Yhteisölähtöinen kotoutuminen – yhteisöön kuuluminen on ihmisen perustarve | Harticle

Muistatko tilanteen? Se saattoi olla sählyvuoro tai joogatunti. Olit osallistumassa ensimmäistä kertaa. Toiset seisoivat jo suljettuna rinkinä odottelemassa tunnin alkua. Sydän alkoi pamppailla. Entä muistako sen, kun olit juuri muuttanut uudelle paikkakunnalle ja kantanut tavarasi asuntoon sisälle. Koti-ikävä kuristi kurkussa.

Yhteisöön kuuluminen on ihmisen perustarve. Uuteen yhteisöön mukaan pääseminen on keskeistä, kun edistetään maahan muuttaneiden kotoutumista. Yhteisöjen kautta on mahdollisuus kuulua ja osallistua itselle tärkeisiin ryhmiin ja vaikuttaa merkittäviin asioihin. Osallisuus rakentuu ihmiselle monen kokemuksen kautta, vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, jossa pienet kohtaamiset ovat merkityksellisiä. Yhteisölähtöinen kotoutuminen on toiminta ja ajattelutapa, jossa kotoutumista ei voi tapahtua ilman avoimia ja vastaanottavia yksilöitä ja niistä muodostuvia yhteisöjä.

Kotoutuminen on moninainen prosessi, johon vaikuttavat ainakin rakenteelliset, kulttuuriset, vuorovaikutukselliset tekijät. Osallisuus yhteisöissä muodostuu merkittäväksi kotoutumisen prosessissa, siksi on alettu puhua yhteisölähtöisestä kotoutumisesta. Lopulta kotoutuminen on onnistunut silloin, kun tuntee yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden samaan yhteisöön ja yhteiskuntaan kuuluvien kanssa ja kokee itsensä niissä täysivaltaiseksi ja yhdenvertaiseksi jäseneksi.

Kotoutumisen edistäminen on meidän vastuulla

Kotoutumisen edistäminen ei ole pelkästään kotoutumistyötä tekevien virkahenkilöiden, järjestöjen työntekijöiden tai vapaaehtoisten tehtävä, vaikka se usein sellaiseksi mielletään. Yhteisöjä on kaikkialla. Harrastus-, työ- ja vapaa-ajan yhteisöjen merkitys kotoutumisen edistämisessä on suuri. Kaikilla niihin osallistuvilla on oma roolinsa ja jokainen voi toiminnallaan edistää kotoutumista. Vapaa-ajan yhteisöissä vastuu siitä, onko toiminta aidosti avointa ja vastaanottavaa on ihan jokaisella jäsenellä, toki myös uudella tulijalla.

Yhteisöön kuuluminen on tunneasia. Pelkästään avoimeksi toiminnaksi julistautuminen, ei tee toiminnasta avointa ja helposti lähestyttävää. Usein avoimuus vaatii yksinkertaisesta asioiden tiedostamista, niiden äärelle pysähtymistä ja aikaisempien toimintatapojen kyseenalaistamista. Yhteisön toimintakulttuurin muuttaminen tarvitsee rohkeita esimerkkejä ottaa tulija avoimesti vastaan. Kannattaa kokeilla. Jokaisella meillä, erilaisten yhteisöjen jäseninä, on vastuu ja mahdollisuus edistää kotoutumista.

Jokainen meistä muistaa sen, kun joku moikkasi iloisesti uuden kotisi rappukäytävässä, toivotti tervetulleeksi taloon, neuvoi tien kaupalle tai lähti mukaan näyttämään. Tai sen, kun joku kääntyi tervehtimään joogasalin aulassa ja hymyili ja teki tilaa ringissä.

Lähteet:

Saukkonen, Pasi 2020. Suomi omaksi kodiksi: Kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet. Helsinki: Gaudeamus

Kirjoittaja: Satu Riikonen, VTM, lehtori ja Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeen projektikoordinaattori, Humak
Julkaisupäivämäärä: 27.3.2024
Julkaisusarja: Humak harticle
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kirjoitus avaa uuden harticle-teeman: Humaaneja näkökulmia kotoutumiseen