Yhdenvertaisuus nuorisotyössä

• Kirjoittaja: Sirpa Ali-Melkkilä, Yhteisöpedagogikoulutuksen lehtori, nuorisotyöntekijä, , Humanistinen ammattikorkeakoulu, 12.10.2022

”Nyt jos tää ei lopu niin mä tapan noi!” huusi kollega itä-helsinkiläisellä nuorisotalolla 1990- luvun lopulla. Nuoret heittivät herjaa ohjaajasta, ja hänellä meni asia tunteisiin. Myöhemmin rauhoituttuaan, hän kertoi olevansa aseeton nuorten edessä. ”Pitäisi vaan kestää kaikki tai muuten saa rasistin leiman.”

Nuorisotyö on kohtaamista ja kasvattamista. Oma persoona saa näkyä ja kuulua. Työtä tehdään erilaisissa ympäristöissä, talolla, kadulla, kauppakeskuksissa ja kohdataan monenlaisia nuoria, ryhmiä, alakulttuureja ja etnisiä taustoja. Pedagogista silmää tarvitaan ja yhdenvertaisen kohtaamisen kyky on työssä keskeistä. Kuitenkin nuoret voivat olla julmia toisilleen ja työntekijöille. Joitakin ihmisiä ei hyväksytä joukkoon ja toisia seurataan ja fanitetaan. Teini-ikäisten maailmassa kaverisuhteet ovat tärkeitä ja poissulkemista ei haluta omalle kohdalle. Mieluummin vaikka tehdään omantunnon vastaisia asioita, joita ilman ryhmäpainetta ei tehtäisi.

Miten ihmeessä ne nuorisotyöntekijät osaa?

Työ tulee lähelle persoonaa. Viimeisten vuosikymmenten aikana nuorisotyöntekijöiden koulutustaso on noussut ja erilaisten hankkeiden ja toimenpideohjelmien kautta kohtaamiseen on kehitetty työkaluja. Monet nuorisotalot ovat julistautuneet syrjinnästä vapaiksi alueiksi. Vuonna 2014 lanseerattiin nuorisotyön eettiset pelisäännöt, joita nykyään myös käydään läpi alalle opiskelevien kanssa. Vuotuisilla Nuorisotyöntekijöiden päivillä sekä Nuori -tapahtumissa on esillä erilaisia käytännön menetelmäpakkeja sekä tarroja ja oheistuotteita. Tietoa ja työkaluja on yhdenvertaisuusasioiden tueksi ja näkyvyyden lisäämiseen. Rasismin ja vihapuheen vastainen työ, sateenkaareva nuorisotyö ja moninaisuuden huomioiminen ovat tärkeitä osaamisalueita ammatillisessa nuorisotyössä.

Mitä polarisoituminen kertoo nuorille nuorista?

Kuplassa on hyvä elää, vai onko? Suomessa alueelliset erot ovat suuria ja kaupungeissa jopa asuinalueiden väliset erot kasvavat sekä sosioekonomista hyvinvointia että etnisen taustaa tarkasteltaessa. Tämä vaikuttaa myös nuorisotyöhön. Köyhien perheiden nuorten tilanne on eriarvoinen suhteessa hyvin toimeen tulevien nuoriin. Syrjäytymisen mittaaminen ja sen poistaminen nuorilta ikäluokilta vuoteen 2050 mennessä on Me säätiön kunnianhimoinen tavoite. Monesti nuorten ryhmät kuitenkin pysyttelevät erillään ja nuorisotyötäkin tarjotaan eri ryhmille kohdennettuna. Jos ei tarvitse astua toisen maailmaan, ei kohtaamisia synny eikä sitä myötä ymmärrys toisen tilanteesta suhteessa itseen lisäänny. Nuorisotyö voi rakentaa vapaaehtoisuuteen perustuvia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Niiden haaste toki on vapaa-ajalle sijoittuminen, jolloin nuori voi jäädä pois niin halutessaan tai jättää tulematta, jos epäilee ettei tule joko työntekijöiden tai toisten nuorten taholta kohdeltua kunnioittavasti.

 

Mitä ihmettä voidaan tehdä?

