempi opintokokonaisuus, joka rakentuu tietyn teeman ympärille. Yksittäisen moduulin laajuus uudessa opetussuunnitelmassamme on 10–30 opintopistettä, ja moduulit koostuvat kahdesta tai useammasta viiden tai kymmenen opintopisteen opintojaksosta. Opetussuunnitelman modulaarinen rakenne auttaa opiskelijaa rakentamaan omaa oppimispolkuaan alansa ammattilaiseksi.

Oppimisen kannalta on suositeltavaa rakentaa opetussuunnitelma yksittäistä opintojaksoa laajempien osaamiskokonaisuuksien mukaisesti (Karjalainen 2003, 65).  Modulaarisuus selkeyttää opintojen rakennetta, auttaa opiskelijaa hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia ja tukee oppimista. Opiskelija voi näin syventää osaamistaan tietystä teemasta. Moduulin opintojaksojen sisällöt muodostavat jatkumon, osaamiskokonaisuuden. Kehittämistyötä tehtäessä olemme erityisesti keskittyneet siihen, että moduulin sisällä kiinnitetään huomiota opetustapojen, tehtävien, materiaalin ja arvioinnin tarkoituksenmukaisuuteen ja monipuolisuuteen. Näin varmistetaan moduulin kiinnostavuus ja oppimisen mielekkyys.

Modulaarisuus palvelee myös jatkuvaa oppimista.  Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija voi valita moduulin, joka vastaa juuri hänen osaamistarpeitaan.  Moduulit mahdollistavat osaamisen päivittämisen kokonaisuutena tietystä teemasta. Toisaalta opiskelija voi valita moduulien sisältä myös yksittäisiä opintojaksoja tai osia, omien oppimisen tarpeidensa mukaisesti.

 

Yhteisten opintojen moduulit

Uusi AMK-tutkintojen opetussuunnitelmamme rakentuu yhteisistä opinnoista (5 moduulia), ammatillisista perus- ja suuntautumisopinnoista (6–8 moduulia) ja vapaasti valittavista opinnoista.

Tulevaisuuden työelämä tarvitsee sekä generalista osaamista että profiloitua erikoisosaamista.  Kaikille Humakin ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille yhteiset opinnot tuottavat generalistista osaamista ja ammatilliset opinnot oman alan profiloitua erikoisosaamista kulttuurituottajana, yhteisöpedagogina tai tulkkina toimimiseen. Yhteisten opintojen suunnittelun lähtökohtana on ollut pohdinta, mitä kaikkien korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulee osata työelämään siirtyessään.

Opetushallituksen Osaaminen 2035 -selvityksessä kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus on nostettu keskeisimmäksi tulevaisuuden kompetenssiksi. Seuraavaksi tärkeimpänä nähdään vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikaatiotaidot. (Opetushallitus 2019.) Samoja teemoja Arene korostaa ammattikorkeakoulujen keväällä 2022 päivitetyissä kompetensseissa. Näiden lisäksi myös työn etiikan ja työelämätaidot nostetaan ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi. (Arene 2022.) Humakin ammattikorkeakoulututkintojen yhteisten opintojen osaamistavoitteet pohjautuvat mm.  laajan työelämän kuulemiseen tulevaisuuden työelämän osaamistarpeista (kts. Tilev 2022a; Tilev 2022b; Rainò & Vik 2020) ja ammattikorkeakoulujen yhteisiin kompetensseihin.

Yhteisten opintojen moduulit ovat:

• Työelämän osaajaksi kehittyminen 10 op
• Vuorovaikutusosaaminen 20 op
• Tulevaisuuden tekijät 20 op
• Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä maailma 10 op
• Työelämän tutkimukselliset kehittämisopinnot 25 op

Yhteisten opintojen lisäksi tutkintoihin kuuluu substanssiperusteisia ammatillisia opintoja, jotka painottavat tutkinnon osaamistavoitteita. Näiden ammatillisten opintojen moduulien rakentaminen on parhaillaan hyvässä vauhdissa, ja sisällöt pohjautuvat päivitettyihin alakohtaisiin kompetensseihin ja myös laajaan työelämän kuulemiseen.  Ammatillisten opintojen perustana on ollut tarkastelu siitä, mitä kaikkien yhteisöpedagogien tai tulkkien tai kulttuurituottajien tulee osata työelämään siirtyessään.

