Osallisuus ehkäisee nuorten väkivaltarikoksia – Järjestötoiminta ja nuorten osallisuus | Harticle

Nuorten väkivaltaiset rikokset ovat syksyn aikana nousseet monta kertaa uutisiin ja huolenaiheeksi Suomessa. Syksyllä 2023 mediassa on keskusteltu myös jengiytymiseen liittyvistä lieveilmiöistä (Helsingin Sanomat 2023; Yle 2023). Poliisin tilastojen mukaan nuorten tekemien pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna selvästi (Poliisi 2023). Nuorten vakavien rikosten taustalla on vaikeita elämäntilanteita, yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä ja monenlaista huono-osaisuutta. Väkivaltarikoksia tekee vain harva nuori, mutta ilmiö kertoo siitä, että kaikki nuoret eivät voi hyvin. (Sisäministeriö 2023; Zitting 2021.)

Suomen hallitus pyrkii ratkaisemaan tilannetta nopeasti sekä kovilla että pehmeillä toimenpiteillä. Pitkällä aikavälillä ongelmien ratkaisu kuitenkin löytyy ensisijaisesti siitä, että nuorten osallisuutta vahvistetaan ja kaikki voivat kokea olevansa osa yhteiskuntaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten nuorisoalan toiminnalliset järjestöt ovat edistäneet nuorten osallisuutta.

Youth Participation -hanke tarkastelee nuorten osallisuuden vahvistamisen keinoja

Humakissa vuoden 2023 alussa käynnistyneen Youth Participation – A key to an inclusive society -hankkeen lähtökohtana on, että osallisuuden edistäminen vahvistaa yhteiskunnan inklusiivisuutta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tarkastella, miten nuorten osallistumista erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin voidaan edistää.

Yksi nuorten vapaa-ajan toiminnan merkittävä rahoittaja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Avustuksia saavat järjestöt raportoivat toimintansa tuloksista (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus 2023). Nuorisoalan toiminnallisten järjestöjen laatimat tuloksellisuusraportit avaavat näkökulmia siihen, mihin pitää kiinnittää huomiota, kun tavoitteena on saada erilaisista taustoista tulevia nuoria osallistumaan tarjolla olevaan toimintaan.

Youth Participation -hankkeessa tarkastelun kohteeksi otettiin 42 järjestöjen tuloksellisuusraporttia STEA:n toiminta-avustusta tai hankeavustusta vuonna 2020 saaneesta toiminnasta. Raportoivia järjestöjä otannassa on yhteensä 24. Tuloksellisuusraporteissa käsitelty toiminta sisältää mm. matalan kynnyksen ajanvietto- ja kohtauspaikkatoimintaa, harrastusryhmiä sekä ryhmä- ja yksilömuotoista tukitoimintaa. Mukana on myös työpajatyöskentelyä, jossa kehitetään taitoja esimerkiksi työelämää varten. Suuri osa toiminnasta on suunnattu haavoittuvassa asemassa oleville tai erityistä tukea tarvitseville. Kohderyhmät koostuvat noin 12–17-vuotiaista nuorista ja yli 18-vuotiaista nuorista aikuisista.

Miten järjestöt tavoittavat nuoria?

Järjestöjen havaintojen mukaan nuoret tulevat paikalle, jos he kokevat toiminnan kiinnostavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. On tärkeää, että osallistuminen ei edellytä ilmoittautumista eikä sitoutumista. Osallistumisen pitää olla mahdollista nuorten elämään sopivina aikoina ja viikonpäivinä, minkä vuoksi toiminnan aukioloaikojen tulee olla riittävän laajat. Osallistumista edistävät maksuttomuus ja taitotasovaatimusten hylkääminen.

Kun halutaan tavoittaa monenlaisia nuoria, järjestöjen havaintojen mukaan olennaisia asioita ovat toiminnan monikielisyys ja kulttuurisensitiivisyys. Inklusiivisuutta edistää myös nuorten kanssa työskentelevän henkilökunnan moninaisuus. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistumisen kohdalla tärkeäksi nousee myös heidän vanhempiensa luottamus toimintaa kohtaan.

Järjestöt ovat edistyneet nuorten tavoittamisessa näkymällä heidän käyttämillään sosiaalisen median alustoilla. Lähes kaikissa tuloksellisuusraporteissa todettiin myös, että on tehokasta verkostoitua muiden järjestöjen, nuorisotyön toimijoiden ja oppilaitosten kanssa tiedottamisessa ja toimintaan ohjaamisessa.

Nuorten osallisuuden tukeminen järjestöjen toiminnassa

Tulevaisuuden Suomessa, jossa nuorten hyvinvointi ja osallisuus ovat keskiössä, järjestöjen rooli korostuu entisestään. Ne eivät ole pelkästään tukipilareita, vaan aktiivisia toimijoita, jotka edistävät yhteiskunnan koheesiota ja ehkäisevät syrjäytymistä.