Nuorille kohdennettuja kansallisia tai EU-tasoisia kampanjoita kuten Kaikki erilaisia, kaikki saman arvoisia tai Stop vihapuheelle, on 2000−luvulla ollut useita ja niiden kautta asioita on viety eteenpäin. Monesti kampanjat jäävät valitettavan nopeasti unholaan, kun rahoitus loppuu ja työntekijäresurssi häviää. Raportteja ja tutkimuksia jää jälkipolville luettavaksi, ehkä jokin toimijoiden nettisivusto kokoaa materiaalia arkistoon. Nuoruus on merkittävä ikävaihe mielipiteiden muokkautumiseen ja ajattelun avartumiseen. Sen vuoksi keskustelua yhdenvertaisuudesta, moninaisuudesta ja tasa-arvosta tulee ylläpitää sitkeästi. Myös verkkofoorumeissa kohtaaminen ja asioiden pohtiminen yhdessä on tärkeää.

Muuttaako nuorisotyöntekijä maailmaa?

Alussa kuvaamani henkilö oli väsynyt työhönsä ja tilanteeseen, jossa nuoret olivat löytäneet hänen heikot kohtansa. Sinä iltana hän pysytteli pitkälti toimiston puolella. Myöhemmin hän vaihtoi työpaikkaa pois kuluttavista illoista, jolloin tehtävänä oli pikemmin järjestyksen ja turvallisuuden yllä pitäminen kuin yhdenvertaisuuteen ja yhteistyöhön kasvattaminen. Työ on pitkäjänteistä ja nuorisotyöntekijällä on usein hyvin kehittynyt kyky ennakoida ja lukea ryhmää, edistää yhteisöllisyyttä ja luoda turvallinen tila nuorten tulla ja olla vapaa-ajallaan. Jos koulutuksella on valtaa edistää liikettä ja muutosta, voisimme yhdessä nuorisotyön toimialan kanssa koota innovatiivisia malleja yhdenvertaisuustyöhön, jaettavaksi ja tutustuttavaksi uusille opiskelijoille, siis tuleville nuorisoalan ammattilaisille. Maailma muuttuu, nuori kerrallaan ja joskus myös nuorisotyöntekijä kerrallaan.

 

 

Lähteet

Rauas, Minna. 2019. Pieniä tekoja suuria asioita. Nuorisotyön eettinen näkökulma. Viitattu 14.9.2022. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2020/02/pienia-tekoja-suuria-asioita-nuorisotyon-eettinen-nakokulma.pdf

Jalonen, Riikka & Heinonen, Laura. 2019. Kaikki mukana? Yhdenvertaisuussuunnittelun opas nuorisotyöhön. Viitattu 14.9.2022. https://www.koordinaatti.fi/system/files/2020-01/kaikki-mukana_0.pdf 

Bernelius, Venla. 2020. Eriytyneet todellisuudet vai kohtaamisten kaupunki. Kuntaliiton Vieraskynä blogi. Viitattu 14.9.2022. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2020/eriytyneet-todellisuudet-vai-kohtaamisten-kaupunki. 

Oikeusministeriön tietopankki, Syrjinnästä vapaa -kampanja. Viitattu 14.9.2022. https://yhdenvertaisuus.fi/syrjinnastavapaa.fi 

Anttalainen, Kati & Lampinen, Johanna. 2009. Tietoa, taitoa ja asenteita – esimerkkejä hyvistä käytänteistä (139-149) teoksessa Lampinen, Johanna & Melén-Paaso, Monica (toim.) Tulevaisuus meissä Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen Opetusministeriön julkaisuja 2009:40. Viitattu 14.9.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76679/opm40.pdf 

THL & me. 2018. Säätön työkalu syrjäytymisen dynamiikasta. Viitattu 14.9.2022. http://data.mesaatio.fi/syrjaytymisen-dynamiikka/ 

Allianssin tietosivu nuorisotyön menetelmistä ja -paikoista. 2018. Viitattu 14.9.2022. https://nuorisoala.fi/vaikuttaminen/nuorisotyo-ja-nuorten-hyvinvointi/