Lyhytkoulutuksilla voidaan madaltaa korkeakoulutettujen työllistymiskynnystä uusille aloille | Harticle

2020-luvulle tultaessa Keski-Suomen työelämässä vallitsi korkeakoulutettujen ja työelämän kohtaanto-ongelma. Toisaalta tietyille aloilla valmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyysaste oli korkea, kun taas toisilla aloilla vallitsi työvoimapula.

Ongelmaa ratkaisemaan syntyi 1.8.2020 – 31.7.2023 toteutetun hanketyön tuloksena OsaajaKS-palveluketju, jonka rakentamiseen osallistui laaja joukko Keski-Suomen koulutustoimijoita ja yhteistyökumppaneita. Hankkeen rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Millaisia toimenpiteitä työllistymisen edistämiseksi hankkeen aikana tehtiin, ja millaisia havaintoja hankkeessa syntyi?

Korkeakoulutettujen ja työelämän kohtaanto-ongelmaa ratkaisemassa

OsaajaKS -hankkeen suunniteluvaiheessa Keski-Suomen työllisyystilanteeseessa oli selkeä erityispiirre, joka näkyi erityisesti korkeakoulutettujen työttömien henkilöiden suurena määränä. Samaan aikaan useat alat, kuten sote, kone- ja tuotantotekniikka ja ICT, kärsivät osaajapulasta.

Kohtaanto-ongelmaa alettiin purkaa kehittämällä OsaajaKS -palveluketju hanketyön tuloksena (Jyväskylän yliopisto 2020).

Sinisiä kyniä, joihin on painettu OsaajaKS ja nettiosoite osaajaks.fi.
Paras tulos koulutussuunnittelussa saadaan, kun prosessin toimijoiksi osallistetaan koulutusorganisaatioiden rinnalle sekä työelämäedustus että varsinainen kohderyhmä. Kuva: Lotta Tuominen.

Työelämän tarpeisiin vastaavilla lyhytkoulutuksilla työelämään

Hankkeessa selvitettiin, mitä osaamista työnantajat tarvitsevat ja millaista osaamista työnhakijoilla on jo entuudestaan. Kartoitusten pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin mahdollisimman hyvin tarpeisiin vastaavaa lyhytkestoista koulutusta.

Työnhakijan ohjaamiseksi koulutukseen palveluketjussa kehitettiin monipuolista uraohjausta sekä tehtiin palveluketjua näkyvämmäksi. Tämä mahdollisti sen, että hakija saa helposti tietoa koulutus- ja ura-asioista juuri oman osaamisensa kehittämiseksi elämänsä ja työuransa eri vaiheissa. Laajempana tavoitteena hankkeessa oli pilotoida OsaajaKS -palveluketjua kansallisena jatkuvan oppimisen toimintamallina. (Jyväskylän yliopisto 2021.)

Alueelliset toimijat sitoutuneina hankkeeseen

Hankeen onnistumisen edellytys oli, että se pystyttiin toteuttamaan laajana maakunnallisena verkostona, jossa olivat mukana kaikki koulutusasteet, työllisyyden kuntakokeilun toimijat sekä työelämäedustus.

Hanke jaettiin neljään työpakettiin

  1. Hallinto, koordinaatio ja viestintä,
  2. Työelämän osaamistarpeet
  3. Lyhytkestoiset koulutukset ja
  4. Moniammatillinen uraohjaus.

Humanistinen ammattikorkeakoulu oli kehittämässä ja rakentamassa erityisesti työnhakijoille suunnattua lyhytkestoista koulutusta. (Jyväskylän yliopisto 2021.)

OsaajaKS -palveluketju koottiin yhteisille verkkosivuille. Sivulta löytyy materiaalipankki, josta löytyvät keskeiset palveluketjussa tuotetut esitteet opintoihin, materiaalit omavalmentajille ja maahanmuuttaneille sekä hankkeessa tehdyt selvitykset.

Yleisö on kokoontunut luentosaliin ja edessä rollup, jossa teksti OsaajaKS: Osaamista Keski-Suomen työelämätarpeisiin, opintoneuvontaa ja ohjausta sekä lyhytkoulutusta.
Korkeakoulujen koulutustarjonnan tulisi keskustella paremmin opiskelua koskevan lainsäädännön kanssa, jotta asiakkaan oman osaamisen kehittäminen lyhytkoulutuksilla on ylipäätään mahdollista. Kuva: Lotta Tuominen.

Jatkuvan oppimisen käsitteiden selkeyttämiseen on valtakunnallinen tarve

Suurimmat haasteet jatkuvassa oppimisessa liittyvät käsitteistöön ja tukijärjestelmään.  Jatkuvan oppimisen käsitteet tulisi selkeyttää ja yhtenäistää valtakunnallisesti.

Myös jatkuvan oppoimisen tukijärjestelmä on epäselvä niin asiantuntijoille, korkeakouluille kuin jatkuvan oppimisen asiakkaille. Pelko tukien menettämisestä ei kannusta opiskelemaan, ja oman osaamisen kehittämiseen.

Korkeakoulujen koulutustarjonnan tulisi keskustella paremmin opiskelua koskevan lainsäädännön kanssa, jotta asiakkaan oman osaamisen kehittäminen lyhytkoulutuksilla on ylipäätään mahdollista.  Koulutuksiin ohjaamisissa on työnhakijoiden näkökulmasta ensisijaisessa roolissa omavalmentajat, jotka hyväksyvät koulutuksiin osallistumiset. Koulutuksiin ohjaamisessa kehittämistyö tulisi tehdä yhdessä omaohjaajien kanssa. (Haggren 2023.)

Hankkeessa tehdyssä osaamistarvekartoituksessa nousi esiin alakohtaisen osaamisen tarpeiden lisäksi yleisiä työelämään liittyviä teemoja kuten ryhmä- ja tiimityöskentelytaidot, vuorovaikutustaidot, joustavuus ja itseohjautuvuus, ongelmanratkaisutaidot ja oppimiskyky, ihmisten ja osaamisen johtamis- ja valmentamistaidot, asiakaspalvelutaidot, työssä jaksaminen, stressin ja paineensietokyky ja digitaalisten välineiden käyttö (Lassila et al. 2021, 25).

Paras tulos koulutussuunnittelussa saadaan, kun prosessin toimijoiksi osallistetaan koulutusorganisaatioiden rinnalle sekä työelämäedustus että varsinainen kohderyhmä.

Kirjoittaja

Virpi Ruuska, sosionomi (YAMK), koulutussuunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Julkaisupäivämäärä: 30.10.2023
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sarja: Harticle | Hartikkeli

Lähteet:

Haggren, Joonas 2023. Lyhytkoulutusten vaikutukset ja haasteet. Tarkastelussa Keski-Suomen työttömät työnhakijat.

Jyväskylän yliopisto 2020. Erityisavustus jatkuvanoppimisen ja osaamisen kehittämiseen: uusi jatkuvan oppimisen palveluketju Keski-Suomen työllisyyden kokeilukuntiin. Ei julkaistu. Viitattu 6.10.2023.

Jyväskylän yliopisto 2021. OsaajaKS -yleisesittely. Uusi jatkuvan oppimisen palveluketju Keski-Suomen työllisyyden kokeilukuntoon. Viitattu 6.10.2023