Modulaarisuus lisää yhdessä tekemistä ja piloteilla varmistetaan laatutyötä

Yhtenä modulaarisen opetussuunnitelman tavoitteena on helpottaa pedagogisen henkilöstön työtä ja tiivistää yhdessä tekemistä.  Jokaiselle moduulille on nimetty moduulivastaava, joka vastaa kokonaisuudesta ja vetää moduulityöryhmää.  Moduulityöryhmä puolestaan vastaa moduulin opintojaksojen sisällöstä ja toteutussuunnitelmista.  Näin toteutussuunnitelmatyössä työstetään opintojaksoa laajempia kokonaisuuksia ja hahmotetaan koko opetussuunnitelman sisältö.  Tavoitteena on moduulien ja sen opintojaksojen laatu ja mm. tehtävien ja arvioinnin monipuolisuus.

Digivisio 2030 haastaa myös Humakia miettimään tiiviimmän yhteistyön mahdollisuuksia korkeakoulujen välillä. Tavoitteena on luoda uudenlainen jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjotin, joka mahdollistaa huomattavan monipuolisesti opiskelijoille ristiinopiskelun eri korkeakouluissa. Yhteistyöneuvotteluita onkin jo käyty muiden korkeakoulujen kanssa.

Lukuvuonna 22–23 pilotoidaan kehittämistyön tueksi muutamia uuden opetussuunnitelman opintojaksoja, joita muokataan eteenpäin saadun palautteen pohjalta. Pilotointien avulla pyrimme varmistamaan syksyllä 2023 käyttöön otettavan opetussuunnitelman laadun.  Ensi syksynä kaikki  Humakin uudet ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat aloittavat opiskelun uuden opetussuunnitelman mukaisesti ja myös aiemmin aloittaneilla on mahdollisuus päästä mukaan uuden opetussuunnitelman opintojaksoille sitä mukaan kuin uusia opintojaksoja avataan tarjontaan.

 

 

Lopuksi

Opetussuunnitelmamme uudistamistyö käynnistyi keväällä 2021. Uudistuksen tavoitteeksi silloin asetettiin strategian mukaisen osaamisen tuottaminen, jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastaaminen ja modulaarisuuden kehittäminen, opintojen läpäisyn parantaminen ja opintojen keskeyttämisen vähentäminen sekä opiskelijalähtöisten oppimispolkujen rakentaminen ja joustavuuden lisääminen opintojen suorittamisessa.  Lisäksi tavoitteena oli opetussuunnitelmien rakenteen uudelleen tarkistaminen, uusien tutkintojen kehittämisen arviointi sekä valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin linkittyminen.  Opetussuunnitelman modulaarisuus on yksi keino vastata näihin tavoitteisiin. Modulaarisuus mahdollistaa joustavien, yksilöllisten oppimispolkujen rakentamisen ja kulkee valtakunnallisten kehittämisohjelmien kuten Digivisio 2030:n kehittämistavoitteiden suuntaisesti.   Paljon on jo tehty ja päämäärätietoisesti mennään kohti asetettuja tavoitteita. Toki paljon on vielä tehtävää ennen uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa, syksyä 2023.

 

 

LÄHTEET:

Arene 2022.  Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi. Viitattu 18.8.2022. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572

Digivisio 2030. Modulaarisuus ja opetussuunnitelmayhteistyö. Viitattu 18.8.2022 https://digivisio2030.fi/digipedagogiikkajulkaisut/modulaarisuus-ja-opetussuunnitelmayhteistyo/

Karjalainen, Asko (toim.) 2003. Akateeminen opetussuunnitelmatyö. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikkö. Viitattu 18.8.2022 http://bcbu.oulu.fi/akatopst.pdf

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Osaaminen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallitus: Raportit ja selvitykset 2019:3. Viitattu 18.8.2022 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

Rainò Päivi & Vik Gun-Viol 2020. Tulkkausalan tulevaisuudennäkymät. Asioimistulkkauksen, viittomakielen- ja kirjoitustulkkauksen sekä puhevammaisten tulkkauksen koulutustarpeista ja alan tulevaisuudennäkymistä. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 113. Viittattu 18.8.2022 https://www.humak.fi/julkaisut/tulkkausalan-tulevaisuudennakymat/

Tilev, Kristina (toim.) 2022a. Yhteisöpedagogien työmarkkinat, muuttuvat toimintaympäristöt ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 137. Viitattu 18.8.2022. https://www.humak.fi/julkaisut/yhteisopedagogien-tyomarkkinat-muuttuvat-toimintaymparistot-ja-tulevaisuuden-osaamistarpeet/

Tilev, Kristina (toim.) 2022b.Kulttuurituottajien työmarkkinat, muuttuvat toimintaympäristöt ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 138. Viitattu 18.8.2022 https://www.humak.fi/julkaisut/kulttuurituottajien-tyomarkkinat-muuttuvat-toimintaymparistot-ja-tulevaisuuden-osaamistarpeet/