• Kirjoittaja: Niila Tamminen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 27.9.2023
• Kirjoittaja: Kati Selvenius , lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 27.9.2023
• Kirjoittaja: Leena Mäkinen , lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu, 27.9.2023
• Kirjoittaja: Helena Turunen, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, 27.9.2023
• Kirjoittaja: Anne-Maritta Talaslahti , lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 27.9.2023
• Kirjoittaja: Outi Valkki , lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 27.9.2023
• Kirjoittaja: Pirjo Aura , TKI-asiantuntija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 27.9.2023

Koulutuksen tehtävänä on lisätä kaikkien suomalaisten digitaalista sivistystä. Suomen digitaalisessa visiossa 2030 eli digikompassissa digitaalinen sivistys nähdään henkisenä pääomana, joka edellyttää digitaalisia tietoja ja osaamista.

Nuoret ovat oppineet jo varhain käyttämään monipuolisesti erilaisia tietoteknisiä laitteita ja järjestelmiä. Pandemia-aika vahvisti globaalisti ajattelutapaamme siitä, että digitaaliset palvelut ovat tavanomainen osa arjen toimintaympäristöämme. Yksi osa tällaista palvelutarjontaa ovat verkkotutkinnot, jotka tasa-arvoistavat joustavalla saatavuudellaan erilaisia oppijoita. Digitaalisten palveluiden kautta avautuu mahdollisuus opiskella haluamassaan korkeakouluyhteisössä missä päin maailmaa tahansa itselleen sopivana ajankohtana.

 

Diginatiivit opiskelemassa

Suomalainen koulujärjestelmä vahvistaa digitaalista osaamista alakoulusta lähtien. Näin jo kouluvuosien aikana saavutetaan valmius digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen vähintään omien asioiden hoitamisessa. Kiinnostuneimmista diginatiiveista kehittyy vuosien varrella taitavia verkossa toimijoita. Verkko-opiskelussa tarvittavia taitoja karttuu vähitellen: näitä ovat paitsi tekninen osaaminen myös medialukutaito, riittävä itseohjautuvuus sekä turvallinen ja vastuullinen digitaalisten palveluiden käyttö.

Mahdollisuus jopa kokonaisen tutkinnon suorittamiseen verkossa tasa-arvoistaa oppijoita. Digitalisoituneessa yhteiskunnassa tämä on helppo mieltää, koska digitaalisten palveluiden käyttö verkossa on muotoutumassa kansalaistaidoksi. Suomalaisen infrastruktuurin kehittäminen pohjautuu vahvoihin digitaalisiin palveluihin ja digiosaamiseen. Oppilaitoksilla on merkittävä rooli tarjota digitaitoja kehittäviä opintoja myös verkossa. Toisaalta verkko-opiskelu voi myös eriarvoistaa, jos kaikilla ei ole pääsyä verkon palveluihin tai lähtötaidot, tarvittavat laitteet tai yhteydet eivät ole riittäviä. Siksi on myös kiinnitettävä tarkoin huomiota oppijoiden kyvykkyyksiin ja mahdollisuuksiin osallistua opiskeluun.

On oletettavaa, että diginatiivit osaavat sujuvasti myös tuottaa sisältöjä muiden käytettäväksi, ja vaikka kaikki eivät olisikaan yhtä kotonaan verkossa, on osaamisen tason kohottaminen myös kaikkia yhteiskunnan osa-alueita palvelevaa toimintaa. Teknologiaosaamisen ja sisällöntuotannon lisäksi tarvitaan asiantuntijaosaamista digipalveluiden tuottamisessa. Esimerkiksi vero.fi toimii siksi, että se on suunniteltu digitaaliseksi palveluksi kaikille sidosryhmille.

Kilpailua osaamisella

Vaikka verkkotutkinto tarjoaa tasa-arvoisen oppimisympäristön, on opinnoissa menestyttävä, jotta diginatiivin työmarkkina-arvo on riittävän kiinnostava työnantajalle. Opiskelijat pystyvät parhaiten hyödyntämään verkko-opiskelutarjontaa, kun opinnot ovat saavutettavia ja yhdenvertaisia. Opiskelu yhdistää eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Se mahdollistaa opiskelijalle jatkuvan ja relevantin osaamisen kerryttämiseen ja ylläpitämiseen asuinpaikasta riippumatta.

Jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti verkossa opiskelu antaa joustavia ja hyvinkin henkilökohtaisia etenemismahdollisuuksia. Opiskelu ei enää tarkoita sitä, että pitäisi jäädä pois ansiotyöstä opintojen ajaksi. Toisinaan on tarve päivittää osaamista tietyllä osa-alueella, mutta toisinaan saattaa olla tarve uudelle tutkinnolle. Parhaimmillaan verkko-opintoja pitäisi voida jatkaa tutkintoon asti.

Tavoitteena on rakentaa houkuttelevaa, kilpailukykyistä, kestävää ja hyvinvoivaa digitaalisesti kyvykästä Suomea. Tämä kyvykkyys vahvistaa osaltaan suomalaista digitaalista sivistystä ja tasa-arvoa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, eri toimijoiden välisissä verkostoissa. Julkinen sektori ei voi yksin tuottaa ja toteuttaa kaikkea, vaan tekniikka tuo huomattavasti uusia haasteita niin oppimisen muotoihin kuin sisältöihinkin. On haettava kumppanuuksia erilaisten verkkopalveluiden tuottajilta. Tässä on myös oltava tarkkana, ettei tekniikka vie pedagogiikkaa uutuuden viehätysvoimalla, vaan oppimisen on oltava johtotähti. Tämä vaatii näkemystä ja osaamista koko korkeakoulusektorilta.

 

Lähteet

Verkkotutkinnot. Joshi, M.; Könni, P.; Mäenpää, K.; Mäkinen, L.; Pilli-Sihvola, M.; Rautiainen, T.; Timonen, P. & Valkki, O. 2020.  Turun ammattikorkeakoulun raportteja 269. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201230103025

Valtioneuvoston selonteko. Suomen digitaalinen kompassi https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_10+2022.pdf

Euroopan digitaalinen vuosikymmen: digitavoitteet vuodelle 2030 https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi

 

Artikkeli on toteutettu Humakin, Hamkin ja Haaga-Helian yhteistyönä osana kansallinen verkkotutkintoverkosto -hanketta (fone). Hankkeen tavoitteena on muun muassa kansallisten verkkotutkintotoimintamallien luominen ja digipedagogisten toimintojen kehittäminen yhteistyössä fone-verkoston jäsenten kanssa.