Vallattujen kampusten kaikuja | Harticle

Opiskelijoiden valtaamat kampukset ovat viime aikoina herättäneet vilkasta keskustelua Suomessa. Kampuksia on vallattu ainakin Oulussa (OY), Lappeenrannassa (LUT), Jyväskylässä (JYU), Joensuussa (UEF) ja Helsingissä (HY, Taideyliopisto, Metropolia, Humak). Liikehdintä on osoitus syvistä epäkohdista ja muutospyrkimyksistä. Kampusten valtausten ytimessä on opiskelijoiden halu puolustaa paitsi omia oikeuksiaan, myös asettua vastarintaan oikeistohallituksen epäreiluiksi koettuja leikkauksia vastaan.

Opiskelijat vaativat oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa ja tuovat esille koulutuspolitiikan epäkohtia. Tämä mielenosoituksen muoto on monille opiskelijoille keino ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ilmaista huoltaan ja eriarvoisuuden kasvusta. Tietenkin opiskelijat ovat eniten huolissaan omasta elämästään. Heidän odotetaan opiskelevan tehokkaasti ja opintojen etenevän tasaisesti. Samaan aikaan elinkustannusten nousu ja epävarmuus työelämään kiinnittymisestä kulkevat osana arkista elämää. Useimmat opiskelijat tekevät palkkatyötä voidakseen rahoittaa peruselämisensä. Työelämään kiinnittyminen huolestuttaa useimpia.

Viimeaikaiset kampusten valtaukset ovat muutakin kuin spontaaneja mielenilmauksia. Ne ovat välähdyksiä syvemmästä yhteiskunnallisesta tyytymättömyydestä ja voimakkaasta halusta muutokseen. Monet opiskelijat kokevat, että heidän äänensä eivät kuulu ja että heidän näkökulmansa jäävät huomiotta päätöksenteossa. Vallatuilla kampuksilla ei vain protestoida, vaan luodaan myös tila dialogille ja keskustelulle, joka on olennainen osa demokraattista prosessia. Useimpien korkeakoulujen opettajat ja johto ovat asettuneet opiskelijoiden vaatimusten taakse. Kun Humanistisen ammattikorkeakoulun Helsingin kampus vallattiin 27.9.2023, Humakin koulutusjohtaja Päivi Marjanen piti kansalaisaktivismiin ja demokratian puolustamiseen kannustavan puheen opiskelijoille.

Kampusvaltausten taustat

Kampusvaltaus on tehokas mielenosoituksen muoto, sillä se saa paljon mediahuomiota. Valtausten suomalinen historia ulottuu vuoteen 1968, jolloin Helsingin yliopiston opiskelijat valtasivat Vanhan ylioppilastalon (linkki YLE-arkistoon). Tapaus muistetaan klassisena ”vanhan valtauksena”. Tuolloin vasemmistohenkinen opiskelijaliikehdintä oli voimakasta monissa länsimaissa.

Suurena erona nykypäivään on kuitenkin se, että vanhan valtauksessa vaadittiin ennen kaikkea muutoksia yliopistojen opetuksen sisältöön. Tällä kertaa on kyse toimeentulosta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Kampusten valtaus on symbolinen toimi oikeiston ajamia säästöjä vastaan. Mielenosoituksessa osallistujalle mukana olo tuo tunteen, että tekee edes jotain. Mielenosoitukset ovat myös vaikuttamisen ohella osallistumista yhteiskuntaan ja ne tuottavat aivan uudenlaista yhteishenkeä.

Dialogin ja kuulluksi tulemisen tarve

Kampusten valtaukset ovat ennen kaikkea demokraattisia toimia. Ne ovat ilmaus kansalaisoikeuksista ja perusvapauksista, kuten sananvapaudesta ja kokoontumisvapaudesta. Ne muistuttavat meitä siitä, että demokratiassa kaikilla, myös opiskelijoilla, on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. Vallattu kampus muuttuu väliaikaisesti tilaksi, jossa opiskelijat, henkilökunta ja johdon edustajat voivat tulla yhteen ja keskustella yhteisistä huolista ja tavoitteista.

Vaikka valtaukset saattavat ensisijaisesti näyttäytyä protesteina ja vastarintana, ne voivat avata uusia yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi. Nyt kysytäänkin rohkeutta myös pääministeri Petteri Orpolta (Kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purralta (PS) tarttua opiskelijoiden esittämään haasteeseen ja ryhtyä vuoropuheluun korkeakouluopiskelijoiden kanssa.

Kirjoittajat:

Pia Lundbom, YTT, yliopettaja
Arto Lindholm, VTT, yliopettaja

Julkaisupäivämäärä 5.10.2023