Nuorisoalan toiminnallisten järjestöjen rooli nuorten osallisuuden edistämisessä on merkittävä. Järjestöjen laatimat raportit osoittavat, että niillä on voimakas tahto ottaa mukaan erilaisia nuoria ja osallisuuskysymyksiä on pohdittu vakavasti. Olipa kyse kulttuurisensitiivisyydestä, matalan kynnyksen osallistumisesta tai pandemian aiheuttamista suurista muutoksista toimintaympäristössä, nämä järjestöt ovat osoittaneet kykynsä uudistua ja olla yhä osuvampia nuorten elämässä.

Youth Participation -hankkeessa tarkasteltavista STEA-tuloksellisuusraporteista hahmottuu, miten nuorten osallisuutta järjestöissä tuetaan. Järjestöjen havaintojen mukaan säännöllinen osallistuminen mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan vähentää yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia sekä vahvistaa sosiaalisia taitoja. Kun toiminnassa on mukana nuoria monenlaisista taustoista, kohtaamiset ja yhteinen tekeminen purkavat ennakkoluuloja ja luovat yhteenkuuluvuuden tunteita.

Nuoret saavat tärkeitä osallisuuden kokemuksia, kun heitä kuullaan järjestöjen toiminnan suunnittelussa ja heille annetaan vastuuta toiminnan toteutuksessa. Järjestöjen toteuttamassa demokratiakasvatuksessa korostuu nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tukeminen myös laajemmin luomalla väyliä vaikuttaa esimerkiksi oman kaupunginosan asioihin tai poliittiseen päätöksentekoon.

Pohdintaa

Osallisuuden edistäminen ei ole yksinkertainen tehtävä. Yhteiskunnan polarisaatio näkyy myös nuorten jakautumisena hyväosaisiin ja niihin, joille monenlaiset ongelmat kasautuvat. On tärkeää, että järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä on jatkuva vuoropuhelu, jotta nuorille voidaan tarjota parasta mahdollista tukea.

Järjestöjen työn arvo ei ole vain siinä, kuinka monta nuorta ne tavoittavat, vaan myös siinä, miten ne vaikuttavat yksittäiseen nuoreen.  Yksi positiivinen kokemus, luottamuksen hetki tai uuden taidon oppiminen voi olla käännekohta, joka ohjaa nuoren pois syrjäytymisen polulta kohti valoisampaa tulevaisuutta.

On ymmärrettävää, että sisäministeri Mari Rantasen (PS) johdolla hallitus pyrkii puuttumaan nopeasti nuorten kasvavaan väkivaltarikosten määrään. Osallisuuden lisääminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Suomalaisille järjestöille on sälytetty paljon yhteiskunnallisia tehtäviä (Kaunismaa 2022), ja niistä leikkaaminen sisältää suuria yhteiskunnallisia riskejä.

Kirjoittajat:

Lotta Viinikka, KM, MSc, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Arto Lindholm, VTT, yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Harticle, julkaisupäivämäärä 23.10.2023, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Youth Participation – A key to an inclusive society -hanke toimii Humakissa 2023-2024.
Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

LÄHTEET

Helsingin Sanomat 2023. Nuorten rikostilastoista paljastuu vaarallinen hälytysmerkki. Helsingin Sanomat 10.10.2023. Viitattu 16.10.2023. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009899577.html

Kaunismaa, Pekka 2022. Järjestöjen yhteiskunnalliset tehtävät. Teoksessa Kimmo Lind & Pekka Kaunismaa (toim.) Järjestöt valokeilassa. Järjestöt organisaatioina, toimijoina ja tutkimuskohteina.  Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja 136, 13-19.  Viitattu 16.10.2023. https://www.humak.fi/julkaisut/jarjestot-valokeilassa/

Poliisi 2023. Nuorten epäillyksi tekemät rikokset ovat lisääntyneet merkittävästi alkuvuodesta. Uutinen 17.8.2023. Viitattu 16.10.2023. https://poliisi.fi/-/nuorten-epaillyksi-tekemat-rikokset-ovat-lisaantyneet-merkittavasti-alkuvuodesta

Sisäministeriö 2023. Nuorten rikollisuuden vähentäminen. TUOVI – Sisäisen turvallisuuden portaali. Sisäministeriö. Viitattu 16.10.2023. https://sisainenturvallisuus.fi/nuorten-rikollisuuden-vahentaminen

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus 2023. Tuloksellisuusraportti. Viitattu 16.10.2023.
https://www.stea.fi/kaytto-ja-raportointi/tuloksellisuusraportti/

Yle 2023. Näin nuori voi luisua katujengeihin – somen iso rooli pahentaa tilannetta ainakin kuudella tavalla. Yle 4.10.2023. Viitattu 16.10.2023. https://yle.fi/a/74-20053050

Zitting, Joakim 2023. Miten huono-osaisuutta määritellään tutkimuksissa? Diakonia-ammattikorkeakoulun verkkomedia Dialogi. Viitattu 16.10.2023.  https://dialogi.diak.fi/2021/08/17/miten-huono-osaisuutta-maaritellaan-tutkimuksissa/