Viittomakielen oppiminen vaatii viittomakielisiä paikkoja

• Kirjoittaja: Hannaliisa Huhtinen, FM, lehtori, tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 05.5.2023

Vierasta kieltä oppii parhaiten syntyperäisiltä kielenkäyttäjiltä, eli viittomakieltä oppii parhaiten viittomakielisiltä kuuroilta. Koska viittomakielen tulkkiopiskelijoita ei voi lähettää Kuurolandiaan vaihto-opiskelijoiksi, on etsittävä lähempää paikkoja, joissa opiskelijat pääsevät näkemään ja käyttämään suomalaista viittomakieltä. Parhaassa tapauksessa he saavat olla itse mukana toteuttamassa viittomakielistä tapahtumaa. 

Viittomakielen tulkkeja valmistuu Humanistisesta ammattikorkeakoulusta tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutuksesta tulkki (AMK) -nimikkeellä. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa vuorovaikutuksen ja tulkkauksen asiantuntijoita. Tutkinnon ydinkompetensseja ovat tulkin ammatillinen osaaminen, tulkkaustaidot ja työkielten osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä kulttuuri- ja toimintaympäristöosaaminen. Näihin päästään osin teoriaopinnoilla mutta käytännön harjoittelulla on myös suuri merkitys. 

Harjoittelupaikkojen niukkuus vaatii luovuutta 

Koulutukseen kuuluu harjoitteluita ensimmäisestä opiskeluvuodesta vähintään 35 opintopisteen verran. Toiveena on, että opiskelijat kasvattavat kielitaitoaan koko opiskeluiden ajan myös harjoitteluiden ulkopuolella. Koska ala ja yhteisö ovat pienet, harjoittelupaikkaa on välillä vaikea löytää. Siksi onkin upeaa, että Humak voi olla mukana järjestämässä tapahtumaa, jossa tulkkiopiskelijat kohtaavat eri-ikäisiä syntyperäisiä kielenkäyttäjiä luontevassa ympäristössä. 

Koko perheen viittomakielinen kulttuuritapahtuma HELsign järjestettiin jälleen maaliskuussa muutaman vuoden koronapandemiasta johtuneen tauon jälkeen. Humak oli mukana toteuttamassa tapahtumaa yhdessä Kuurojen Liiton ja Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa. Nyt jo perinteeksi muodostunut tapahtuma sai alkunsa 2015 osana Humakin Vetovoimaa kulttuurikeskuksiin –hanketta. Tuolloin kulttuurituottaja Kaisa Suomela tuotti tapahtuman tulkkiopiskelijat Hanna Holopainen, Martta Riimala, Anni Saviniemi ja Venla Vihersaari huolehtivat tulkkauksen järjestämisestä ja olivat mukana toteuttamassa tapahtumaa. He eivät itse tulkanneet tilaisuudessa, vaan huolehtivat tulkkauksen kilpailutuksesta ja koordinoinnista. Avustavissa tehtävissä (maskottina, pinssipajassa, yleisöä opastamassa ja tapahtumaa dokumentoimassa) oli muitakin tulkkiopiskelijoita mukana. HELsign-tapahtumaa järjestettiin sen jälkeen vastaavalla konseptilla yhteensä seitsemän kertaa Kuurojen liiton, Stoan ja Humakin yhteistyönä. Perinne jatkuu yhä. 

Merkityksellistä viittomakielen oppimista 

Tänä vuonna pääasiassa toisen vuoden tulkkiopiskelijat järjestivät tapahtumaan kasvomaalausta, pelipisteen ja pinssipajan lapsille. Lisäksi kaksi opiskelijaa kulki tapahtumassa tervehtimässä lapsia eläinhahmoiksi pukeutuneina.  

Opiskelija Ellinoora Alakarhun videohaastatteluiden perusteella opiskelijat saivat tapahtumaan osallistumisesta monenlaisia tärkeitä oppimiskokemuksia, joita he toivon mukaan pystyvät hyödyntämään opinnoissaan ja sen jälkeen työelämässä. Harjoittelut ja tapahtumat ovat usein niin merkityksellisiä, että monet ammatissa toimivat viittomakielen tulkit muistavat ne vuosikymmentenkin jälkeen. 

Katso suomeksi tekstitetty video, jolla haastatellaan viittä tulkkiopiskelijaa ja viittomakielistä lasta suomalaisella viittomakielellä:

 

 

Lähteet

Holopainen, Hanna & Saviniemi, Anni 2015: Kielellinen saavutettavuus HELsign -viittomakielisen kulttuurin tapahtumassa. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.4.2023. https://www.theseus.fi/handle/10024/90367 

Ellinoora Alakarhu, tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden opiskelija (video)